Lapseni oli ainoa, joka ei saanut yhtään ystävänpäiväviestiä koulussa

Luuseri.

Oliko lapsi itse muistanut ketään?

Oli kyllä, teki eilen viestejä ja pari kirjettä, joihon teippaili karkkeja kiinni.

Ei kyllä kauheasti pelisilmää opettajaltakaan laittaa tollasta. Mieluummin sellainen, jossa kaikkia muistetaan. Tollasissa kiusatut ym. yksinäiset tuntevat olonsa yhä kurjemmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Koululla oli jaettu ystävänpäiväviestejä kavereilta luokassa. Lapseni ei saanut yhtään ainoaa viestiä. Mietin, mikä lapsessani on vikana. Kavereita käy meillä ja lapsi käy kavereilla. Lapsi itki sydäntäsärkevästi kotona ja sanoi, että tätä päivää hän ei unohda koskaan. Oli luokassa ainoa, kuka ei saanut yhtään ystävänpäivämuistamista. Muut olivat saaneet vähintään yhden.

Mitä jenkkihapatusta tämä on? Mulle tuli yllätyksenä, että alle 2 v lapseni olisi pitänyt askarrella hoitoon kortteja. Katsottiin kuin huonoa äitiä. Vaikka satavarmaa on, että tuon ikäinen lapsi ei tajua korteista tuon taivaallista. Hirveä show kun korttia ei ollut. " Kai tässä sitten pitää alkaa askartelemaan nopeasti", sanoi hoitaja närkästyneenä. Marttyyri. Ystävänpäivän idea ymmärretty täysin.

en minäkään saanut yhtään.. :(

Meillä tyttö tuli iloisesti kotiin, mukanaan kasa ystävänpäiväkortteja, mutta hän onkin fiksu ja hyvä oppilas, joten hänestä pidetään.

Muistan kansakoulusta piirustustunnin.tehtävänä piirtää ystävän kuva. Mun kuvaa ei piirtänyt kukaan. Kaikki piirrokset pistettiin luokan seinille. Kaikista muista oli piirustus seinällä paitsi meitsistä. Olen nyt 53v ja muistan yhä ulkopuolisuuden tunteen jonka silloin koin. Paras ystäväni oli vuotta nuorempi eikä siis sanalla luokalla. Todella ajattelematonta opettajalta antaa tuollainen tehtävä. Ihan yhtä paha kuin ystävänpäivä kortit jotka tehdään ja annetaan koulussa.

Äiti voisi katsoa nyt peiliin, miksei lapsi viestejä saanut.

Omalle kävi samoin! Pahinta oli ollut se että koko koulun ystävänpäivä tervehdykset oli luettu keskusradion kautta.

Muistan omilta kouluajoiltani 1980-luvulta kuinka meillä laadittiin suosituimmat tyypit -listoja, top 10-listoja. Minä en koskaan päässyt niille listoille. Luokassamme oli 11 tyyppiä :(

AP ja 8, tuntuu pahalta teidän puolesta. 

Meilläkin tuli paljon muistamisia pojalle. Yksi vielä erikseen kotiovelle :-).

Mä voin tehdä kortin hänelle! Pienen tyttären äitinä tämmöset on sydäntäsärkevää luettavaa.

Lapsessa täytyy olla jotain, miksi hänestä ei pidetä.

Muistan myös kun koulussa piti laittaa kaulaan roikkumaan pahvisydän ja sitten kun joku halasi, hän kirjoitti siihen nimensä. Juu u, joka vuosi oli meikän sydän tyhjä =(

Meillä lapset teki kaikille luokkakavereille kortit. Itsekin saivat pari korttia.

Mitähän ne "kaverit" ovat, jotka käyvät meillä...? Miksi hekin pettivät tässä tilanteessa. Kyseessä siis 9v lapsi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsessa täytyy olla jotain, miksi hänestä ei pidetä.

Sinussa on kylläkin pahasti jotain vialla. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.

Jos lohduttaa, niin munkaan lapsi ei ainoana saanut korttia keneltäkään. Sosiaalinen pelisilmä vaatii hänellä kehittämistä ja harjoitusta. Otin yhteyttä opettajaan oman lapseni nimittelystä, niin sain vastaukseksi sen, että lapseni on hankala kaveri. Tiedän, ja kotona jutellaan jatkuvasti miten kinkkisissä tilanteissa käyttäydytään fiksusti. En sitten tiedä onko opella muuta vastuuta asiassa kuin laittaa viestiä.