Miksi jotkut luulevat OIKEASTI näyttävänsä 20 vuotta nuoremmilta? :D

Minunkin mielestä kymmenen vuotta voi hyvinkin olla, mutta kaksikymmentä ei todellakaan. Yleensä hoikkuus ja pitkät hiukset nuorentavat!

Kaikista pahimpia ovat nämä, jotka todella uskovat, jos joku sanoo äitiä ja tytärtä sisaruksiksi. Sehän on vaan sellainen "kohtelias" heitto ;)

Tiedän äidin jota usein luultiin lapseksi vaikka liikkui omien lastensa kanssa. Oli vain todella lyhyt ja nuorekkaan oloinen. Eli luultiin ainakin noin 10 vuotta nuoremmaksi.

Olen tämäntyyppiseen ketjuun joskus ennenkin vastannut. Minua ihan oikeasti luullaan toistuvasti jopa 10v nuoremmaksi. Olen 37v. Uudet tuttavuudet hämmentyvät kun ikäni tulee esille. Mutta itse kyllä tajuan vanhentuneeni. On todellakaan näytä samalle kuin ollessani 27v. Olin tuolloin kuitenkin myös ikäistäni nuoremman näköinen joten siitä varmasti johtuu tämä ettei muut hahmota ikääni. En käytä mitään hiustenpidennyksiä ja ripsiä tms. Siitäkään ei johdu siis. Kevyesti meikkaan, usein en sitäkään. Oma väri tukassakin.

Mulla on tapana sanoa noin (näyttävät sisaruksilta) Tulee anoppi hyvälle tuulelle :D

Se ei muuten ole aina mikään hyvä asia, että luullaan nuoremmaksi. Joskus se nimittäin kertoo esimerkiksi pissistyylistä/pyöreistä poskista/epävarmasta yleisolemuksesta.

Minuakin luullaan toisinaan nuoremmaksi (tosin max sen 10 vuotta) ja uskon sen johtuvan vain lyhyydestäni.

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen monesti näyttäväni ihan ikäiseltäni, olen 28v. ... työkaverit luulevat ensin minun olevan 18-20-vuotias, ja yllättyvät todella paljon kun kuulevat että esikoiseni on jo kolmasluokkalainen.  

Huom, suurin osa ihmisistä yllättyy ihan vaan siitä, että 28-vuotiaalla on jo 10-vuotias lapsi. Olet saanut lapsesi hyvin nuorena, ja muistetaan, että olet yhä nuorempi/max samanikäinen kuin keskimääräinen ensisynnyttäjä! Se ihmettely ei siis tarkoita että näyttäisit nuoremmalta kuin 28v, vaan että kukaan ei oleta 28-vuotiaalla olevan noin vanhaa lasta.

Mulla oli aikuispuolella luokkakaveri, jonka epäilen olevan n. nelikymppinen. Kasvoiltaan kuitenkin erittäin nuoren näköinen, jopa sellainen lapsekkaan söpö. Tarkkaa katsomalla saattaa erottaa muutamia ryppyjä, näyttävät enemmän semmoiselta kuivaan ihoon syntyviltä ruttusilta. Mulle menisi aivan 15 kesäisestä, mutta järkeilin että aikuispuolella kun ollaan, on ikää pakko olla enemmän. Kertoipa tuo kerran koulukaverinsa esitelleen itsensä "äitisi vanhana koulukaverina" ja tuttu joutui torppaamaan, että tässähän mää olen. On muutenkin pienikokoinen, tämä vain lisää vaikutelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä muut ihmiset vain ovat niin huonoja arvioimaan ikiä, mistä syntyy illuusio siitä, että monet näyttävät ikäistään nuoremmalta. Toisin sanoen ei tajuta, että nelikymppisenä naiset eivät todellakaan ole vielä rupsahtaneita, vaikka näin yleisesti väitetäänkin.

Tämä voi hyvinkin olla totta. Tälläkin palstalla puhutaan siitä miten yli kolmekymppiset naiset näyttävät jo selvästi rupsahtaneilta, mutta luulen että näin ajattelevat ihmiset eivät osaa havainnoida asiaa oikein. Ne ei-rupsahtaneet yli kolmekymppisethän eivät erotu esim. katukuvasta mitenkään koska näyttävät muiden silmiin "parikymppiseltä". Olen monta kertaa miettinyt kun olen lukenut kommentteja ryppyisistä kolmekymppisistä, että onkohan kirjoittaja luullut hyvinsäilynyttä 45-vuotiasta rupsahtaneeksi kolmekymppiseksi.

Koska olen itse 35-vuotias, tiedän paljon ikäisiäni ihmisiä ja heidän ulkonäkönsä perusteella voi sanoa että osasta vanheneminen näkyy selvästi ja olemukseen on tullut tietynlainen vivahde keski-ikäisyyttä, mutta suurin osa näyttää vain aikuisilta, ei vanhoilta eikä nuorilta. Muutamia hyvin nuoren näköisiä tiedän myös, mutta heillä se liittyy enemmän lapsellisiin kasvonpiirteisiin ja he ovat näyttäneet lapsekkailta aina.

Joidenkin on vaan vaikea sulattaa sitä, että joitain luullaan nuoremmiksi. Tämä ketju paljastaa sen hyvin! Keksitään kaikkea negatiivista ;). En pyri näyttämään nuoremmalta mutta kohtaan asian usein eri tilanteissa. Minkäs teet :)

T. Se 41v kolmen äiti (en muista nroa)

Äitini säilyi 25sen näköisenä, kunnes täytti 35. Äitini on lyhyt, hieman pyöreäkasvoinen ja pukeutui nuorekkaasti. Kasvonpiirteisiin lukeutuu lyhyt nenä (esimerkki the Rasmuksen Lauri http://images4.fanpop.com/image/photos/17600000/-Lauri-the-rasmus-17641… ,josta äiti on naispuolinen kaksoisolento). Nämä asiat yhdistettynä siihen teinimäiseen ylivalkaistuun kellertävään tukkaan, niin tietty sitä katsoo pikavilkaisulla, että kyseessä on joku parikymppinen. Sitten kun ottaa silmän käteen ja oikeasti katsoo ihoa ja kasvonpiirteitä, niin ikä kyllä selviää. Äitini tosin juhlii olevansa ikinuori vaikka oikeampi termi olisi ikiteini. 35 vuotiaana ihosta alkoi näkyä kauemmaksi nämä iän merkit ja kasvojen ihonalainen rasvakudos alkoi iän vuoksi olla kohtalaisen vähissä, eli kasvojen pyöreys väheni.

En itse ymmärrä miksi ihmisten pitäisi pyrkiä näyttämään ikäistään nuoremmalta. Olen itse ollut pitkä ja kolho kasvonpiirteiltä ja käynyt murrosiän aikaisin läpi, joten olen tottunut ihmisten luulevan minua vanhemmaksi kuin olenkaan. Jo ala-asteella minua luultiin koulunkäyntiavustajaksi, kun olin aloittamassa uudessa koulussa. Ehkä suhtaudun näin valjusti ikääntymiseen, koska en ikinä ole ollut ulkoisesti nuorekas :D t. 25 v, jota luullaan 35 vuotiaaksi naiseksi

Vierailija kirjoitti:

Se ei muuten ole aina mikään hyvä asia, että luullaan nuoremmaksi. Joskus se nimittäin kertoo esimerkiksi pissistyylistä/pyöreistä poskista/epävarmasta yleisolemuksesta.

Minuakin luullaan toisinaan nuoremmaksi (tosin max sen 10 vuotta) ja uskon sen johtuvan vain lyhyydestäni.

Mulla ei ole mitään noista. Joillakin se on myös geeneissä. Elintavat vaikuttavat.

Ja en ole 20v. nuoremman näköinen.

Olisipa kiva nähdä kuva näistä nelikymppisistä joita luullaan kaksikymppisiksi. On nimittäin todella vaikea uskoa. :) En keksi edes ketään julkkisesimerkkiä.

Mä luulen, että naiset huomaa iän aika paljon helpommin kuin miehet ja näin miehiä saa myös huijattua aika helposti. Miehillä ei ole ns. silmää tuollaiselle. Naiset taas näkee helpommin sen kaiken nuorentavan tilpehöörin (vaatteet, hiukset, meikki yms.) läpi. 

Mun mielestä on ihan ok, jos sillä 40-50 vuotiaalla on vaikka sitten ne farkut/nahkatakki tjms. päällä, mutta sen täytyy näyttää oikeasti hyvältä ja ajattomalta. Se, että ylipainoinen lähiömamma vetää päälle ne glitterfarkut ja liian lyhyen fiorellapaidan ei todellakaan nuorenna vaan näyttää enemmänkin säälittävältä ja nololta.

Minua taas hävettää nämä jolla ei ole elämää vaan se sisältö saadaan haukkumalla toisten tyyli ja asettumalla muiden yläpuolelle "kun minä osaan pukeutua iälleni sopivasti toisin kuin kälyni joka käyttää pillifarkkuja viisikymppisenä OMG"

Jos oikeasti olet tyytyväinen tyyliisi et koe tarvetta alentaa muita

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama minkä ikäiseksi mua luullaan. En tunne tarvetta mainostaa ikääni, sillä ei ole mitään tekemistä mun työnteon tai sosiaalisen elämän kanssa

Minulle on muodostunut tavaksi ujuttaa ikäni keskusteluun jos tapaan uuden ihmisen, jonka kanssa tulen olemaan tekemisissä jatkossakin. Näytän ikäistäni nuoremmalta ja se aiheuttaa joskus kiusallisia tilanteita muille ihmisille. Lasteni päiväkodin, koulun ja harrastusten parissa olen esimerkiksi tavannut ihmisiä, jotka kohtelevat parikymppisiksi luulemiaan tyttöjä hieman alentuvasti ja nämä ihmiset nolostuvat kun selviää että olen todellisuudessa heitä vanhempi. Joskus nämä tyypit sitten purkavat nolouden tunnettaan suhtautumalla minuun ilkeästi tai kylmästi.

Moni varmasti luulee että mainitsen ikäni jotta saisin taas kerran kuulla näyttäväni paljon nuoremmalta, mutta en välitä siitä. Kun ikäasian hoitaa alta pois, ei tarvitse erikseen yrittää vaikuttaa vakavasti otettavalta.

Olen kans näitä, joille sanotaan, että näytät kymmenen vuotta nuoremmalta. Tosin minua on aina luultu nuoremmaksi kuin olen. Siis ihan teini-ikäisestä asti. Itse kyllä huomaan eron siihen, millainen olin 25-vuotiaana ja millainen olen nyt 35-vuotiaana. Ei mulla edelleenkään ryppyjä ole, mutta tietynlainen freesiys on häipynyt, mitä silloin kaksikymppisenä oli. Silmien seutu näyttää väsyneemmältä helposti, vaikkei juonteita olekaan. Ja uskon, että jos ihmiset katsoisivat tarkempaa, niin huomaisivat itsekin sen, etten minä tosiaankaan mikään päälle parikymppinen enää ole. Mutta harva alkaa niin tarkkaan toisen kasvoja syynäämään.

Minusta ihmiset eivät oikeasti osaa arvioida muiden ihmisten ikää enää. Eivät tajua, että ihmiset eivät elä fyysisesti yhtä raskasta elämää kuin aikaisemmin, joten se fyysinen rasitus ei samalla tavalla näy kasvoissa ja kropassa kuin ennen. Ne ikääntymisen muutokset ovat nykyään paljon hienovaraisempia. Ihmiset olettavat nelikymppisen näyttävän siltä entisajan nelikymppiseltä, jolla rankempi elämä ja yksipuolisempi ruoka ehkä toi uurteet aikaisemmin ja selvemmin esille. Jos elää terveellistä elämää, niin ei se vanhenemisprosessi ole yhtä silmiinpistävä, ainakaan ulkopuolisille, kuin aikaisemmin. Itse toki muutokset huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska olen itse 35-vuotias, tiedän paljon ikäisiäni ihmisiä ja heidän ulkonäkönsä perusteella voi sanoa että osasta vanheneminen näkyy selvästi ja olemukseen on tullut tietynlainen vivahde keski-ikäisyyttä, mutta suurin osa näyttää vain aikuisilta, ei vanhoilta eikä nuorilta.

Samaa mieltä (olen 37). Omasta mielestäni suurin osa meidän ikäisten "vanhenemisesta" on tyylillistä, ei fyysistä. Siis tottakai on niitä jotka on pilanneet ihonsa auringolla ja/tai tupakalla ja heillä oli selkeitä ryppyjä jo 3-kymppisenä, mutta kyllä valtaosalla fyysiset muutokset on vielä aika pieniä. Se mikä vanhentaa on ns. vapaavalintaista: tantta/mammatyyli ja itsestään huolehtimattomuus. Ja tämä ei TODELLAKAAN tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi laittaa tekohärpäkkeet, meikata itsensä kirjavaksi ja asua salilla, ei missään nimessä.

Mutta jos vierekkäin on 35v naiset joista a) toinen ei harrasta ollenkaan liikuntaa ja painoa on kertynyt, on leikannut hiukset lyhyiksi ja niissä on "räväkkä" väri ja pahimmillaan sivukalju, meikki on kuin suoraan vuoden 1998 katalogista, ja päällä joko saman vuoden nuorisomuoti tai tanttakaapu ja sitten b) liikunnallinen ja suunnilleen normaalipainoinen, siistit omanväriset tai muuten luonnolliset pitkähköt (esim. pitkä polkka) hiukset, nykyaikainen hillitty meikki ja tavalliset mutta nykyaikaiset vaatteet, niin voi näyttää siltä että a on b:tä 20 vuotta vanhempi. Ja sama toki pätee miehiinkin, joilla suurin vanhentava tekijä (fyysisen huonon kunnon lisäksi) on usein silmälasit vuodelta 2001 ja ylikasvanut tukka, eli se "insinööri-isi-look". 

Monesti tämän ikäisten ihmisten kuvista näkee että vaikka naama ei sinällään hirveästi vielä olisi rypistynyt/roikkuisi, niin em. seikat vanhentavat ihmistä aivan hirvittävän paljon. Enkä suoraan sanottuna ymmärrä miksi joku näkee esim. tuollaisen räväkän tukan ja ysärimeikin kanssa niin paljon vaivaa, kun se vain huonontaa heidän ulkonäköön! Siis, ymmärrän hyvin jos jotakuta ei kiinnosta/ei ole aikaa ja pitää itsensä ns. luonnontilassa, mutta kun nämä tyypit todella käyttävät aikaa siihen "vanhennan itseäni 10 vuotta" tyyliin. Ovatko he oikeasti niin sokeutuneita sille tai jotain? Vai onko se jokin pikkukaupunkien ryhmäpaine, joka ajaa siihen samaan muottiin?

Minua huvittaa eniten taas se, että luullaan kaikkien tupakoitsijoiden näyttävän vanhoilta ja kurttuisilta. Itse olen vetänyt röökiä yli 20 vuotta, ja terveysalan ammattilainen ihmetteli, miten ihoni voi olla niin hyvä keski-ikäiseksi. "Sulla ei ole ryppyjä ollenkaan"...

Hyvä, etten sanonut, että tupakalla sitä sileänä pysy : DDD

Moni mies näyttää ikäistään nuoremmalta, harva nainen.  No en valehtelisi.