Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko normaalia että nuoruus tuntuu menneen ns. hukkaan?

Vierailija
16.02.2017 |

Opiskelen konetekniikkaa, valmistun alle vuoden sisään ja työpaikka on jo tiedossa joten sinänsä menee ihan mukavasti. En ole kauhean sosiaalinen, vapaa-aika menee koodatessa ja urheillessa. Urheiluharrastuksessa kuitenkin näkee paljon muita ihmisiä ja osan kanssa ollaan tutustuttu. Tyttöystävää ei ikinä ole ollutkaan.

Tuntuu siis että nuoruus meni hukkaan kun en ollut koulukavereiden kanssa tekemisissä koulun ulkopuolella ja koko lukioaika oli vain tavallinen osa opiskelua, ei mitään sen erikoisempaa. Roikuin siis lähinnä mukana porukoissa, ja kuulin että luokkakokousta järjestivät tässä muutama viikko sitten ja kuulemma "sinne on tulossa kaikki", mutta näemmä mua lukuunottamatta. Kuulin koko asiasta siis vuotta nuoremmalta kaverilta käydessäni kotipaikkakunnalla.

Kaikilla muilla ylipäätään koko aiempi nuoruus tuntuu olevan jotenkin merkityksellistä ja esim. lukiossa tapahtuneet asiat, mutta omalla kohdalla jäi vanhat tanssimatta kun paria tyttöä pariksi kysyttäni kumpikaan ei halunnut ja annoin sitten asian olla. Penkkareissa jäin pois rekasta erään sattumuksen vuoksi ja päätin olla sitten menemättä lainkaan illalla, kun porukka on kuitenkin päissään ja on vaan kiusallista mennä porukan mukana mikä ei minua sinne halua.

Porukat olivat tietty tyytyväisiä kun en käyttänyt alkoholia liikaa mutta viimeisenä lukiovuonna sain kuulla parikin kertaa että voisi varmaan olla hyvä jos kävisit joskus jossain.

Onko tällainen ihan normaalia ja voiko asian unohtaa?

Jos täällä parveilee yläaste ja lukio ikäisiä (kuten lienee aina ollut), niin vinkiksi annan että menkää porukassa, ja opetelkaa juomaan jotta ette jää ulkopuolisiksi. Tottakai voi aina jäädä kotiin pelaamaan mutta ainakin omalla kohdalla se aiheutti sen ettei ikinä sitten tullut oikeita kavereita vaan kaikki on sellaisia hyvänpäiväntuttuja.

Kommentit (65)

Vierailija
21/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämätön nuoruus on outo käsite. Viinaa, bileitä ja sitä rataa. Omituinen ihanne nuoruudelle. Jokainen elää nuoruutensa niinkuin elää, ei ole yhtä oikeaa tapaa olla nuori.

Vierailija
22/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika normaalia tuo on, itse olen 31 ja osittain syrjäytynyt ja katkeroitunut. Mt-ongelmia, huono itsetunto, huono muisti jne. Välillä töissä välillä ei, ei sosiaalista elämää juuri ollenkaan. Ei kavereita ylä-asteen jälkeen, ei koskaan tyttöystävää, ei ylimääräistä rahaa että edes vois jossain käydä, vietän suurimman osan ajasta neljän seinän sisällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teininä luin Suosikkia ja katselin  Coca Cola -mainoksien kuvia, joissa iloinen kaveriporukka pitää hauskaa, ja mietin millaista tuollainen elämä olisi. Muutama tyttökaveri oli, pojat eivät vilkaisseetkaan minua, mutta muutenkin lähes pelkäsin heitä. Lukioikäisenä tein läksyjä ja luin kokeisiin jopa perjantai-iltana. Parikymppisenä kävin baareissa, mutta huomaisn, että ei se ole oikein minun juttu, pelkkää rahanmenoa ja krapulaa.

Aloittajallahan on elämä mallillaan, nyt pystyt keskittymään vain itseesi ja työn ansiosta sinulla on siihen rahaakin. Nuoruusvuodet on niin lyhyt aika elämässä ettei niitä näin keski-ikäisenä oikein muistakaan. Vaikutat tosi fiksulta, kaikkea hyvää elämääsi.

24/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parhaat ystäväni ovat kaikki yliopistosta. Lukioaikaisiin kavereihini en juuri pidä yhteyttä, elämä on vienyt eri suuntaan. Lukio oli ihan kivaa aikaa, mutta tosi raakilehan silloin on ihmisenä, ja olisi aika hullua ajatella, että ne kolme vuotta jotenkin määrittäisivät elämää.

Nuoruuden haikailu on vähän hölmöä. Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Vierailija
25/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

26/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

28/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin näin itsellä passiivisen elämän muuttaminen aktiiviseksi on vaikeaa. Varsinkin kun on yksinäinen niin asioiden aloittaminen ei ole ihan helppoa. Ymmärrän kyllä sen, että voisin tehdä kaikkea mitä kymmenenkin vuotta sitten. Tästä tekemättömyyden kierteestä pitäisi vain päästä pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
29/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Vierailija
30/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Sitähän se. Mistä muusta hukkaan menneen nuoruuden tunteessa voisikaan olla kysymys? Tunne on todellinen vaikka suhtautuisit siihen vähättelevästi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
31/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Sitähän se. Mistä muusta hukkaan menneen nuoruuden tunteessa voisikaan olla kysymys? Tunne on todellinen vaikka suhtautuisit siihen vähättelevästi. 

Tunteet ovat vain mielen tuotteita, eivät totta, ja psykologisen työn avulla voit vapautua tunteidesi vallasta ja alkaa nauttia kaikesta, mitä aikuisuudella on tarjota.

Vierailija
32/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Sitähän se. Mistä muusta hukkaan menneen nuoruuden tunteessa voisikaan olla kysymys? Tunne on todellinen vaikka suhtautuisit siihen vähättelevästi. 

Tunteet ovat vain mielen tuotteita, eivät totta, ja psykologisen työn avulla voit vapautua tunteidesi vallasta ja alkaa nauttia kaikesta, mitä aikuisuudella on tarjota.

Tunteet ja muu mielen toiminta on aivokemiaa ja -fysiikkaa, siis yhtä todellista kuin kaikki muukin. Psykoterapiaan olen tähän mennessä käyttänyt n. 2000 euroa, lisäksi ostanut ja lukenut yhden hyllyvälin verran alan kirjallisuutta, pitänyt päiväkirjaa, sekä kirjoitellut pöytälaatikkoon ja AV:lle. Ainoa, mitä terapeutista sain irti tähän hukatun nuoruuden tunteeseen oli venyttelevällä äänellä sanottu "No, ei se nyt ihan niiiiinkään ole."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittajalla käsittämätön vuodatus,tosin jotkut katuvat lottovoittoakin.

Vierailija
34/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Kuka kielsi sinua "pitämästä hauskaa" teininä? Ei varmaan kukaan joten mitä mariset?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
35/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Sitähän se. Mistä muusta hukkaan menneen nuoruuden tunteessa voisikaan olla kysymys? Tunne on todellinen vaikka suhtautuisit siihen vähättelevästi. 

Tunteet ovat vain mielen tuotteita, eivät totta, ja psykologisen työn avulla voit vapautua tunteidesi vallasta ja alkaa nauttia kaikesta, mitä aikuisuudella on tarjota.

Tunteet ja muu mielen toiminta on aivokemiaa ja -fysiikkaa, siis yhtä todellista kuin kaikki muukin. Psykoterapiaan olen tähän mennessä käyttänyt n. 2000 euroa, lisäksi ostanut ja lukenut yhden hyllyvälin verran alan kirjallisuutta, pitänyt päiväkirjaa, sekä kirjoitellut pöytälaatikkoon ja AV:lle. Ainoa, mitä terapeutista sain irti tähän hukatun nuoruuden tunteeseen oli venyttelevällä äänellä sanottu "No, ei se nyt ihan niiiiinkään ole."

Terapeutteja täytyy usein shoppailla, jotta löytää sopivan. Suosittelen sinulle kognitiivista terapiaa, etenkin näitä kolmannen aallon suuntauksia kuten hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Siinä harjoitellaan ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin ja noihin haitallisiin tarinoihin, joita ihminen itselleen sepittää, ja harjoitellaan toimimaan nykyhetkessä niistä huolimatta, omien arvojen mukaisesti. Joustava mieli ja Onnellisuusansa ovat erinomaisia kirjoja, joissa on käytännöllisiä harjoituksia.

Vierailija
36/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Ai mitkä "rajoitteet" estivät esim. festareille menon? Käsittämätöntä ulinaa.

Vierailija
37/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Kuka kielsi sinua "pitämästä hauskaa" teininä? Ei varmaan kukaan joten mitä mariset?

Vanhempani. Olin niin nujerrettu, että en osannut tai uskaltanut kapinoida vastaan ja tehdä mitä olisin halunnut. Oikeastaan en lopulta osannut ja uskaltanut edes haluta sitä mistä myöhemmin ymmärsin jääneeni osattomaksi. 

Vierailija
38/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

28v, ei kavereita, koskaan.... lukion jälkeen koulukokeiluja siellä täällä, hanttihommia jos on lykästänyt. 

Pari harrastusta on, mutta ei ne juuri tuota tyydytystä, kun täytyy yksin iloita onnistumisista. Kaipaisin niin ystäviä joille jakaa. Rahaton ja töyönkin nyt, en enää keksi mitä koulua haluaisin kokeilla. Motivaatio nollassa. Joskus sitä vielä oli, mutta joka vuosi se on vähentynyt tasaisesti. 

Vierailija
39/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Kaikkia asioita, joita voi tehdä nuorena, voi tehdä myös aikuisena, plus paljon muutakin.

Ei se ole enää sama asia. Tulee vain paha mieli.

Mainitse jokin nuoruuteen liittyvä kiva asia, joka ei ole vähintään yhtä hauskaa aikuisena kun vanhemapana.

Tällaisia ovat ylipäätään kaikki sellaiset asiat, jotka olisin halunnut tehdä nuorena, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta joko omien puutteiden tai ulkopuolisten rajoitteiden vuoksi. Uudet kokemukset olisivat nuorena tuntuneet merkityksellisiltä, kun taas nyt ne ovat yhdentekeviä tai muistuttavat, että tästäkin jäin aikanaan osattomaksi. Sellaisia on esim. uusiin paikkoihin matkustaminen, benji-hypyn kaltaiset äärikokemukset, festarit, sellaisten asioiden ostaminen, johon nuorena ei ollut varaa, jne. Nuorten naisten huomio, jossa on joskus flirttaaviakin sävyjä, on vain tuskallinen muistutus siitä, että nuorempana olin heille pelkkää ilmaa.

Tuo on vain sinun omaa katkeruuttasi.

Sitähän se. Mistä muusta hukkaan menneen nuoruuden tunteessa voisikaan olla kysymys? Tunne on todellinen vaikka suhtautuisit siihen vähättelevästi. 

Tunteet ovat vain mielen tuotteita, eivät totta, ja psykologisen työn avulla voit vapautua tunteidesi vallasta ja alkaa nauttia kaikesta, mitä aikuisuudella on tarjota.

Tunteet ja muu mielen toiminta on aivokemiaa ja -fysiikkaa, siis yhtä todellista kuin kaikki muukin. Psykoterapiaan olen tähän mennessä käyttänyt n. 2000 euroa, lisäksi ostanut ja lukenut yhden hyllyvälin verran alan kirjallisuutta, pitänyt päiväkirjaa, sekä kirjoitellut pöytälaatikkoon ja AV:lle. Ainoa, mitä terapeutista sain irti tähän hukatun nuoruuden tunteeseen oli venyttelevällä äänellä sanottu "No, ei se nyt ihan niiiiinkään ole."

Terapeutteja täytyy usein shoppailla, jotta löytää sopivan. Suosittelen sinulle kognitiivista terapiaa, etenkin näitä kolmannen aallon suuntauksia kuten hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Siinä harjoitellaan ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin ja noihin haitallisiin tarinoihin, joita ihminen itselleen sepittää, ja harjoitellaan toimimaan nykyhetkessä niistä huolimatta, omien arvojen mukaisesti. Joustava mieli ja Onnellisuusansa ovat erinomaisia kirjoja, joissa on käytännöllisiä harjoituksia.

Terapeuttini oli kognitiivinen, tiedä sitten mitä aaltoa, mutta ei minulla ole varaa kovin laajasti sellaisten keskuudessa shoppailla. Harvalla oli edes vapaita aikoja. "Joustavan mielen" luin, mutta en ostanut, koska sen kirjoittaja syyllistyi mielen toimintaa selittäessään niin räikeällä tavalla kartesiolaiseen dualismiin, että menetin luottamukseni. "Onnellisuusansaa" en ole lukenut, mutta kiitos vinkistä.

Vierailija
40/65 |
17.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu, että monella on mennyt ns. "hukkaan". Sitä jos ei ryyppää, nai ympäriinsä ja matkusta 16-25 vuotiaana niin joillekin se on sitä hukkaanheitettyä elämää.