Kateus on tunne jota kaikki joskus kokevat. Mistä sinä olet viimeksi ollut kateellinen?

Kateellinen niille:

Joilla helppo työ

Jotka vapaapäivänä jaksavat tehdä muutakin kuin palautua kivuitta, säryittä ja ilman heivetinmoista väsymystä

Jotka apua saavat ja tukiverkosto hyvä

Joilla terveys hyvä

Joilla hyvä tuuri

Joilla rahaa tarpeeksi arjen menoihin

Jotka ystävystyvät helposti

Kateellinen, mutta tyytyväinen että joillakin on nuo asiat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kateellinen niille:

Joilla helppo työ

Jotka vapaapäivänä jaksavat tehdä muutakin kuin palautua kivuitta, säryittä ja ilman heivetinmoista väsymystä

Jotka apua saavat ja tukiverkosto hyvä

Joilla terveys hyvä

Joilla hyvä tuuri

Joilla rahaa tarpeeksi arjen menoihin

Jotka ystävystyvät helposti

Kateellinen, mutta tyytyväinen että joillakin on nuo asiat hyvin.

Ihmiset vaan harvoin osaa arvostaa tuollaista onneaan.

Oon kateellinen oudoista jutuista. Esim. nyt kaverille joka sai juuri vauvan, että hän elää tuota elämänvaihetta. Omituista tässä on se että en todellakaan halua enää vauvaa enkä vauva-aikaa. Jotenkin silti niin haikea olo.

Ja ihmisten omakotitaloista. Ja me myimme omamme koska ei tykätty sen tyyppisestä asumisesta, mutta edelleen se näyttää niin kivalle.

Ja kaverilleni joka on opettaja ja rakastaa työtään. Enkä edes pahimmissa painajaisissa itse haluaisi olla opettaja. Mutta kun hän on niin onnellinen siinä työssä, omalla paikallaan ja arvostettu.

Ehkä kadehdin sitä että toiset on löytäneet ne asiat jotka heille sopii ja itse olen jonkin sortin kiertolainen, en tunne sopivani mihinkään. Kun saan jotain, haluan jotain muuta.

Tällä viikolla kadehdin kaveriani. Hän on pieni, siro, hyvin kaunis nainen, jolla on maailman rakastavin aviomies, onnellinen parisuhde ja hurmaava yksivuotias tytär. Itse olen iso ja romuluinen, ruma nainen jolla ei koskaan ole ollut parisuhdetta. Tahtoisin kovasti oman perheen, mutta en edes osaa kuvitella enää että se olisi mahdollista.

Olen aika usein kateellinen ja monista asioista. Esimerkiksi siitä, että jollain on parempi vartalo kuin minulla, parempi työ, enemmän rahaa, komeampi talo, intohimoisemmalta vaikuttava parisuhde... Onneksi nuo kaikki ovat yleensä vain sellaisia ohimeneviä kateuden hetkiä, enkä jää niihin vellomaan. Ylipäänsä olen tyytyväinen omaankin elämääni.

Mä kadehdin rahaa, vaikka ei mekään köyhiä olla. Mutta me raadetaan niska limassa joka pennin eteen. Kadehdin niitä, jotka syntyy kultalusikka suussa, saa kaiken valmiina laittamatta tikkua ristiin. Ja toisaalta ihmetyttää, miten kateutta käytetään tulonjakopolitiikasta ja verotuksesta keskusteltaessa jonkinlaisena yleispätevänä vasta-argumenttina. Ei se, että joku on kateellinen tarkoita sitä, että häntä olisi väistämättä kohdeltu oikeudenmukaisesti. Itseasiassa päinvastoin, jos yhteiset pelimerkit jaetaan epäoikeudenmukaisesti, niin on melkoisen todennäköistä että tämä aiheettaa kateutta.

Ja tämä ei tarkoita sitä, että välittäisin vain rahasta. Kaikki tärkeämmät jutut (joita on paljon) on vaan onneksi kunnossa, eikä turhemmilla jutuilla ole väliä.

Oon niin hemmetin kateellinen niille, jotka saa tehdä töitä unelma-alallaan ja saa siitä vielä sopivasti palkkaa pärjääkseen.