Lue keskustelun säännöt.
Mikä on törkein tapa, jolla joku on yrittänyt (ilmaisiksi) hyötyä ammatistasi / harrastuksestasi / osaamisestasi tms?
10.02.2017 |
Tällainen ketju oli joskus täällä, joten aloitetaas uusi. :)
Kommentit (355)
Osaan ommella ja minulta pyydetään tuon tuosta ompelemaan tai korjaamaan jotain. Ja jopa kertovat, että voivat sitten tuoda pullat tullessa. En syö pullaa, joten se ei motivoi yhtään. Jos ompelen, niin teen sen omasta halusta ja kiitollisuudesta. Voin vaikka sopia, että korjaan ne housut, jos hän vaikka leipoo lapseni synttäreille kakun. Aikaa menee molemmilla yhtä kauan. Se vielä menettelee, mutta muuten ei tule kauppoja. Ja sitten on nää hääpukuihmiset, joiden mielestä 100e korvaus suuritöisestä mekosta on antelias. Just joo. Menee ainakin pari kokonaista 16h päivää ommella, joten jokainen voi laskea tuntihinnan. Miksi kukaan 3e tuntitaksalla tuhlaa viikonloppunsa 100e tähden? Paras tapa tähän on suoraan sanoa tuntiliksa ja mahdollisesti käytetty aika. Kyllä ne sitten lakkaavat kysymästä.
Toinen on lapseni pianoharrastus. Häntä on pyydetty mitä ihmeellisiin paikkoihin soittamaan ilman palkkaa. Minä olen tullut siihen väliin ja vaatinut sen ruoan lisäksi rahallisen korvauksen. Ihmiset ei tajua, että sen yhden häävalssin soittamiseen menee lopulta paljon aikaa. Monta päivää harjoitteluun ja sitten matkustat paikalle, purkaat kamat, soitat 4 minuuttia, pakkaat kamasi ja tulet kotiin. Aikaa mennyt lauantai-iltana 5h yhteen kappaleeseen ja palkkana ruoka. Sen ruoan olisi saanut kotonakin ilmaiseksi.
Lastenhoitojutut myös ärsyttää. Kun omat ovat jo lentäneet pesästä ja yksin olen, niin minulle voivat ystävät ja työkaverit viikonloppuisin tuoda lapset hoitoon ilmaiseksi. Minullahan ei 5-kymppisenä sinkkuna ole mitään tekemistä viikonloppuisin. Eri asia, sitten kun on mummutettavia, mutta en jaksa entisenä 3 lapsen yh:na kaitsea vähään aikaan. Haluan matkustella ja nauttia kulttuurielämästä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Osaan ommella ja minulta pyydetään tuon tuosta ompelemaan tai korjaamaan jotain. Ja jopa kertovat, että voivat sitten tuoda pullat tullessa. En syö pullaa, joten se ei motivoi yhtään. Jos ompelen, niin teen sen omasta halusta ja kiitollisuudesta. Voin vaikka sopia, että korjaan ne housut, jos hän vaikka leipoo lapseni synttäreille kakun. Aikaa menee molemmilla yhtä kauan. Se vielä menettelee, mutta muuten ei tule kauppoja. Ja sitten on nää hääpukuihmiset, joiden mielestä 100e korvaus suuritöisestä mekosta on antelias. Just joo. Menee ainakin pari kokonaista 16h päivää ommella, joten jokainen voi laskea tuntihinnan. Miksi kukaan 3e tuntitaksalla tuhlaa viikonloppunsa 100e tähden? Paras tapa tähän on suoraan sanoa tuntiliksa ja mahdollisesti käytetty aika. Kyllä ne sitten lakkaavat kysymästä.
Toinen on lapseni pianoharrastus. Häntä on pyydetty mitä ihmeellisiin paikkoihin soittamaan ilman palkkaa. Minä olen tullut siihen väliin ja vaatinut sen ruoan lisäksi rahallisen korvauksen. Ihmiset ei tajua, että sen yhden häävalssin soittamiseen menee lopulta paljon aikaa. Monta päivää harjoitteluun ja sitten matkustat paikalle, purkaat kamat, soitat 4 minuuttia, pakkaat kamasi ja tulet kotiin. Aikaa mennyt lauantai-iltana 5h yhteen kappaleeseen ja palkkana ruoka. Sen ruoan olisi saanut kotonakin ilmaiseksi.
Lastenhoitojutut myös ärsyttää. Kun omat ovat jo lentäneet pesästä ja yksin olen, niin minulle voivat ystävät ja työkaverit viikonloppuisin tuoda lapset hoitoon ilmaiseksi. Minullahan ei 5-kymppisenä sinkkuna ole mitään tekemistä viikonloppuisin. Eri asia, sitten kun on mummutettavia, mutta en jaksa entisenä 3 lapsen yh:na kaitsea vähään aikaan. Haluan matkustella ja nauttia kulttuurielämästä ym.
Varmaan moni naisihminen on varsinkin nuorempana kokenut tämän: eli luulet meneväsi vieraaksi johonkin sukujuhliin tms., mutta paikanpäällä käykin ilmi, että oletkin tarjoilija tai vaihtoehtoisesti lapsenvahti sillä aikaa, kun muut juhlivat.
Muita kokemuksia: olen hyvä kuvataiteissa sekä osaan soittaa erästä soitinta, joten usein pyydetään, että enkö maalaisi jollekin taulun (korvauksetta tietenkin + siihen maalaamiseen todella saattaa kulua useita päiviä) tai tule jonkun juhliin soittamaan (ilman korvauksia).
No alkuun, kun aloitin alalla, niin en ymmärtänyt ottaa maksua asiakkailta etukäteen, ja moni yritti jättää maksamatta. Muutama onnistuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoalalla olleena olisi pitänyt olla meedio, kun tuttu soitti tuttunsa vaivasta, ja olisi pitänyt näkemättä sanoa puhelimessa, onko vakavaa.
Varsinkin vanhemmat ihmiset on kovin mieliksi, kun haluavat apurin ja turvaa.
Aivan kuin hoitaja haluaisi vapaa-ajallakin vain miettiä toisten paiseita yms. Luullaan että on jonkinlainen "yleismies" joka osaa huolehtia kaikesta, ja esim alkoholistikaverit käyttävät tätä kiltteys ominaisuutta hyväkseen. Toivottavasti nykyajan hoitsut osaa paremmin pitää rajansa. Vapaa-ajalla ei tarvi hoitaa ketään ilman syytä, vaikka jotkut käyttävätkin hoitamista vallankäyttönä.
Ystävän tuttu oli muuttanut lähistölle, kolmen lapsen yksinhuoltaja (vanhin oli suomalaisen siittämä, nuoremmat eri ulkomaalaisten miesten siittämiä), ja tietenkin hän oli heti oven takana.
Juotiin kahvit kun yh-äiti valitti kuinka raskasta on hoitaa kolmea lasta ja kuinka ei koskaan ole itselleen aikaa, joten lopulta tokaisin että voin joskus katsoa lapsia - joskus!
Yh tokaisi samantien että saan valita joko maanantain, torstain tai perjantain, muille päiville hänellä on jo vakihoitajat. Siis nainen oli kotona lasten kanssa, mutta hänellä oli harrastuksia joka ilta ja kyseisille päiville piti vielä löytää vakihoitaja illaksi kun hän käy spinningissä ja jumpassa ja ties miessä???
En tietenkään suostunut siihen, minusta oli törkeä edes ehdottaa moista. Kyseessä oli vieläpä palkaton 'työ'. En tietenkään suostunut.
Olin itse yhden pojan yksinhuoltaja ja joskus harvoin äiti otti pojan hoitoon että pääsin ulos tyttöjen kanssa baariin. Kerran oli tällainen päivä, lauantai-ilta, olin valmistautumassa iltaa varten kun nainen soittaa ja pyytää että otan hänen lapsensa illaksi ja yöksi että hän pääsee bailaamaan. Sanoin etten ole kotona ja että poikani on hoidossa äitini luona.
Hän intti aivan pokkana että minun pitäisi jäädä kotiin hoitamaan hänen lapsiaan, ei meinannut uskoa millään. Kaiken huipuksi hän alkoi vaatimaan että äitini varmaan ottaa hänen lapsensa luokseen jos soitan hänelle tai annan äidin puhelinnumeron.
Harvoin tulee paiskattua luuri kenenkään korvaan mutta silloin paiskasin.
Jokaisella lapsella oli liuta kummeja ja hän teki aina niin että kävi ostamassa kalliita pyöriä ym. tavaroita lapsille osamaksulla. Sen jälkeen hän jakoi kaikki osamaksulaskut kummeille maksettaviksi.
On varmaan kaikkein itsekkäin yh-äiti jonka olen koskaan tavannut. Hän viis veisasi lapsistaan, puhui aina kuinka hän ottaa silikonirinnat sitten kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Hänen mielestään lasten kuului tietenkin maksaa silikonit, koska ne olivat tuhonneet hänen rintansa. Ei edes äidinmaito ollut ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Lahkeen lyhennykseen menee vartti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Lahkeen lyhennykseen menee vartti.
Menee mikä menee. Joka tapauksessa yrittäjä itse määrittelee hintansa, ei niin että asiakas antaa itse valitsemansa pienen vaivanpalkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystävän tuttu oli muuttanut lähistölle, kolmen lapsen yksinhuoltaja (vanhin oli suomalaisen siittämä, nuoremmat eri ulkomaalaisten miesten siittämiä), ja tietenkin hän oli heti oven takana.
Juotiin kahvit kun yh-äiti valitti kuinka raskasta on hoitaa kolmea lasta ja kuinka ei koskaan ole itselleen aikaa, joten lopulta tokaisin että voin joskus katsoa lapsia - joskus!
Yh tokaisi samantien että saan valita joko maanantain, torstain tai perjantain, muille päiville hänellä on jo vakihoitajat. Siis nainen oli kotona lasten kanssa, mutta hänellä oli harrastuksia joka ilta ja kyseisille päiville piti vielä löytää vakihoitaja illaksi kun hän käy spinningissä ja jumpassa ja ties miessä???
En tietenkään suostunut siihen, minusta oli törkeä edes ehdottaa moista. Kyseessä oli vieläpä palkaton 'työ'. En tietenkään suostunut.
Olin itse yhden pojan yksinhuoltaja ja joskus harvoin äiti otti pojan hoitoon että pääsin ulos tyttöjen kanssa baariin. Kerran oli tällainen päivä, lauantai-ilta, olin valmistautumassa iltaa varten kun nainen soittaa ja pyytää että otan hänen lapsensa illaksi ja yöksi että hän pääsee bailaamaan. Sanoin etten ole kotona ja että poikani on hoidossa äitini luona.
Hän intti aivan pokkana että minun pitäisi jäädä kotiin hoitamaan hänen lapsiaan, ei meinannut uskoa millään. Kaiken huipuksi hän alkoi vaatimaan että äitini varmaan ottaa hänen lapsensa luokseen jos soitan hänelle tai annan äidin puhelinnumeron.
Harvoin tulee paiskattua luuri kenenkään korvaan mutta silloin paiskasin.
Jokaisella lapsella oli liuta kummeja ja hän teki aina niin että kävi ostamassa kalliita pyöriä ym. tavaroita lapsille osamaksulla. Sen jälkeen hän jakoi kaikki osamaksulaskut kummeille maksettaviksi.
On varmaan kaikkein itsekkäin yh-äiti jonka olen koskaan tavannut. Hän viis veisasi lapsistaan, puhui aina kuinka hän ottaa silikonirinnat sitten kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Hänen mielestään lasten kuului tietenkin maksaa silikonit, koska ne olivat tuhonneet hänen rintansa. Ei edes äidinmaito ollut ilmaista.
Miten tämä liittyi kertomukseesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävän tuttu oli muuttanut lähistölle, kolmen lapsen yksinhuoltaja (vanhin oli suomalaisen siittämä, nuoremmat eri ulkomaalaisten miesten siittämiä), ja tietenkin hän oli heti oven takana.
Juotiin kahvit kun yh-äiti valitti kuinka raskasta on hoitaa kolmea lasta ja kuinka ei koskaan ole itselleen aikaa, joten lopulta tokaisin että voin joskus katsoa lapsia - joskus!
Yh tokaisi samantien että saan valita joko maanantain, torstain tai perjantain, muille päiville hänellä on jo vakihoitajat. Siis nainen oli kotona lasten kanssa, mutta hänellä oli harrastuksia joka ilta ja kyseisille päiville piti vielä löytää vakihoitaja illaksi kun hän käy spinningissä ja jumpassa ja ties miessä???
En tietenkään suostunut siihen, minusta oli törkeä edes ehdottaa moista. Kyseessä oli vieläpä palkaton 'työ'. En tietenkään suostunut.
Olin itse yhden pojan yksinhuoltaja ja joskus harvoin äiti otti pojan hoitoon että pääsin ulos tyttöjen kanssa baariin. Kerran oli tällainen päivä, lauantai-ilta, olin valmistautumassa iltaa varten kun nainen soittaa ja pyytää että otan hänen lapsensa illaksi ja yöksi että hän pääsee bailaamaan. Sanoin etten ole kotona ja että poikani on hoidossa äitini luona.
Hän intti aivan pokkana että minun pitäisi jäädä kotiin hoitamaan hänen lapsiaan, ei meinannut uskoa millään. Kaiken huipuksi hän alkoi vaatimaan että äitini varmaan ottaa hänen lapsensa luokseen jos soitan hänelle tai annan äidin puhelinnumeron.
Harvoin tulee paiskattua luuri kenenkään korvaan mutta silloin paiskasin.
Jokaisella lapsella oli liuta kummeja ja hän teki aina niin että kävi ostamassa kalliita pyöriä ym. tavaroita lapsille osamaksulla. Sen jälkeen hän jakoi kaikki osamaksulaskut kummeille maksettaviksi.
On varmaan kaikkein itsekkäin yh-äiti jonka olen koskaan tavannut. Hän viis veisasi lapsistaan, puhui aina kuinka hän ottaa silikonirinnat sitten kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Hänen mielestään lasten kuului tietenkin maksaa silikonit, koska ne olivat tuhonneet hänen rintansa. Ei edes äidinmaito ollut ilmaista.
Miten tämä liittyi kertomukseesi?
Yritti kaiketi jollain tavalla alleviivata ja todistella, että kaikki ulkomaalaisten miesten kanssa lisääntyvät suomalaiset naiset ovat kamalia ihmisperseitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lääkäri. Saatana noita reseptin vonkaajia. Onneks e-rec on nykyään pakollinen enkä uhallakaan hanki mitään vempaimia kotiin niin voin vaan harmitella asiaa.
Olen rakennusmaalari ja monet kaverit / sukulaiset luulevat, että "haluan" auttaa asuntojen remontissa saamalla esim. pizzan korvaukseksi. Se ei todellakaan riitä yhtään mihinkään. Kun esim. pitää poistaa seinistä vanhat tapetit, se ei onnistu ihan tunnissa tai parissa. Puhumattakaan siitä, että pohjatyöt vaativat myös aikaa ja huolellisuutta, jos halutaan tilalle uudet tapetit tai seinät maalataan.
Joten olenkin lopettanut kokonaan nämä "talkoohommat."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Lahkeen lyhennykseen menee vartti.
Menee mikä menee. Joka tapauksessa yrittäjä itse määrittelee hintansa, ei niin että asiakas antaa itse valitsemansa pienen vaivanpalkan.
Vartissa voi saada aika persoonalliset lahkeenlyhennykset, nin että onnea vain! Ei todellakaan riitä vartti! Ompelukoneen esillelaitto, jos ei ole esillä valmiiksi. Mahdollinen lankojenlaitto, jos ei ole sopivat koneessa. Oikean mitan mittaaminen ja merkkaaminen lahkeisiin. Housujen lyhennyskohdan neulaaninen. Jos upslaakihousut, niin iso työ! Jos ihan suoratkin, niin lahkeiden takaosa pitäisi jättää hiukan etuosaa pidemmäksi. Siis se varsinainen ompelu. Lahkeiden silitys mieluiten prässäämällä!
Vartissa "ei tuu takkie, tulloo housut, ei tuu housuja, tulloo kukkaro, ei tuu kukkaroa, tulloo paska lopputulos"!
Mun pitäis ohimennen piirtää lupakuvat rakennusvalvontaan
a)mökistä
b)autotallista
c)omakotitalosta
d)NAVETASTA!! (ikinä edes käynyt sellaisessa...)
Ja sitten nimi vaan pliis tähän vastaavan mestarin paperiin, ei tarvi tehdä mitään, me kyllä hoidetaan ite... Kyllähän näistä tavallaan lupaudutaan vähän maksamaan, mutta se, kuinka paljon multa menee aikaa kun en kokoaikaisesti piirtele, on niin käsittämätön määrä, ettei sellaista kehtaa pyytää. Tai kun puuttuu se ymmärrys, että vastaavalla mestarilla on kuitenkin se vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Lahkeen lyhennykseen menee vartti.
Suklaalevyn hinta on 2,50. Anyway kukaan yrittäjä ei voi kympin tuntihinnasta per tunti maksaa veroja, eläkkeitä ja vakuutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Olen rakennusmaalari ja monet kaverit / sukulaiset luulevat, että "haluan" auttaa asuntojen remontissa saamalla esim. pizzan korvaukseksi. Se ei todellakaan riitä yhtään mihinkään. Kun esim. pitää poistaa seinistä vanhat tapetit, se ei onnistu ihan tunnissa tai parissa. Puhumattakaan siitä, että pohjatyöt vaativat myös aikaa ja huolellisuutta, jos halutaan tilalle uudet tapetit tai seinät maalataan.
Joten olenkin lopettanut kokonaan nämä "talkoohommat."
Muistan miten kaverini joka on putkimies valitti ettei viitsinyt enää käydä kavereiden luona kylässä. Kun muut seurustelivat ja joivat kahvia, passitettiin kyseinen kundi vessaan avaamaan putkia. Ikäänkun hän haluaisi viettää vapaa-aikansa kyynärpäitä myöten toisten pa*skoissa.
Ikävä kyllä ihmiset kehtaavat, etenkin ystävät. Kun perustin oman firman antoi yritysneuvoja suorastaan määräyksen että otan ystäviltä ylihintaa, koska hän oli nähnyt monen pienen firman menevän nurin koska kaikki aika meni "ystävänpalveluksia" tehdessä.
Yli puolet ystävistä katosi. Tulivat ensin "vain kahville", kun oli lähdön aika tuli "ai niin, voisitsä antaa mulle hoidon". Lopulta keksin antaa oikean vastauksen: tokaisin kylmästi että kyllä minä muuten, mutta et ole varannut aikaa :D
Aikaa varatessaan kerroin hinnan, jolloin puolet kavereista loukkaantuivat verisesti. Yritysneuvoja oli aivan oikeassa!
Asutaan maalla ja meillä on lypsykarjaa. Lähistön mökkiläiset kuvittelevat, että tilamme on jonkinlainen seikkailupuiston ja maatilamatkailutilan välimuoto, jonne voi tuoda lapset aamulla pihaan ja lähteä itse lähikaupunkiin shoppailemaan sillä aikaa kun minä hoidan lapset. Kun niistä on seuraa meidän maalaislapsille, joilla ei ole kavereita lähellä. Ongelmana on se, että meidän lapset tekee tilan töitä, ei ne jouda leikkimään 3-5 v lasten kanssa pihalla saati keksimään näille tekemistä. Pahimmillaan on navetalle tuotu vaippaikäinen aamulla klo 6.00 ja tuoja on todennut, että kun meidän Maikku-Irmeli ei saanut unta, niin tultiin lehmiä katsomaan. Sitten se aikuinen menee navetan toimistoon (jossa on tietokone) ja jättää lapsen ihastelemenaan vasikoita. Hetken kuluttua aikuinen huutelee, että mikä on verkon salasana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.
Olisiko hän ollut valmis maksamaan verot jos olisi saanut vaikka 20e.
Miten niin vaikka 20e? Työstä maksetaan yrittäjän määrittelemä hinta, joka sisältää verot ja muut kulut.
Lahkeen lyhennykseen menee vartti.
Menee mikä menee. Joka tapauksessa yrittäjä itse määrittelee hintansa, ei niin että asiakas antaa itse valitsemansa pienen vaivanpalkan.
Minulla amatöörillä puoli päivää. Sitten pitää viedä ammattilaiselle. Ammattilaiset ovat ammattilaisia tietystä syystä ja siksi palkkakin on muuta kuin kahvia ja pullaa.
Olin töissä kustantamossa ja monet tutut ja sukulaiset kuvittelivat, että kaikki uutuuskirjat jotenkin ilmestyvät pöydälleni kymmenenä kappaleena, joita ilmaiseksi lähettelen heille ihan ilokseni. Samoin eräs puolituttu pyysi lapselleen lukiokirjoja ilmaiseksi, vaikka en ollut missään tekemisissä niiden kanssa vaan työskentelin ihan eri osassa yritystä. Ei uskonut millään kun sanoin etten niitä hänelle voi hommata. "Kai sä voisit soittaa siellä jollekin joka näitä hoitaa?!"