Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies lupasi ja vannoi olevansa "äiti", nyt kiukuttelee kun asiat meni juuri kuten halusi.
10.02.2017 |
Olimme olleet pitkään yhdessä kun mies oli sitä mieltä, että meillä tulisi olla ainakin yksi lapsi. Tiesi, että en välittänyt äitiydestä, muun muassa aina vitsailin, että 9kk teen duunit ja puserran paketin, sen jälkeen lennän Balille 9kk. Noh, mies puhui ja puhui, sovittiin että hän olisi se ykkösvanhempi jne. Ja kun ei minullakaan ollut mitään lapsia vastaan, vaan sitä kaiken kattavaa äitiyttä, niin annoin periksi ja aloin pitää ajatuksesta. Ja minäkin olen isäni kasvattama, joten ei ole mitään tietämätöntä asenteellisuutta sitä kohtaan.
Noh, asiat on menneet mielestäni ihan hyvin, mutta nyt 1,5 vuotiaan kanssa mies ottaa joka kulmassa esiin, että voisin tehdä sitä ja tätä enemmän, ja miksi en nyt halua olla kotona töistä pidempään jne. Ja tänään vihdoin sitten lipsautti, että oikeastaan vaan ajatteli, että kyllä ne "äidinvaistot" syttyy ja sitten oltaisiin kun joku niin sanottu normaali perhe. Olen toki äiti ja rakastan lastani, mutta kasvatusvastuun isoin taakka on isän. Kysyin sitten vihaisena, että olisiko vaan parempi, että lähden? Ei se tietenkään halua, kun minulta tulee kaikki raha ja talokin on minun. Mutta mitä tää nyt sitten on? Halusi että jään leikkimään kotia, että voi esittää miestä pienituloisessa työssään, näyttää hyvältä kun on kuitenkin (minun) iso talo ja (minun) säästöt ja rahat?
Vituttaa.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla on lapsen kanssa?
Miten tää kysymys liittyy yhtään mihinkään? kateelliset kotiäidit kuola valuen oikein käärmeilee jotain epäkohtaa "se on varmasti pska äiti, varmasti, shhh, shhh, pppppsssjhhka... ssshhhh"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
No mitä mies sanoo, kun keskustelette asiasta? Siis siitä, että sinä et aio muuttua?
Mulla on just se tilanne että mies toivoisi lasta, mutta itselläni ei ole mielenkiintoa olla kotona pienen kanssa 3 vuotta. Muutenkin minulla ei ole ikinä ollut mielenkiintoa vauvoja kohtaan, isommat lapset ja leikki-ikäiset on kivempia. Olen sanonut että mies jääköön sitten hoitovapaalle, jos lapsen haluaa. Saa nähdä uskonko sen, että mies siihen ryhtyisi ja hommataanko me lasta lainkaan. Mua vaan ahdistaa ajatus kotona olemisesta niin pitkiä aikoja, vaikka lapsi olisikin mieluinen tässä elämäntilanteessa. Täytyy käydä vielä pitkät keskustelut miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
No mitä mies sanoo, kun keskustelette asiasta? Siis siitä, että sinä et aio muuttua?
No lähinnä se keskustelu on tyrehtynyt siihen, kun olen muistuttanut, että tää kaikki on just niinku hän ite halusi. Nyt se vaan sitten läikky hällä yli, kun sanoin, että miks hemmetissä tästä tuli kuitenkin loppujen lopuksi asia, josta me väännetään koko ajan, vaikka käsi raamatulla melkein väitit, että niin ei tosiaan käy. Ja siis sanoi tuon, että ajatteli että kyllä musta joku pullantuoksuinen kotimammeli kuoriutuu kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla on lapsen kanssa?
Miten tää kysymys liittyy yhtään mihinkään? kateelliset kotiäidit kuola valuen oikein käärmeilee jotain epäkohtaa "se on varmasti pska äiti, varmasti, shhh, shhh, pppppsssjhhka... ssshhhh"
Tää on kieltämättä vähän just tätä. Ja toi mun vastaushan ei tietenkään tyydyttänyt, vaikka olikin totta. Olis jälleen pitänyt jollekin kasvottomalle laumalle todistaa omaa erinomaisuuttaan, joka on ihan mahdoton tehtävä, ja ei voisi vähempää kiinnostaa.
Hauskimmat tilanteet on kyllä tulleet, kun joku on ihan kasvokkain sanonut jotain isän ja äidin eroista lapsenkasvatuksessa ja olen sanonut, että minä olen isäni kasvattama, olenko mielestäsi jotenkin viallinen vai? Ja voihan ne niin toki ajatellakin, mutta aika hyvin menee jauhot suuhun siinä vaiheessa :D
Miehesi on siis ollut epärehellinen ja manipuloiva. Eipä teidän auta kuin puhua, puhua, puhua ja löytää rehellinen ja avoin kommunikointi. Jos ei onnistu kahdestaan niin sitten pariterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ajatus perheen perustamisesta vaivaa suurin piirtein samoista syistä. Olen nyt seurustellut muutaman vuoden miehen kanssa, jolla ei ole omia lapsia mutta joka sellaisia haluaisi. Itselleni perheen perustaminen ei ole koskaan ollut haave. Olen onnellinen ilmankin. Mies tietää, että olen todella urasuuntautunut, viihdyn työssäni ja pitkästyn lomillakin. En voi kuvitella, että olisin minimiäitiyslomaa pidempään lapsen kanssa kotona, ja kaikki lapsiin liittyvä suorittaminen, vauvauinnit, muskarit ja matkustaminen "lapsen ehdoilla" eli viikon viettäminen all inclusive -hotellin uima-altaalla, tuntuu hyvin vastenmieliseltä.
Minulle kävisi ap:n malli, eli että isä olisi se ykkösvanhempi, joka katsoo illalla, että lapsen hoitorepussa on tarvittavat vaatteet, hoitaa lastenkutsujen järjestelyt, neuvola-aikojen varaamisen ja harrastuksiin ilmoittautumiset. Mies on luvannut hoitaa kaiken tämän, mutta pelkään, ettei hän tajua, miten raskaasta hommasta oikeasti on kyse. Pelkään, että miehen tajutessa asian oikean laidan hän alkaakin perääntyä ja syyllistää minua äidinvaiston puutteesta. Vaikea tietää, mitä pitäisi tehdä. Rakastan miestä ja sinänsä lapsi olisi tervetullut, mutta pelkään lapsen jäävän minun vastuulleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
Mä olen kyllä vähän sitä mieltä, että joissain tapauksissa tuo "ei auta" on totta. Jos on kyse jonkun avuttoman edusta, joka ei pysty puolustamaan itseään. On sopimuksia, joita ei voi tehdä 100% pitävästi etukäteen. Esim jos mies vaikka masentuisi syvästi eikä jaksaisi lainkaan hoitaa lasta niin varmaankin vähentäisit töitä ja olisit kotona enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs läksit, olisit pysynyt päätöksessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
Mä olen kyllä vähän sitä mieltä, että joissain tapauksissa tuo "ei auta" on totta. Jos on kyse jonkun avuttoman edusta, joka ei pysty puolustamaan itseään. On sopimuksia, joita ei voi tehdä 100% pitävästi etukäteen. Esim jos mies vaikka masentuisi syvästi eikä jaksaisi lainkaan hoitaa lasta niin varmaankin vähentäisit töitä ja olisit kotona enemmän.
Ööööö... NO SHIT SHERLOCK :D :D
Kuinka paljon voi naamapalmuttaa ilman että naama lähtee irti... Varmaankin myös hetero panisi miestä peppureikään, jos kyseessä olisi tilanne, jossa se pelastaisi maailman varmalta tuholta. + 100 ja yksi muuta skenaariota, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
No mitä mies sanoo, kun keskustelette asiasta? Siis siitä, että sinä et aio muuttua?
No lähinnä se keskustelu on tyrehtynyt siihen, kun olen muistuttanut, että tää kaikki on just niinku hän ite halusi. Nyt se vaan sitten läikky hällä yli, kun sanoin, että miks hemmetissä tästä tuli kuitenkin loppujen lopuksi asia, josta me väännetään koko ajan, vaikka käsi raamatulla melkein väitit, että niin ei tosiaan käy. Ja siis sanoi tuon, että ajatteli että kyllä musta joku pullantuoksuinen kotimammeli kuoriutuu kuitenkin.
Miehesi on tehnyt suuren virheen kun kuvitteli että muutut. Kyllähän monet naisetkin ajattelevat miehistään, että kyllä nämä muuttuvat kun lapsi tulee mukaan kuvioihin (lähinnä koska mies itse niin sanoo), vaikkei näin läheskään aina käy. Ihminen ei voi vastata kuin itsestään, on virhe OLETTAA että toinen aikuinen ihminen tulee jotenkin maagisesti muuttumaan, varsinkin kun mitään halua tai velvoitusta (olitte sopineet että mies hoitaa pääasiassa lapsen) muuttua ei ole. Mies sai mitä halusi. Onhan se rankkaa, varsinkin kun mies ajatteli oikeasti pääsevänsä kuin koira veräjästä tässä asiassa! Nyt miehesi täytyy vain kantaa vastuunsa. Sitä saa mitä tilaa. Olisiko ero muuten ajankohtainen, mutta sinun rahojen ja talon takia ette eroa?
Ei kaikkien tarvitse olla mikään pullantuoksuinen äiti ja jos annat rakkautta ja rajoja lapselle niin mitä eroa siinä on onko isä vai äiti kotona.
Miehesi halusi ja teitte sopimuksen sen perusteella. Tuskin moni mies suostuisi jäämään kotiin jos nainen olisi halunnut ja luvannut olla kotona yms. Toki voi olla, että miehesi jaksamisessa voi olla jotain ongelmaa. Kyllä hänkin voi olla väsynyt yksin kotona tai tuntea ettei saa arvostusta. Kuitenkin se ei ole sinun syy jos miehesi on kuvitellut sinun muuttuvan ihan toiseksi lapsen tultua. Kyllä naisenkin on turha ihmetellä kun mies ei muuttunutkaan.
Jos miehelläsi on jotain itsetunto ongelmia niin voittehan te mennä yhdessä terapiaan. Se lapsi kuitenkin on nyt täällä jo ja miehen on vain se aika oltava kotona mitä olette sopinut. Ei ole lapsen eikä sinun syy, että mies ei ole ollut realistinen.
Et ole ainoa nainen joka näin tuntee ja vaikka lapsi muuttaa elämää on paljon erilaisia perheitä ja vanhempia. Miehelläsi on selkeästi seksistisiä ajatuksia ja voi kokea yhteiskunnan painetta, niin kuin sinä koet äitinä olosta. Suosittelisin parisuhde terapiaa, että saisitte ulkopuolisen apua.
Itse en tiedä teenkö lapsia. Haluan kyllä, mutta en halua olla kotiäiti (ei mitään vikaa, mutta ei sovi minulle) ja en tiedä miten sovittaisin raskauden ja vauvavuodet uran kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvottelukysymys tuo.
Vanhemmuus on yksi niistä asioista joista ihmiset muodostavat kaikenlaisia käsityksiä ja päätöksiä ennen kuin omalla kohdalla kokeilevat. Käytäntö saattaa sitten olla hyvinkin eri.
Kannattaa pyrkiä toteuttamaan käytännössä toimivaa perhe-elämää. On tosi harmillista että miehestä ei ilmeisesti ollut lupauksensa pitäjäksi, ja sinulta on täysin oikeutettua puhua omista tunteistasi joita tämä herättää.
Lapsen laiminlyönti ei kuitenkaan ole mikään vaihtoehto, ja äärimmilleen vedettyvä siihen se vastentahtoinen vanhemmuus saattaa johtaa - teidän kummankin kohdalla.
Teillä on nähdäkseni 2 erillistä ongelmaa nyt: 1: työnjako siinä miten lapsen hoito toteutetaan kyllin hyvin, ja 2: molempien pettymyksen tunteet siitä että nykytilanne ei ollutkaan kaikille tyydyttävä.
Molemmat olisi hyvä saada ratkaistuksi je selvitettyä, mutta kohta 1 on tärkeämpi kuin kohta 2.
Miettikää kaikkia mahdollisia ratkaisuja, älkää jumittuko siihen ajatukseen että sinun tulisi taikoa se pullantuoksuinen äiti itsestäsi: ei ole realismia moinen.
Täällä taas mies jaksoi osallistua vauvan hoitoon noin 2kk (yhdessä haluttiin lapsia ja aloite tuli mieheltä), sitten jäi koko homma minun kontolleni, nyt marisee kun 2,5v ei ole kiinnostunut olemaan hänen kanssaan vaan haluaa kaikkeen minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
Mä olen kyllä vähän sitä mieltä, että joissain tapauksissa tuo "ei auta" on totta. Jos on kyse jonkun avuttoman edusta, joka ei pysty puolustamaan itseään. On sopimuksia, joita ei voi tehdä 100% pitävästi etukäteen. Esim jos mies vaikka masentuisi syvästi eikä jaksaisi lainkaan hoitaa lasta niin varmaankin vähentäisit töitä ja olisit kotona enemmän.
Ööööö... NO SHIT SHERLOCK :D :D
Kuinka paljon voi naamapalmuttaa ilman että naama lähtee irti... Varmaankin myös hetero panisi miestä peppureikään, jos kyseessä olisi tilanne, jossa se pelastaisi maailman varmalta tuholta. + 100 ja yksi muuta skenaariota, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä :D
Niinkö? Olitko ap? Mielestäni tuo mitä esitin ei ole mikään väkisin väännetty maailmanloppuskenaario, vaan suht lähellä teidän konkreettista tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille ja naisille: Lasta ei tehdä ja sysätä vastuuta vain toiselle vanhemmalle. Et vaan yksinkertaiseti voi tehdä lasta ja sanoa "en sitten hoida" Se vastuu KUULUU sinulle, ihan niinkuin sille toisellekin vanhemmalle. Nyt kun se mies ei yhteisestä sopimuksesta huolimatta jaksa yksin sitä lasta kasvattaa niin ei sinun auta muu kuin osallistua enemmän.
Mmm. Täällä aikuisten maailmassa isoista asioista sovitaan etukäteen. Jos niistä poiketaan, niin aikuisten maailmassa ne poikkeukset sitten myös käydään läpi ja keskustellaan. Anteeksi nyt vain, jos en ole ihan niin ajopuu, että "minun ei auta".
Mä olen kyllä vähän sitä mieltä, että joissain tapauksissa tuo "ei auta" on totta. Jos on kyse jonkun avuttoman edusta, joka ei pysty puolustamaan itseään. On sopimuksia, joita ei voi tehdä 100% pitävästi etukäteen. Esim jos mies vaikka masentuisi syvästi eikä jaksaisi lainkaan hoitaa lasta niin varmaankin vähentäisit töitä ja olisit kotona enemmän.
Ööööö... NO SHIT SHERLOCK :D :D
Kuinka paljon voi naamapalmuttaa ilman että naama lähtee irti... Varmaankin myös hetero panisi miestä peppureikään, jos kyseessä olisi tilanne, jossa se pelastaisi maailman varmalta tuholta. + 100 ja yksi muuta skenaariota, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä :D
Niinkö? Olitko ap? Mielestäni tuo mitä esitin ei ole mikään väkisin väännetty maailmanloppuskenaario, vaan suht lähellä teidän konkreettista tilannetta.
Höpö höpö. On eri asia jos mies sairastuu (esim. masennus) tai kuolee niin, ettei voi hoitaa osuuttaan. Nyt selvästi vaikuttaa siltä, että häntä ei vain huvita.
Ei-ap
Äidin ei tarvitse olla kotona kolmea vuotta. Lasten kanssa voi matkustaa muuallekin kuin all-inclusive-hotellien uima-altaille.
Joo, suomessa oli tosiaan joskus sellainen laki, että kaikkien naisten on muututtava lapsen myötä pullantuoksuisiksi kotiäideiksi, jotka essu hulmuten pakkailevat itse leivottuja eväitä pikkukerhoreppuihin, vahtivat että sukat on samaa sävyä puseron kanssa ja että lastenjuhliin lähetetään itse askerrellut kutsut.
Mutta se laki ei ole voimassa enää. Nykyään nainen saa valita ihan itse, minkälainen äiti on. Sen takia monet äidit on niin erilaisia.
Tsemppiä ap! Pidä vaan puolesi asiassa.
Alue: Aihe vapaa
käy miestä kateeksi, mutta miten se sitten otti asian esiin, yhtäkkiä?