Pienituloinen yksinhuoltaja pk - seudulla
Opiskelen hoitoalaa. Nyt mietin mitä järkeä tässä on.. kun valmistun saan käteen palkkaa n. 1700 e. Kolmivuorotyö ei sovi terveyssyistä ja olen pienen lapsen yh. Vuokra 900 kaupungin asunto joten halvempaa ei löydy, no pk maksut olisivat ilmaiset. Elarit 150 e kk joten netto sitten 1950+ lapsilisä 120 e kk joten 2070. Matkalippu 100 e joten vuokran kanssa -1000 joten jää laskuihin ja muihin menoihin minulle ja lapselleni 1000 e kk.
Tulen kyllä loistavasti sillä toimeen mutta mitä sitten kun lapsi kasvaa ja tulee harrastusmenoja jne? Lomalle en voi mennä koskaan eikä säästöön jää. Näen tulevaisuuden synkkänä kituuttamisena, käytännössä hoidan ihmisiä ilmaiseksi sillä nyt kun opiskelen käyttöön jää 800 minulle ja lapselle, työttömänä jäisi 900 e kk.
Mitä järkeä on käydä töissä tällä palkalla? Olen jo 40 v joten en voi enää vaihtaa alaa. Nyt vain tuntuu opiskelu turhalta kun ilman koulutusta pääsee samalle palkalle asumistuen kanssa.
Miten te muut yh:t jotka olette lastenhoitajia, sairaanhoitajia tms tulette toimeen?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka töissä onkin toisinaan ikävää, niin se saa vapaat tuntumaan mielekkäämmiltä. Pitkäaikaistyöttömänä ei saa enää samalla tavoin iloa vapaasta ja kaikki on tasaista harmaata massaa.
Tämä on niin totta! Olen ollut enemmän työttömänä kuin töissä ja mikään ei tunnu miltään. Perjantai on ihan samanlainen kuin maanantai, samaa harmaata kaikki. Jos jonnekin lomamatkallekin lähdetään, niin en pysty edes nauttimaan siitä, koska en ole sitä työlläni ansainnut ja minua hävettää, etten pysty osallistumaan kustannuksiin. Viime vuonna sain olla kokonaista puoli vuotta töissä ja se oli aivan mahtavaa, kun oli oikea arki ja oikeat viikonloput. Ja hiihtolomalla tehtiin mahtava lomareissu, oli hienoa kun oli ne lomapäivänsä ansainnut ja palkalla sai maksettua sen matkan. Työttömänä kun matkustelee ulkomailla niin se on lähinnä hävettävää, ei siitä pysty kokemaan samanlaista iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka töissä onkin toisinaan ikävää, niin se saa vapaat tuntumaan mielekkäämmiltä. Pitkäaikaistyöttömänä ei saa enää samalla tavoin iloa vapaasta ja kaikki on tasaista harmaata massaa.
Tämä on niin totta! Olen ollut enemmän työttömänä kuin töissä ja mikään ei tunnu miltään. Perjantai on ihan samanlainen kuin maanantai, samaa harmaata kaikki. Jos jonnekin lomamatkallekin lähdetään, niin en pysty edes nauttimaan siitä, koska en ole sitä työlläni ansainnut ja minua hävettää, etten pysty osallistumaan kustannuksiin. Viime vuonna sain olla kokonaista puoli vuotta töissä ja se oli aivan mahtavaa, kun oli oikea arki ja oikeat viikonloput. Ja hiihtolomalla tehtiin mahtava lomareissu, oli hienoa kun oli ne lomapäivänsä ansainnut ja palkalla sai maksettua sen matkan. Työttömänä kun matkustelee ulkomailla niin se on lähinnä hävettävää, ei siitä pysty kokemaan samanlaista iloa.
Minä kyllä pystyn lomista nauttimaan toisaalta itse ne reissut kyllä maksankin. Sen sijaan en saa seuraa läheskään niin paljon kuin haluaisin. Kaverini ovat töissä ja perheellisiä, joten kerta viikkoon tapaaminenkin on jo paljon. Muutoin käyn välillä treffeillä ja olen itsekseni. Käyn välillä vanhemmillani viikon tai pari, mutta hekin ovat töissä, joten päivät sielläkin yksin. Toki tuolla tulee kavereita nähtyä sitten iltapäivisin, koska käyn verrattaen harvoin, joten heiltä löytyy aikaa.
Minä välttelen joidenkin ihmisten tapaamista, koska en jaksa aloittaa aina samaa selitystä, että ei ole töitä ja mitä suunnitelmia minulla on työllistymisen suhteen ja heidän voivottelujaan huonosta työtilanteesta ja muusta vastaavasta.
Huomaan myös, että meinaan alkaa joskus selittämään kaverilleni kuinka kävin ostamassa suklaata kaupasta tai jotain muuta arkista, koska minulla ei ole mitään oikeaa kerrottavaa elämästäni. Treffeistäni en välitä puhua muille ja netissä toki keskustelen kaikesta, mutta en minä niistäkään välitä kavereilleni puhua. Onneksi sentään urheilen, joten siitä on puhuttavaa joidenkin kanssa ja tietenkin sitten yleiset uutisaiheet ja muu vastaava, mutta ei ole koskaan kerrottavaa omasta elämästäni.
Minulla on pienemmät tulot ja sumisoikeus asunto. 55m2 ja maksan 600e. Alue on hyvä. Maksan myös teinin menot ja harrastuksen 170/kk. Minulla ei ole autoa, koska se on liian kallis. Käymme lomalla joka vuosi. Loma on Tallinnassa tai halpa äkkilähtö. Haluaisin kolmion, auton ja suunnitellun loman , hyvät vaatteet ja kampaajakäyntejä. No ei ole varaa niihin.
Pärjätään, mutta mitään ylimääräistä ei saa tulla esim puhelimen hajoaminen sekoittaa talouden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan hakenut asumisoikeusnumeron? Kun valmistut ja saat työpaikan niin sairaanhoitaja saa varmasti lainaa sen verran että sillä maksaa asumisoikeusasunnon maksun. Uusissa maksu on noin 500 €/neliö ja uuden asunnon saa suurellakin numerolla.
On 15 vuotta vanha numero. Asomaksut kaksioissa n. 20 000, vastike joku 600 e. Kyllä se lainan ja korkojen kanssa kalliiksi tulee.,
Ja lainaa ei saa ilman takaajia ja säästöjä, olen kysynyt kolmesta pankista!
Kummallista ettei lainaa saat yleensä aso asuntoihin saa n.100% prosentin lainan koska pankki saa varmasti rahansa pois. Juuri sai ylioppilaaksi kirjoittanut puhelinmyyjä lainan. Luulisi yli 30 vuotiaan hoitoalalla olevan ihmisen kin saavan.
En ehdi lukemaan koko ketjua, joten voi olla että tätä on jo ehdotettukin. Joillakin sairaaloilla on työsuhdeasuntoja saatavilla. Niissä vuokra on kaiketi huokeampi kuin vapailta markkinoilta hankitussa vuokra-asunnossa, näin voisit hoitoalalla työskennellessäsi kohtuullistaa ainakin asuntomenojasi.
1990-luvun laman aikana suomalaisilla tapahtui muutos käsityksessä, mitä on nettopalkka. Ennen lamaa nettopalkka oli se rahasumma, jonka työtä tekemällä sai tililleen. Laman jälkeen nettopalkka oli se summa, jonka työtä tekemällä sai enemmän kuin työttömänä. Ja siitäkin ensin vähennettiin matka- ja päivähoitokulut. Tällä jälkimmäisellä ajattelutavalla suurella osalla suomalaisia yksinhuoltajia ( tai yhden työssäkäyvän perheissä) nettopalkka ei ole kovinkaan montaa satasta kuukaudessa. Kysymys "kannattaako käydä töissä?" pitäisi muuttaa kysymykseksi "haluanko elättää itseni työnteolla vai yhteiskunnan tuilla?".
Aloittajan ei kannata opiskella sairaanhoitajaksi, jos haluaa olla työtön. Tuo ammatti on lähes typerin, mitä voi valita. Noh, lääkärin ammatti olisi vieläkin typerämpi, jos haluaa olla työtön. Jos et halua tehdä sairaanhoitajan työtä sairaanhoitajan palkalla, jätä opinnot kesken. Nimittäin jos valmistut sairaanhoitajaksi, sun on melko vaikeaa pyristellä eroon työpaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ihmettä taas höpötät. Sinulla on yksi pieni lapsi, joten pieni kaksio on ihan riittävä teille. Näitä saa alle 700 euron Helsingistä vuokralle.
Sinulle ja pienelle lapselle jää 1000 euroa kuukaudessa laskuihin ja muihin menoihin. Miten ihmeessä tuosta ei jää säästöön? Laskuihin menee ehkä 50 euroa ja ruokaan pienellä lapsella ehkä 50-100 euroa kuukaudessa. Aikuisella menee ruokaan 100-150e kuukaudessa. Mihin menee loput rahoista?
Ehkä kellarikomeron saa vuokrattua esittämälläsi hinnalla Helsingistä. Kaksiota ei voi saada alle seitsemän sadan edes liepeiltä Vantaalta.
Että vähän realismia nyt tähänkin keskusteluun.
Aloittajalla on kaupungin asunto. Jos hän saisi vaihdettua sen, on mahdollista kaksio alle 700e.
Itse asun kaksiossa, kaupungin asunto kantakaupungissa, 57m2 ja vuokra 688e.
Tuo vaihtaminen vain on tosi hankalaa, että löytyy sopiva. Kallis vuokra hänellä, luultavasti liikaa neliöitä.
Jos on pieni palkka, voi saada myös asumistukea.
Ap, kokeile Kela laskurilla saisitko asumistukea.
Toisten asumistuki on minulle mysteeri. Itse yhden lapsen kanssa sain asumistukea euromääräisesti enemmän 57m2 asuntoon kuin 60,5m2 asuntoon. Miten jotkut saa kolmioon tukea? Kieltämättä itselleni se 200 kuussa on valtavan iso asia. Tulot on 1400 netto eli voi siinä laskea 1600.
Voihan sairaanhoitaja sitten tehdä osapäiväistä jos ne tuet ovat niin isot.
Tiedän että toisia harmittaa minun saamani 200 euroa, mutta isoa palkkaa saa aina alaspäin. Pientä ei saa ylöspäin niin helposti. Itselleni 100 ylimääräistä on tosi iso raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihmeeseen sä oikein käytät rahasi? Tonni kuussa ylimääräistä eikä muka jää säästöön eikä voi matkustella? Ei tuossa rikastumaan pääse mutta kyllä sillä ihan normaalia elämää pystyy elämään.
Hoitomaksut ei muuten noilla tuloilla mene nollaan, asumistukea sensijaan voit saada, ainakin jos asut Helsingissä.
Hei, en saa nyt tonnia vaan saisin kun valmistun.
Nyt saan 800 e käteen. Siitä menee matkoihin 150 e, puhelimeen ja nettiin 50 e, ruokaan 400 e (suunnilleen), vaatteisiin kirppikseltä ja muuhun lapselle n 100 e ja 100 kaikkeen muuhun sekalaiseen, uimiseen, harratusmaksuun (lapsi käy jumpassa), omaan kuntosaliin 20 e kk, ja menoihin joita koulusta tulee, kiorjoihin, monisteisiin, ostin juuri uudet työkengät jne.
Tiedän jo nyt että kun lapsi kasvaa ja on kouluikäinen ne menot ovat suuret. Nykyään on "pakko" harrastaa, vaatteisiin menee rahaa teininä, täytyy olla tabletti tai läppäri jo alakoulussa jne.
Monet 60 vuotiaat eivät tajua kuinka kallista lasten elämä nykyään on. Jos jättää ulkopuolelle, jää ulkopuolelle kaveriporukoista jne,
Mielenkiinnosta olisi kiva tietää että tosiaanko te kommentoijat käytte töissä suurin osa niin että teille jää 1000 käteen seuraavat 30 vuotta? Hoitoalan palkat tuskin koskaan nousevat.
Miten olette tuolla palkalla ostelleet autoja, mökkejä ja käyneet lomamatkoilla sellaisia varmaan haluaa tehdä seuraavan 30 vuoden aikana edes joskus vaikka tiedän että kohta tulee kommentteja siitä ettei 60 luvulla lomilla käyty kuin mökillä, mutta kun sellaiseen ei ole koskaan varaa.
Kylläpä lähti taas homma lapasesta ja huolella.
150 euroa matkoihin? Mihin matkoihin? Maksat 900 euroa asunnosta ja se on vielä niin huonolla sijainnilla, että sinulla menee 150 euroa matkoihin. Mikä bussilippu on muka noin kallis kuukaudessa?
400 euroa ruokaan aikuiselle naiselle ja pienelle lapselle? Tuossa on noin puolet ilmaa. 200-300 euron pitäisi riittää loistavasti.
100 euroa kirppisvaatteisiin kuukaudessa? Siis kirppiksellähän lasten vaatteet maksavat muutamia euroja. Kuinka helvetisti sinä ostat lapsellesi vaatteita?
100 euroa harrastuksiin kuukaudessa kuulostaa aika isolta summalta, mutta ehkä rahan arvoista riippuen millaisesta toiminnasta on kyse.
Opiskeluvälineiden kulut ovat aika pieni menoerä ja monesti pärjää ilmankin kirjaa, kunhan tekee muistiinpanoja koulussa. Voi myös ostaa puoliksi kirjoja muiden kanssa jos ne ovat välttämättömiä.
Työkengät kestävät vähintään vuoden, joten tuo kulu voidaan jakaa koko vuodelle. Useinhan nuo kestävät pidempään, vaikka olisivatkin kovalla käytöllä.
Oppilaitokseni ei sijaistse Helsingissä ja halvin tapa sinne mennä on juna, johon myös opiskelijalta maksaa 150 e kk lippu edestakaisin.
En ymmärrä pointtiasi... siis nimenonmaan tarkoitan ettei kannata mennä töihin josta saisin 100 e käteen enemmän kuin nyt. Hyvvin tulemme toimeen nyt, mutta 30 vuotta eteenpäin tuolla palkalla ja silloin kun lapsi on murrosikäinen?
Olet oikeassa että yh sairaanhoitajat viettävät luksuselämää suorastaan jos asumisen jälkeen rahaa ruokaan ja laskuihin kahdelle 1000 e Helsingissä. Huom. tuo sisältää ne elarit ja lapsilisän.
Katsos kun kukaan ei jaksa elää opiskelijabudjetilla 30 vuotta jos käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan hakenut asumisoikeusnumeron? Kun valmistut ja saat työpaikan niin sairaanhoitaja saa varmasti lainaa sen verran että sillä maksaa asumisoikeusasunnon maksun. Uusissa maksu on noin 500 €/neliö ja uuden asunnon saa suurellakin numerolla.
On 15 vuotta vanha numero. Asomaksut kaksioissa n. 20 000, vastike joku 600 e. Kyllä se lainan ja korkojen kanssa kalliiksi tulee.,
Ja lainaa ei saa ilman takaajia ja säästöjä, olen kysynyt kolmesta pankista!
Kummallista ettei lainaa saat yleensä aso asuntoihin saa n.100% prosentin lainan koska pankki saa varmasti rahansa pois. Juuri sai ylioppilaaksi kirjoittanut puhelinmyyjä lainan. Luulisi yli 30 vuotiaan hoitoalalla olevan ihmisen kin saavan.
Tämä on av tasoa taas. miksi edes tuhlaan aikaani...
Onko sillä ylioppilalla lapsi elätettävänä? Katsos kun se vaikuttaa pankin myöntämään lainaan.
Näin minulle on kerrottu 3 eri pankista eli tarvitsisin takaajan. 20 000 maksavat kaksiot suunnilleen joten kyllä se kalliiksi tulee se asokin. Ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun bruttopalkka 4600 kuussa ja tonnin verran jää käteen kaikkien kulujen jälkeen. Tukia en tietenkään saa. Olen monta kertaa laskenut, että sopivassa raossa tukien kanssa saa saman verran käteen kuin omalla palkalla verojen jälkeen.
Niin siis itselle jäisi elariden, lapsilisän kanssa vuokran jälkeen se 1000 e. Siitä toki menee muut menot eli ei jää 1000 asumiseen. Puhumme nyt ihan eri tilanteista. Teillä suurituloisilla tulee aina noita kommentteja että 2000 e on sama kuin 1000 e tai mulle jää vain 500 enemmän tms. Vieraantunut olet todellisuudesta
Eihän se tietysti ole kiva huomata, miten pahasti meitä kuppaatte. Olen asian monesti laskureilla laskenut. En usko, että tämä meininki kauaa jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan hakenut asumisoikeusnumeron? Kun valmistut ja saat työpaikan niin sairaanhoitaja saa varmasti lainaa sen verran että sillä maksaa asumisoikeusasunnon maksun. Uusissa maksu on noin 500 €/neliö ja uuden asunnon saa suurellakin numerolla.
On 15 vuotta vanha numero. Asomaksut kaksioissa n. 20 000, vastike joku 600 e. Kyllä se lainan ja korkojen kanssa kalliiksi tulee.,
Ja lainaa ei saa ilman takaajia ja säästöjä, olen kysynyt kolmesta pankista!
Kummallista ettei lainaa saat yleensä aso asuntoihin saa n.100% prosentin lainan koska pankki saa varmasti rahansa pois. Juuri sai ylioppilaaksi kirjoittanut puhelinmyyjä lainan. Luulisi yli 30 vuotiaan hoitoalalla olevan ihmisen kin saavan.
Tämä on av tasoa taas. miksi edes tuhlaan aikaani...
Onko sillä ylioppilalla lapsi elätettävänä? Katsos kun se vaikuttaa pankin myöntämään lainaan.
Näin minulle on kerrottu 3 eri pankista eli tarvitsisin takaajan. 20 000 maksavat kaksiot suunnilleen joten kyllä se kalliiksi tulee se asokin. Ei ole varaa.
Ei mutta minulla oli kun hain lainaa. Nordeasta vielä. Ehkä tilanne on muuttunut viime vuosina. Maksoin aso-maksun nimenomaan kun lapsi oli halpa ttaapero. Nyt sen rahan voi laittaa teiniin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on asiat ihan hyvin. Sairaanhoitajan työ on palkitsevampaa ja paremmin palkattua kuin lähihoitajan työ. Tradenomin koulutuksella olisit joutunut helposti työttömyyskortistoon.
Kun olet työelämässä, sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi kumppani jakamaan talousmenoja. Työttömällä yh:lla voi olla kysyntää heikonlaisesti, mutta sairaanhoitaja-yh:lla jo paremmin. Tiedän yhdenkin yh:n, jolle annettiin pankkilainaa asuntoon, koska hän oli niin kaunis. Pankissa tuumattiin, että pian sille lainalle ilmaantuu toinenkin maksaja ja niin ilmaantuikin! Nykyisin ei ehkä enää tällaista tapahdu kun luotonanto on kiristynyt, mutta kaikin puolin olet työllisenä paremmassa asemassa kuin työtön. Voit ostaa sen oman asunnon ilman kumppaniakin, jos opettelet käyttämään rahaa fiksummin.
Sairaanhoitajan työstä jää kyllä paljon enemmän käteen kuin tuo 1000€ mitä hoet. Se, mihin sen käteenjäävän palkan (1700€ ja siitä ylöspäin) käyttää, on jokaisen oma valinta.
Kuulostat vähän siltä, että olet tottunut korkeampaan elintasoon kuin mihin itselläsi on varaa ja sinun on vaikea hyväksyä tämä "uusi normaali" mikä sinulla on edessä. Ei tässä kuule auta itkut markkinoilla, harvassa on ne jotka rahassa kylpevät. Kyllä se onnellisuus täytyy kaivaa jostain musta kuin turhanpäiväisestä kuluttamisesta tämän päivän Suomessa. Sairaanhoitajan palkalla pystyt kuitenkin yh:nakin elämään ihan hyvää elämää.
Kumppanin varaan en laske mitään, yksin tulen asumaan tästä lähtien sen olen päättänyt. Sairas ajattelutapa että täytyisi olla kumppani jotta pystyy elämään normaalia elämää. Siis Suomessa?
Miten vain päin asiaa kääntelee ja vuokria ihmettelee, totuus on se että 1700 nettona yhnä on huono palkka Helsingissä. Kuten sanoin, toistan taas, se on hyvin vähän aikaa, jos esim ajattelee että myöhemmin on mahdollisuus saada enemmän rahaa, mutta kun miettii että palkka on sama seuraavat 30 vuotta kyllä se hiljaseksi vetää. Eli vaikka seisoisin päälläni en saa kustannettua parempaa elämää kuin köyhyyden lapselleni. Vääntäkää vain mutta jos asumisen jälkeen jää vaikka 1000 käyttörahaa kahdelle Helsingissä on köyhä virallisen määritelmän mukaan. Motivoiko se? Ei.
Miksi en käyttäisi aikaani sen sijaan lapseni kasvattamiseen ja hänen kanssaan olemiseen, tai vaikka leikkokukkien asetteluun maljakkoon, jos siitä maksetaan kuten työssä käymisestä?
Muutenkin, ilmeisesti teillä ei koskaan ole yllättäviä menoja tms joihin menee useampi satanen, ja luksusta on elää vuokraluukussa kaksiossa loppuelämä pikku palkalla kituttaen? Eikö teitä tosiaan masentaisi se että loppuelämän palkka olisi se 1700 nettona jolla elättäisitte lapsenne?
Kyllä ne harjoittelut ovat osoittaneet millaista työ on. Paskaa se on.
Ap:lla on väärä käsitys siitä mihin muilla on varaa. Me esim asumme 5 henkeä 65 neliön kolmiossa. Kun palkka on hieman isompi, joutuu maksamaan päiväkodista eikä saa kaupungin asuntoa. Esim meidän 5-henkisessä perheessä pitäisi ap:n logiikan mukaan jäädä 500€ per nuppi käyttörahaa eli 2500€! No ei todellakaan jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun bruttopalkka 4600 kuussa ja tonnin verran jää käteen kaikkien kulujen jälkeen. Tukia en tietenkään saa. Olen monta kertaa laskenut, että sopivassa raossa tukien kanssa saa saman verran käteen kuin omalla palkalla verojen jälkeen.
Niin siis itselle jäisi elariden, lapsilisän kanssa vuokran jälkeen se 1000 e. Siitä toki menee muut menot eli ei jää 1000 asumiseen. Puhumme nyt ihan eri tilanteista. Teillä suurituloisilla tulee aina noita kommentteja että 2000 e on sama kuin 1000 e tai mulle jää vain 500 enemmän tms. Vieraantunut olet todellisuudesta
Eihän se tietysti ole kiva huomata, miten pahasti meitä kuppaatte. Olen asian monesti laskureilla laskenut. En usko, että tämä meininki kauaa jatkuu.
Luuletko että Suomi on ainut maa jossa on sosiaaliturva?Täällä se on muuten tasoltaan huonompi kuin monissa muissa Eu- maissa.
Että usko mitä haluat. Maailma on nykyään erilainen joten maksele vain verojasi
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on väärä käsitys siitä mihin muilla on varaa. Me esim asumme 5 henkeä 65 neliön kolmiossa. Kun palkka on hieman isompi, joutuu maksamaan päiväkodista eikä saa kaupungin asuntoa. Esim meidän 5-henkisessä perheessä pitäisi ap:n logiikan mukaan jäädä 500€ per nuppi käyttörahaa eli 2500€! No ei todellakaan jää.
Oma valinta. Luuletko etten haluaisi mielummin asua omistusasunnossa? Olen 40 ja asunut koko elämäni vuokralla, nyt ekaa kertaa kaupungilla.
Katso laskureista miten määritellään köyhä pk seudulla ja vertaa omiin tuloihinne.
Se että on 2 palkansaaajaa muuttaa tilannetta sillä ei jokaiselle perheenjäsenelle tarvitse omaa pesukonetta, tietokonetta tms. Lapset voivat käyttää samoja vaatteita, minä joudun ostamaan lapselle vaatteet joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on väärä käsitys siitä mihin muilla on varaa. Me esim asumme 5 henkeä 65 neliön kolmiossa. Kun palkka on hieman isompi, joutuu maksamaan päiväkodista eikä saa kaupungin asuntoa. Esim meidän 5-henkisessä perheessä pitäisi ap:n logiikan mukaan jäädä 500€ per nuppi käyttörahaa eli 2500€! No ei todellakaan jää.
Ja jos asutte omistusasunnossa kun olette velattomia ovat asumiskulut edulliset. Vuokralla joutuu vuokraa maksamaan aina.
Jos teillä menee tulorajojen yli ettekä saa sen vuoksi asuntoa niin ette ole köyhiä, koska silloin nettotulonne ovat 4000 kk. Tässä näkee sinun typeryytesi. Se ei ole sama kuin tienata yksin 1700 vaikka teillä olisi se 3 lasta ( mitä en tajua jos olette mielestäsi köyhiä)
Terv. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko siellä ok-seudulla on asua? Suomesta löytyy hoitoalan töitä muualtakin, missä asumiskustannukset ovat kohtuullisemmat.
Minulla on elossa vain 2 sukulaista joista molemmat asuvat täällä Helsingissä. Lisäksi ei ole ajokorttia ja lapsen isä asuu Espoossa ja lapsi vasta 3 vuotias.
Jos muuttaisin johonkin Juupajoelle olisimme täysin eristyksissä, meillä ei ole tuttavaperheitä tms, lapsi tapaa muita lapsia hoidossa ja harrastuksissa. Tuntuisi aika yksinäiseltä muuttaa johonkin pikkukylään, syrjäytyisin varmaan täysin.
Niissä syrjäkylissä voi tutustua uusiin ihmisiin, lapsen kautta jopa helpostikin (tapahtumat, harrasteet yms).
Itse haluaisin niin nostaa kytkintä pk-seudulta, mutta ammattikorkea vielä kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan hakenut asumisoikeusnumeron? Kun valmistut ja saat työpaikan niin sairaanhoitaja saa varmasti lainaa sen verran että sillä maksaa asumisoikeusasunnon maksun. Uusissa maksu on noin 500 €/neliö ja uuden asunnon saa suurellakin numerolla.
On 15 vuotta vanha numero. Asomaksut kaksioissa n. 20 000, vastike joku 600 e. Kyllä se lainan ja korkojen kanssa kalliiksi tulee.,
Ja lainaa ei saa ilman takaajia ja säästöjä, olen kysynyt kolmesta pankista!
Kummallista ettei lainaa saat yleensä aso asuntoihin saa n.100% prosentin lainan koska pankki saa varmasti rahansa pois. Juuri sai ylioppilaaksi kirjoittanut puhelinmyyjä lainan. Luulisi yli 30 vuotiaan hoitoalalla olevan ihmisen kin saavan.
Tämä on av tasoa taas. miksi edes tuhlaan aikaani...
Onko sillä ylioppilalla lapsi elätettävänä? Katsos kun se vaikuttaa pankin myöntämään lainaan.
Näin minulle on kerrottu 3 eri pankista eli tarvitsisin takaajan. 20 000 maksavat kaksiot suunnilleen joten kyllä se kalliiksi tulee se asokin. Ei ole varaa.
Ei mutta minulla oli kun hain lainaa. Nordeasta vielä. Ehkä tilanne on muuttunut viime vuosina. Maksoin aso-maksun nimenomaan kun lapsi oli halpa ttaapero. Nyt sen rahan voi laittaa teiniin.
Ei jumalauta. Oletko sattunut kuulemaan siitä omarahoitusosuudesta joka vaaditaan ja lainehtojen kiristymisestä?
Lainaa ei saa enää kuten ennen
Heh, minä ymmärrän. Asun itse Jätkäsaaressa 2013 valmistuneessa talossa ja onhan tää taivas ja luksusta! Olisi kyllä todella kova pala joutua muuttamaan täältä pois, sieluun sattuisi ja sydämeni vuotaisi verta.
Nyt ap tarvitset vähän tiukkaa päämäärätietoisuutta ja talvisodan henkeä. Katse tiiviisti sinne lääke-esittelijän rahakkaisiin hommiin. Tämä köyhä elämä on vain välivaihe, joka pitää lusia ja tehdä töitä unelman eteen. Kun lapsi on teini-iässä, sulla on jo varaa matkustella ja ostella sille pelit ja pensselit!