Lue keskustelun säännöt.
Pienituloinen yksinhuoltaja pk - seudulla
13.02.2017 |
Opiskelen hoitoalaa. Nyt mietin mitä järkeä tässä on.. kun valmistun saan käteen palkkaa n. 1700 e. Kolmivuorotyö ei sovi terveyssyistä ja olen pienen lapsen yh. Vuokra 900 kaupungin asunto joten halvempaa ei löydy, no pk maksut olisivat ilmaiset. Elarit 150 e kk joten netto sitten 1950+ lapsilisä 120 e kk joten 2070. Matkalippu 100 e joten vuokran kanssa -1000 joten jää laskuihin ja muihin menoihin minulle ja lapselleni 1000 e kk.
Tulen kyllä loistavasti sillä toimeen mutta mitä sitten kun lapsi kasvaa ja tulee harrastusmenoja jne? Lomalle en voi mennä koskaan eikä säästöön jää. Näen tulevaisuuden synkkänä kituuttamisena, käytännössä hoidan ihmisiä ilmaiseksi sillä nyt kun opiskelen käyttöön jää 800 minulle ja lapselle, työttömänä jäisi 900 e kk.
Mitä järkeä on käydä töissä tällä palkalla? Olen jo 40 v joten en voi enää vaihtaa alaa. Nyt vain tuntuu opiskelu turhalta kun ilman koulutusta pääsee samalle palkalle asumistuen kanssa.
Miten te muut yh:t jotka olette lastenhoitajia, sairaanhoitajia tms tulette toimeen?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on asiat ihan hyvin. Sairaanhoitajan työ on palkitsevampaa ja paremmin palkattua kuin lähihoitajan työ. Tradenomin koulutuksella olisit joutunut helposti työttömyyskortistoon.
Kun olet työelämässä, sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi kumppani jakamaan talousmenoja. Työttömällä yh:lla voi olla kysyntää heikonlaisesti, mutta sairaanhoitaja-yh:lla jo paremmin. Tiedän yhdenkin yh:n, jolle annettiin pankkilainaa asuntoon, koska hän oli niin kaunis. Pankissa tuumattiin, että pian sille lainalle ilmaantuu toinenkin maksaja ja niin ilmaantuikin! Nykyisin ei ehkä enää tällaista tapahdu kun luotonanto on kiristynyt, mutta kaikin puolin olet työllisenä paremmassa asemassa kuin työtön. Voit ostaa sen oman asunnon ilman kumppaniakin, jos opettelet käyttämään rahaa fiksummin.
Sairaanhoitajan työstä jää kyllä paljon enemmän käteen kuin tuo 1000€ mitä hoet. Se, mihin sen käteenjäävän palkan (1700€ ja siitä ylöspäin) käyttää, on jokaisen oma valinta.
Kuulostat vähän siltä, että olet tottunut korkeampaan elintasoon kuin mihin itselläsi on varaa ja sinun on vaikea hyväksyä tämä "uusi normaali" mikä sinulla on edessä. Ei tässä kuule auta itkut markkinoilla, harvassa on ne jotka rahassa kylpevät. Kyllä se onnellisuus täytyy kaivaa jostain musta kuin turhanpäiväisestä kuluttamisesta tämän päivän Suomessa. Sairaanhoitajan palkalla pystyt kuitenkin yh:nakin elämään ihan hyvää elämää.
Kumppanin varaan en laske mitään, yksin tulen asumaan tästä lähtien sen olen päättänyt. Sairas ajattelutapa että täytyisi olla kumppani jotta pystyy elämään normaalia elämää. Siis Suomessa?
Miten vain päin asiaa kääntelee ja vuokria ihmettelee, totuus on se että 1700 nettona yhnä on huono palkka Helsingissä. Kuten sanoin, toistan taas, se on hyvin vähän aikaa, jos esim ajattelee että myöhemmin on mahdollisuus saada enemmän rahaa, mutta kun miettii että palkka on sama seuraavat 30 vuotta kyllä se hiljaseksi vetää. Eli vaikka seisoisin päälläni en saa kustannettua parempaa elämää kuin köyhyyden lapselleni. Vääntäkää vain mutta jos asumisen jälkeen jää vaikka 1000 käyttörahaa kahdelle Helsingissä on köyhä virallisen määritelmän mukaan. Motivoiko se? Ei.
Miksi en käyttäisi aikaani sen sijaan lapseni kasvattamiseen ja hänen kanssaan olemiseen, tai vaikka leikkokukkien asetteluun maljakkoon, jos siitä maksetaan kuten työssä käymisestä?
Muutenkin, ilmeisesti teillä ei koskaan ole yllättäviä menoja tms joihin menee useampi satanen, ja luksusta on elää vuokraluukussa kaksiossa loppuelämä pikku palkalla kituttaen? Eikö teitä tosiaan masentaisi se että loppuelämän palkka olisi se 1700 nettona jolla elättäisitte lapsenne?
Kyllä ne harjoittelut ovat osoittaneet millaista työ on. Paskaa se on.
Etkö saa lapsestasi lapsilisää ja elareita? Minä saan yhteensä 500€/kk omastani, ja nettopakkkani on 3600€/kk, ihan hyvin pärjätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli joutilaana olemisesta maksetaan liian hyvin kun ei kannata töissä käydä. Olen samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on asiat ihan hyvin. Sairaanhoitajan työ on palkitsevampaa ja paremmin palkattua kuin lähihoitajan työ. Tradenomin koulutuksella olisit joutunut helposti työttömyyskortistoon.
Kun olet työelämässä, sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi kumppani jakamaan talousmenoja. Työttömällä yh:lla voi olla kysyntää heikonlaisesti, mutta sairaanhoitaja-yh:lla jo paremmin. Tiedän yhdenkin yh:n, jolle annettiin pankkilainaa asuntoon, koska hän oli niin kaunis. Pankissa tuumattiin, että pian sille lainalle ilmaantuu toinenkin maksaja ja niin ilmaantuikin! Nykyisin ei ehkä enää tällaista tapahdu kun luotonanto on kiristynyt, mutta kaikin puolin olet työllisenä paremmassa asemassa kuin työtön. Voit ostaa sen oman asunnon ilman kumppaniakin, jos opettelet käyttämään rahaa fiksummin.
Sairaanhoitajan työstä jää kyllä paljon enemmän käteen kuin tuo 1000€ mitä hoet. Se, mihin sen käteenjäävän palkan (1700€ ja siitä ylöspäin) käyttää, on jokaisen oma valinta.
Kuulostat vähän siltä, että olet tottunut korkeampaan elintasoon kuin mihin itselläsi on varaa ja sinun on vaikea hyväksyä tämä "uusi normaali" mikä sinulla on edessä. Ei tässä kuule auta itkut markkinoilla, harvassa on ne jotka rahassa kylpevät. Kyllä se onnellisuus täytyy kaivaa jostain musta kuin turhanpäiväisestä kuluttamisesta tämän päivän Suomessa. Sairaanhoitajan palkalla pystyt kuitenkin yh:nakin elämään ihan hyvää elämää.
Kumppanin varaan en laske mitään, yksin tulen asumaan tästä lähtien sen olen päättänyt. Sairas ajattelutapa että täytyisi olla kumppani jotta pystyy elämään normaalia elämää. Siis Suomessa?
Miten vain päin asiaa kääntelee ja vuokria ihmettelee, totuus on se että 1700 nettona yhnä on huono palkka Helsingissä. Kuten sanoin, toistan taas, se on hyvin vähän aikaa, jos esim ajattelee että myöhemmin on mahdollisuus saada enemmän rahaa, mutta kun miettii että palkka on sama seuraavat 30 vuotta kyllä se hiljaseksi vetää. Eli vaikka seisoisin päälläni en saa kustannettua parempaa elämää kuin köyhyyden lapselleni. Vääntäkää vain mutta jos asumisen jälkeen jää vaikka 1000 käyttörahaa kahdelle Helsingissä on köyhä virallisen määritelmän mukaan. Motivoiko se? Ei.
Miksi en käyttäisi aikaani sen sijaan lapseni kasvattamiseen ja hänen kanssaan olemiseen, tai vaikka leikkokukkien asetteluun maljakkoon, jos siitä maksetaan kuten työssä käymisestä?
Muutenkin, ilmeisesti teillä ei koskaan ole yllättäviä menoja tms joihin menee useampi satanen, ja luksusta on elää vuokraluukussa kaksiossa loppuelämä pikku palkalla kituttaen? Eikö teitä tosiaan masentaisi se että loppuelämän palkka olisi se 1700 nettona jolla elättäisitte lapsenne?
Kyllä ne harjoittelut ovat osoittaneet millaista työ on. Paskaa se on.
Etkö saa lapsestasi lapsilisää ja elareita? Minä saan yhteensä 500€/kk omastani, ja nettopakkkani on 3600€/kk, ihan hyvin pärjätään.
Avausviestissäni selitin asian. Saan 150 e elareita ja se lapsilisä on se 130 e.Jos nettopalkkani olisi se 1700 kun valmistun, jää vuokran jälkeen se n. 1000 käyttöön josta maksan sitten laskut ja ruuat ja muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on asiat ihan hyvin. Sairaanhoitajan työ on palkitsevampaa ja paremmin palkattua kuin lähihoitajan työ. Tradenomin koulutuksella olisit joutunut helposti työttömyyskortistoon.
Kun olet työelämässä, sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi kumppani jakamaan talousmenoja. Työttömällä yh:lla voi olla kysyntää heikonlaisesti, mutta sairaanhoitaja-yh:lla jo paremmin. Tiedän yhdenkin yh:n, jolle annettiin pankkilainaa asuntoon, koska hän oli niin kaunis. Pankissa tuumattiin, että pian sille lainalle ilmaantuu toinenkin maksaja ja niin ilmaantuikin! Nykyisin ei ehkä enää tällaista tapahdu kun luotonanto on kiristynyt, mutta kaikin puolin olet työllisenä paremmassa asemassa kuin työtön. Voit ostaa sen oman asunnon ilman kumppaniakin, jos opettelet käyttämään rahaa fiksummin.
Sairaanhoitajan työstä jää kyllä paljon enemmän käteen kuin tuo 1000€ mitä hoet. Se, mihin sen käteenjäävän palkan (1700€ ja siitä ylöspäin) käyttää, on jokaisen oma valinta.
Kuulostat vähän siltä, että olet tottunut korkeampaan elintasoon kuin mihin itselläsi on varaa ja sinun on vaikea hyväksyä tämä "uusi normaali" mikä sinulla on edessä. Ei tässä kuule auta itkut markkinoilla, harvassa on ne jotka rahassa kylpevät. Kyllä se onnellisuus täytyy kaivaa jostain musta kuin turhanpäiväisestä kuluttamisesta tämän päivän Suomessa. Sairaanhoitajan palkalla pystyt kuitenkin yh:nakin elämään ihan hyvää elämää.
Kumppanin varaan en laske mitään, yksin tulen asumaan tästä lähtien sen olen päättänyt. Sairas ajattelutapa että täytyisi olla kumppani jotta pystyy elämään normaalia elämää. Siis Suomessa?
Miten vain päin asiaa kääntelee ja vuokria ihmettelee, totuus on se että 1700 nettona yhnä on huono palkka Helsingissä. Kuten sanoin, toistan taas, se on hyvin vähän aikaa, jos esim ajattelee että myöhemmin on mahdollisuus saada enemmän rahaa, mutta kun miettii että palkka on sama seuraavat 30 vuotta kyllä se hiljaseksi vetää. Eli vaikka seisoisin päälläni en saa kustannettua parempaa elämää kuin köyhyyden lapselleni. Vääntäkää vain mutta jos asumisen jälkeen jää vaikka 1000 käyttörahaa kahdelle Helsingissä on köyhä virallisen määritelmän mukaan. Motivoiko se? Ei.
Miksi en käyttäisi aikaani sen sijaan lapseni kasvattamiseen ja hänen kanssaan olemiseen, tai vaikka leikkokukkien asetteluun maljakkoon, jos siitä maksetaan kuten työssä käymisestä?
Muutenkin, ilmeisesti teillä ei koskaan ole yllättäviä menoja tms joihin menee useampi satanen, ja luksusta on elää vuokraluukussa kaksiossa loppuelämä pikku palkalla kituttaen? Eikö teitä tosiaan masentaisi se että loppuelämän palkka olisi se 1700 nettona jolla elättäisitte lapsenne?
Kyllä ne harjoittelut ovat osoittaneet millaista työ on. Paskaa se on.
Vähemmän rahaa sinä työttömänä työstäkieltäytyjänä (karenssi) saisit kuin sairaanhoitajana työssä. Sitäpaitsi sulla on vielä aika monta vuotta ennen vanhuuseläkettä senkin jälkeen, kun lapsesi on jo aikuinen. Ymmärrän, että 1700 €/kk nettona tuntuu pieneltä, mutta joillain tuo on bruttopalkka.
Ei sulla ole oikeasti muita vaihtoehtoja kuin pienentää menojasi tai suurentaa tulojasi. Tai tehdä molemmat. Mua ihmetyttää, miksi olet päätynyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi, jos edes terveytesi ei kestä vuorotyötä. Jos noin 80% alan työpaikoista on sellaisia, joita et voi ottaa vastaan, niin miksi ihmeessä sairaanhoitajaksi? Ymmärrän, että et päässyt muuallekaan opiskelemaan, mutta kannattiko lähteä sitten ollenkaan opiskelemaan? Sulla on edelleenkin mahdollisuus keskeyttää opintosi ja palata takaisin edelliseen ammattiisi, jos koet, että opiskelusta ei ole mitään hyötyä.
Todiste siitä, että mä roikun liikaa täällä. Mä just tunnistin aloittajan. Hän on tehnyt samanlaisen aloituksen aiemminkin ja valitti ihan samaa asiaa eikä silloinkaan suostunut ottamaan mitään ehdotuksia tai ratkaisuja vastaan.
Sama ruikuttava, uhriutuva kirjoitustyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko siellä ok-seudulla on asua? Suomesta löytyy hoitoalan töitä muualtakin, missä asumiskustannukset ovat kohtuullisemmat.
Minulla on elossa vain 2 sukulaista joista molemmat asuvat täällä Helsingissä. Lisäksi ei ole ajokorttia ja lapsen isä asuu Espoossa ja lapsi vasta 3 vuotias.
Jos muuttaisin johonkin Juupajoelle olisimme täysin eristyksissä, meillä ei ole tuttavaperheitä tms, lapsi tapaa muita lapsia hoidossa ja harrastuksissa. Tuntuisi aika yksinäiseltä muuttaa johonkin pikkukylään, syrjäytyisin varmaan täysin.
Niissä syrjäkylissä voi tutustua uusiin ihmisiin, lapsen kautta jopa helpostikin (tapahtumat, harrasteet yms).
Itse haluaisin niin nostaa kytkintä pk-seudulta, mutta ammattikorkea vielä kesken.
Miten liikkuisin siellä? Ei ole varaa ajokorttiin.
En tosiaan usko että johonkin pikkukaupunkiin on helppo muuttaa jos ei tunne ketään. Kyllä se sisäänlämpiävää on. Täytyisi tuntea joku etukäteen. Tunnen itseni, jään helposti yksin jos ei ole ihmisiä ympärillä.
No muuta hetkeksi jonnekin pidemmälle, mihin juna sattuu kulkemaan. Pienempi asunto ja paljon pienempi vuokra, säästöt käytät vaikka siihen ajokorttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on asiat ihan hyvin. Sairaanhoitajan työ on palkitsevampaa ja paremmin palkattua kuin lähihoitajan työ. Tradenomin koulutuksella olisit joutunut helposti työttömyyskortistoon.
Kun olet työelämässä, sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi kumppani jakamaan talousmenoja. Työttömällä yh:lla voi olla kysyntää heikonlaisesti, mutta sairaanhoitaja-yh:lla jo paremmin. Tiedän yhdenkin yh:n, jolle annettiin pankkilainaa asuntoon, koska hän oli niin kaunis. Pankissa tuumattiin, että pian sille lainalle ilmaantuu toinenkin maksaja ja niin ilmaantuikin! Nykyisin ei ehkä enää tällaista tapahdu kun luotonanto on kiristynyt, mutta kaikin puolin olet työllisenä paremmassa asemassa kuin työtön. Voit ostaa sen oman asunnon ilman kumppaniakin, jos opettelet käyttämään rahaa fiksummin.
Sairaanhoitajan työstä jää kyllä paljon enemmän käteen kuin tuo 1000€ mitä hoet. Se, mihin sen käteenjäävän palkan (1700€ ja siitä ylöspäin) käyttää, on jokaisen oma valinta.
Kuulostat vähän siltä, että olet tottunut korkeampaan elintasoon kuin mihin itselläsi on varaa ja sinun on vaikea hyväksyä tämä "uusi normaali" mikä sinulla on edessä. Ei tässä kuule auta itkut markkinoilla, harvassa on ne jotka rahassa kylpevät. Kyllä se onnellisuus täytyy kaivaa jostain musta kuin turhanpäiväisestä kuluttamisesta tämän päivän Suomessa. Sairaanhoitajan palkalla pystyt kuitenkin yh:nakin elämään ihan hyvää elämää.
Kumppanin varaan en laske mitään, yksin tulen asumaan tästä lähtien sen olen päättänyt. Sairas ajattelutapa että täytyisi olla kumppani jotta pystyy elämään normaalia elämää. Siis Suomessa?
Miten vain päin asiaa kääntelee ja vuokria ihmettelee, totuus on se että 1700 nettona yhnä on huono palkka Helsingissä. Kuten sanoin, toistan taas, se on hyvin vähän aikaa, jos esim ajattelee että myöhemmin on mahdollisuus saada enemmän rahaa, mutta kun miettii että palkka on sama seuraavat 30 vuotta kyllä se hiljaseksi vetää. Eli vaikka seisoisin päälläni en saa kustannettua parempaa elämää kuin köyhyyden lapselleni. Vääntäkää vain mutta jos asumisen jälkeen jää vaikka 1000 käyttörahaa kahdelle Helsingissä on köyhä virallisen määritelmän mukaan. Motivoiko se? Ei.
Miksi en käyttäisi aikaani sen sijaan lapseni kasvattamiseen ja hänen kanssaan olemiseen, tai vaikka leikkokukkien asetteluun maljakkoon, jos siitä maksetaan kuten työssä käymisestä?
Muutenkin, ilmeisesti teillä ei koskaan ole yllättäviä menoja tms joihin menee useampi satanen, ja luksusta on elää vuokraluukussa kaksiossa loppuelämä pikku palkalla kituttaen? Eikö teitä tosiaan masentaisi se että loppuelämän palkka olisi se 1700 nettona jolla elättäisitte lapsenne?
Kyllä ne harjoittelut ovat osoittaneet millaista työ on. Paskaa se on.
Etkö saa lapsestasi lapsilisää ja elareita? Minä saan yhteensä 500€/kk omastani, ja nettopakkkani on 3600€/kk, ihan hyvin pärjätään.
Avausviestissäni selitin asian. Saan 150 e elareita ja se lapsilisä on se 130 e.Jos nettopalkkani olisi se 1700 kun valmistun, jää vuokran jälkeen se n. 1000 käyttöön josta maksan sitten laskut ja ruuat ja muut.
Taas sä pyöristät alaspäin noita ilmaiseksi saamiasi summia. Elari on 155,50€/kk ja lapsilisä yh-korotuksella on yli 143€/kk. Sun vuokrakin on varmaan ylöspäin pyöristetty ja palkka alaspäin? =D
p.s Anna lapsi isälle, sijoitukseen, adoptioon jos hänen olemassaolo alentaa noin paljon sun elämälaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaako mua päähän, että rahaa ei ole kuin homeiseen lähes 30 neliön yksiöön räkälän yläkerrassa ja kämppään kaikuu joka toinen päivä karaoke? Ottaa päähän. Lenkillä käyn parempien talojen alueella ja ihastelen laitettuja pihoja. En silti jaksa uhriutua, töissä käyn päivittäin ja sijoitin joitain säästyneitä satasia matala- ja keski riskisiin(ja tuottaviin) rahastoihin. Joku päivä täältä läävästä vielä päästään! Tsemppiä ap:lle!
AP. Siis ei halua käydä sairaanhoitajantöissä . Mikä se hänen suunnitelma nro 2 on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksityiseltä voi saada asunnon halvemmalla. Meillä on vuokra 795 e/kk. Kyseessä 2004 valmistunut kerrostalokaksio Vantaalta tosi keskeiseltä paikalta. Vajaa 50 neliötä, sauna, iso parveke ja autohallipaikka. Junalla keskustaan 15 minuuttia.
Oon myös alalla, jossa jää käteen 1600 e kuukaudessa. Onhan tää epämotivoivaa. Sit lapsi ei vain harrasta mitään maksullisia tai ne rahat vain kehitetään jostain. Matkustella ei oo pakko. Työkkärin tukia et kuitenkaan kauaa saisi tuota määrää.
Palkat saisi olla kyllä isommat kuin tuet...
Palkoissa ei ole mitään vikaa niistä vaan valuu suurin osa muualle kuin työtekijän tilille.
Vierailija kirjoitti:
Jos bruttopalkkasi tulee olemaan noin 2200 e/kk niin laskin juuri että saisit asumistukea (hh:na) helsinkiläisenä noin 257 e kuussa.
siis miten voit saada ap samaa palkkaa sh kuin minä saan lähihoitajana, päivähommista, lastenhoitajana?!.. vai ootko sekoittanut nyt puurot ja vellit? miksi ihmeessä sitten aloit opiskelemaan ko alaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta voisit ajatella ap niin ettei raha ratkaise kaikkea. Jos olet ihan hyvä äiti ja tarjoat lapselle turvatun ja rauhallisen kodin kasvaa on sinulla antaa paljon enemmän lapselle kuin monella rikkaalla uraputkessa pitkää päivää raatavalla vanhemmalla on. Ja sulla on jotain josta joku lapseton on ääärettömän kateellinen. En kirjoita tätä syyllistämismielessä.
Joskus teini-iässä voi tulla ongelmia jos lapsen sosiaalistuminen on kiinni kilpavarustelusta. Sinne jos säästät lapselle pesämunan töistä ja tuista, avaat jonkun säästötilin jne. Voit samalla opettaa lapselle rahankäyttöä. Se on lapsen kannalta korvaamatonta, koska voit ehkäistä lapsen ajautumista taloudellisesti typeriin tekoihin. Siten annat oikeastaan jotain paljon tärkeämpää kuin rahaa: kykyä käsitellä sitä. Aloita itsestäsi. Voisiko ylijäävät pennoset saada poikimaan? Mitäpä jos sulla olisi myöhemmin osakesalkku ja säästöjä?
Et ehkä ole koulufiksu menestyjä, mutta sinusta huokuu rivien välistä tervettä aikuista asennetta. Käyt vaan opinnot loppuun ja etsit töitä. Mistä tiedät ettet vaikka kulkisi urapolulla sivuun ja päätyisi vaikka erikoistumaan?
Itse viihdytän itseäni nykyhommissa ajatuksella, että hakisin hommia lihanleikkaajana ja kirjoittaisin kirjan. Sehän se on hauskinta kun elämästä ei ikinä tiedä. Joku viisas joskus sanoikin, että ihmisen tapa ennustaa tulevaisuutta on liikkuvan kohteen ampumista betonista valetulla tykillä.
Mulla on esim. Työkaveri, joka on täysin työhönsä fakkiutunut, mutta hän pelkää muutosta. Sivusta seuraten ihmettelen, että voiko asiat mennä muka enää huonommiksi kun hän on nyt jo onneton, stressaantunut pskan työnjohdon takia ja terveys ei kestä nykyhommia. Hänenkin ajattelunsa tarvitsisi uutta virtaa jostain. Jos vaan tietäisi mistä hänkin saisi innostusta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko siellä ok-seudulla on asua? Suomesta löytyy hoitoalan töitä muualtakin, missä asumiskustannukset ovat kohtuullisemmat.
Minulla on elossa vain 2 sukulaista joista molemmat asuvat täällä Helsingissä. Lisäksi ei ole ajokorttia ja lapsen isä asuu Espoossa ja lapsi vasta 3 vuotias.
Jos muuttaisin johonkin Juupajoelle olisimme täysin eristyksissä, meillä ei ole tuttavaperheitä tms, lapsi tapaa muita lapsia hoidossa ja harrastuksissa. Tuntuisi aika yksinäiseltä muuttaa johonkin pikkukylään, syrjäytyisin varmaan täysin.
Niissä syrjäkylissä voi tutustua uusiin ihmisiin, lapsen kautta jopa helpostikin (tapahtumat, harrasteet yms).
Itse haluaisin niin nostaa kytkintä pk-seudulta, mutta ammattikorkea vielä kesken.
Etkö tiedä että syrjäkylät ovat nuorelle naiselle se ehdoton turn-off?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todiste siitä, että mä roikun liikaa täällä. Mä just tunnistin aloittajan. Hän on tehnyt samanlaisen aloituksen aiemminkin ja valitti ihan samaa asiaa eikä silloinkaan suostunut ottamaan mitään ehdotuksia tai ratkaisuja vastaan.
Sama ruikuttava, uhriutuva kirjoitustyyli.
Mäkin muistan tällaisen aloituksen melkein samanlaisena. Ensinnäkin tämä aloitus voi hyvinkin olla keksitty. Tuntuu joskus siltä näiden aloitusten kanssa. Näillä on jokin sairas tarkoitus mitä ei aina tiedä mutta esim. tässäkin ihmettelen että monet summat on väärin esim. lapsilisä yh-korotuksella ja en ole varma stemmaako kaikki muutkaan asiat. Vähän keksityltä muutenkin kuulostaa. Esim. kuka kirjoittaa että on päättänyt että pysyy aina YH:na eikä miestä ikinä tule mukaan kuvoihin noin varmana asiasta? Ja tuo että ei nyt mitenkää voi muuttaa Itä-Helsinkiin vaikka säästöä tulisi asumiskuluissa satasia vaikka valittaa suurista asumiskuluista jne... hyvin outoa.
Muutenkin tällä palstalla on todella paljon provoja nimenomaan keskittyen yksinhuoltajiin,tukisummiin ja jotenkin ihmeellisesti myös lähihoitajiin. Ja valitettavasti monet ketjut sisältävät todella karkeita virheitä joissa ollaan ihan pihalla eli väitetään jotain mitä ei pidä paikkaansa eli aika naurettavaa on kun joku henkilö väittää joitain asioita joista heti huomaa että on täynnä virheitä mutta näitä paasataan totuutena ja jotkut yhtä tietämättömät menevät samaan lankaan.
Jos nyt tämän ap:n tarkoitus on esittää kuinka paska on lähihoitajan palkka tai että kuinka paskaa on elämä pienellä palkalla niin jokaisellahan on on näkemys millä palkalla kannattaa tehdä ja millä ei ja johan se riippuu sitten jo kaikesta muustakin kuten onko sitä puolisoa ja monta lasta on. Kyllähän se jo tuli selväksi tuossa jossain vaiheessa että ap:lle ei muutama satanen merkkaa mitään kun säästöehdotuksia ei suvaita ja jossain itsekin sanoi että ei sitä muutaman satasen takia kannattisi edes työssä käydä. No älä käy. Me muut käydään ja tehdään niillä muutamilla satasilla kaikkea kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos bruttopalkkasi tulee olemaan noin 2200 e/kk niin laskin juuri että saisit asumistukea (hh:na) helsinkiläisenä noin 257 e kuussa.
siis miten voit saada ap samaa palkkaa sh kuin minä saan lähihoitajana, päivähommista, lastenhoitajana?!.. vai ootko sekoittanut nyt puurot ja vellit? miksi ihmeessä sitten aloit opiskelemaan ko alaa??
siis sori kun jaksanut lukea koko ketjua ensiksi läpi.. siis oikeesti kuvittelit että kela maksaa asumisesi pk seudulla.. hehe ehheehheehe =D
mut iät ja ajat on keskusteltu kuinka huono palkka sh on työ raskauteen nähden, ei olisi pitänyt olla yllätys! ja vielä kolmivuorotyötä... huh sentää
Voi kunpa jäisikin 1000e asumiskulujen jälkeen ylimääräistä...
Tuhat euroa käyttörahaa vuokran ja laskujen jälkeen olisi meille HILLITÖN summa! Ollaan äiti + poika 12 v. Kyllä noilla pärjää, ja jos on joku erikoishankinta niin voi tehdä jonkun määräaikaisen työputken osa-aikaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet asuntosi ja alasi valinnut.
En ole valinnut hoitoalaa. En päässyt muualle ja olin työtön vuoden joten menin sairaanhoitajaksi.
Olisin halunnut kaupalliselle alalle, en päässyt.
Siksi ajattelenkin että lopetan koko opiskelun, kun se ei rahallisesti kannata.
Onko sinulle myönnetty oikeus opiskella työttömyyspäivärahalla? Jos on, niin kyllä on tarkoitus, että myös aiot tehdä töitä sitten opintojen jälkeen. Jos et aio tehdä töitä, niin lopeta ne opinnot ja lopeta myös työnhakijana oleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saa halvempia asuntoja stadista.
Lopeta nirsoilu tai valitus.
Kaikki ei voi mennä kuten sinä haluat.
Me asutaan kaupungin asunnossa 94neliöisessä ja vuokra reilu 1000€
Ei jakomäki tai itä-Helsinki.
Kovalta kuulostaa vuokrasi asuntoon nähden.Oletko hoitoalan opiskelija ja yh?
Jos et, mene toiseen ketjuun, halusin nimenomaan pienipalkkaisten yh:hoiden kommentteja.
Terv: ap
Minä olen ollut yh ja sairaanhoitaja. Mulla ei ollut varaa asua Helsingissä, vaikka työpaikkani olikin siellä. Asuin lapseni kanssa Vantaalla kaksiossa. En koskaan ajatellut, että mun olisi pitänyt voida asua väljemmin tai kalliimmin vain siksi, että työkseni hoidin muita.
Olen hakenut Vantaan kaupungilta asuntoja en ole saanut.
En muuta slummiin.Asu sinä siellä kernaasti kun kerran viihdyt hyvin.Hienoa jos olet elämääsi tyytyväinen. Minä en ole.
Mielestäni tämä 62 neliöinen kolmio ei ole luksusta.
T: ap
Kuka sulle on sanonut, että sairaanhoitajan palkalla pitäisi mitään luksusta saadakaan? Meille jo opiskelupaikkaa haettassa sanottiin, että tässä ammatissa ei sitten rikastu.
Ja minä olen elämääni hyvin tyytyväinen. Ymmärsin vaihtaa alaa ja nyt asun omassa sadan neliön rivitaloasunnossani, joka riittäää yhdelle ihmiselle erinomaisesti. Lapsetkin jo aikuisia.
Sepä se, haluaisin toiselle alalle mutta en pääse. Liian tyhmä olen ilmeisesti enkää muuhun kelpaa.
Kyllä tämä masentaa ja siksi ei noi opinnotkaan enää kiinnosta.
Itsestäni en välitä, mutta lapselle olisin halunnut parempaa kuin ainaisen kituuttamisen. Oma äitinkin oli yh ja rahat aina loppu, vaikutti pitkälle omaan elämääni kun olin aika yksinäinen osittain rahattomuuden takia. Tavallaan monet asiat jäivät kokematta kun ei ollut varaa.Lukupäätä ei ole koskaan ollut, mutta en ole mikään käytännönkään ihminen.
En tiedä, mille alalla vaihtaisin? Opintoja jäljellä n. 100 op josta paljon harkkoja.
Voisit valmistuneena sairaanhoitajana päästä lääke-esittelijäksi, jotka tienaa paljon. Tai jatkat opintoja vielä puoli vuotta terveydenhoitajaksi ja yrität päästä työterveyshoitajaksi. Tosin ne ei tienaa niin paljon kuin lääke-edustajat.
Miten liikkuisin siellä? Ei ole varaa ajokorttiin.
En tosiaan usko että johonkin pikkukaupunkiin on helppo muuttaa jos ei tunne ketään. Kyllä se sisäänlämpiävää on. Täytyisi tuntea joku etukäteen. Tunnen itseni, jään helposti yksin jos ei ole ihmisiä ympärillä.