Taaperon normaali riehuminen?

Toivottavasti et asu kerrostalossa.

Kysy neuvolasta apuja? Aika ylivilkkaalta kuulostaa.

Energiaa riittää ja se pitäisi saada purettua johonkin. Riehuuko taapero silti, jos vaikka olette olleet ensin pulkkamäessä ja sitten uimahallissa? Onko päivittäinen ulkoilu pihalla seisoskelua, vai teettekö yhdessä jotain liikunnallista? Liikunnan lisäksi pitää myös jaksaa kärsivällisesti opettaa ja puuttua käytökseen, tavaroiden heittely ei ole millään tasolla ok. Taapero kyllä oppii sen.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti et asu kerrostalossa.

Miten tämän kommentin on tarkoitus auttaa aloittajaa tai yhtään ketään?

No ei ole normaalia. Tosin eivät kaikki olekaan. Niillä mennään, mitkä on annettu isälle, äidille ja lapselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti et asu kerrostalossa.

Miten tämän kommentin on tarkoitus auttaa aloittajaa tai yhtään ketään?

Se on muistutus ap:lle, että kaikki paiskiminen, juokseminen, huutaminen ja riehuminen kuuluu naapuriin. Jos et saa lastasi kuriin, vapahda ainakin naapurisi tuosta helvetistä ja muuta pois. Alan saada tarpeekseni kakarasi touhuista.

Herätys klo 8, aamupala, pienet leikit

Klo 10 ulkoilemaan

klo 11.30 lounas, päikkärit

Välipala

Pienet leikit

Klo 15 ulkoilemaan

Klo 17 päivällinen

ehkä vielä ulos

Klo 19.30 iltapala

Klo 20 nukkumaan

Onko teillä tällainen päivärytmi?

Mun kaksivuotiaani ei kyllä paisko mitään. Rauhakseen leikkii itsekseen ehkä vähän juoksentelee kun riehaantuu. Tosin on tyttö.

Kaksivuotias on pieni jäähyihin tai oppimaan takavarikoista niin että osaisi seuraavalla kerralla säädellä käytöstään lelun menetyksen pelossa. Fyysinen ohjaaminen ja katsekontakti. Lapsen fyysinen pysäyttäminen syliin, konkreettinen ohjaaminen toiseen tilaan/tilanteeseen/tekemiseen, rauhoittaminen, katsekontakti ja se lyhyt ja jämäkkä selitys. Ja ei, ei ole taikakeinoja, vaan toimii joidenkin vuosien päästä.

Nämä kuvaukset kumpuaa aina mielentilasta, ja jos tuo oli se mahdollisimman objektiivinen hyvän fiiliksen analyysi tilanteesta niin tarvitset tukea ja vinkkejä esim. sieltä neuvolasta. Mutta jos kirjoitit tuon aallonpohjalta, niin normaalilta kuulostaa. Niin tai näin, huolehdi siitä että saat taukoja arjesta tavalla tai toisella, niin säilyy mittasuhteet ja useammin se malttikin.

Jaksaako lapsi ohjatusti kiinnostua mistään paikallaan pysyvästä? Kirjan lukemisesta, automattoleikistä, lääkärileikistä? Jos lapsi saa tilan purkaa energiaansa, esim. "temppuradan", juokseeko täpinöissään sitä vai löytyykö kohta kirjahyllyyn kiipeämästä?

Äänieristetty jäähykoppi. Eli vuoratkaa vaikka joku vaatehuone akustiikkapaneeleilla ja ryijyillä, kunnon soundproofaus. Ulos kun riehunta loppuu, takas ensimmäisestä älämölöstä. Olkaa säännönmukaisia tässä, ei poikkeuksia. Jos ei pian opi käyttäytymään, silloin on kyllä jotain kehitysvammaakin pojassa.

Kuulostaa aika rankalta arjelta. Mikä nyt on normaalia mutta erittäin uuvuttavaa varmasti ja uskoisin että tarvitsette ulkopuolista apua. Millaista liikuntakeehoa ajattelit? Ei varmaan kannata aloittaa sellaista jossa ei vanhemmat voi olla mukana. On liian rankkaa ohjaajille. Ja jos ei yhtään noudata sääntöjä tai osaa olla riehumatta niin en ehkä veisi vielä mihinkään harrastukseen.

Mutta kannattaa olla nyt yhteydessä neuvolaan niin he osaavat ohjata eteenpäin.

Kyllä asun kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa, alakerrassa ryypätä illasta aamuun ja seinänaapurit tappelee toistensa kanssa, joka yö, kun meidän lapsi riehuu päivät ja menee nukkumaan karsinta ja nukkuu koko yön. Itse en ole nukkunut kiitos naapureiden. Ja kiitos kommentistasi

Kolmen pojan äitinä pakko todeta ettei kuulosta aivan normaalilta. Jos tuo on siis ihan jatkuvaa ja koko ajan hajottaa kaiken.

Kerhoa jossa lapsi saa toteuttaa vapaata liikkumista yhdessä vanhempien kanssa, ohjaajatkin on

Meillä alkutalvesta 2v täyttänyt ja myös vauhtia piisaa. On kyllä välillä rauhallinenkin tosin. Oon huomannut, että kun menee ylilujaa on joko väsynyt, nälkäinen, janoinen, ulkoilua vailla tms. Tai sitten huomiota, yhteistä leikkiä ja äidin tai isin kanssa riehumista/hauskanpitoa vailla. Se on auttanut ehkä vähän, kun yritetään vähän ennakoiden alkaa riehua yhdessä. :-) Harjoitellaan tasajalkaa hyppimistä olkkarissa käsi kädessä, hypitään käsi kädessä pienten esteiden yli (meillä ei siis osaa vielä hypätä), koitetaan seistä yhdellä jalalla, pyöritään, kieputetaan, kontataan kilpaa, kurkitaan haarovälistä "kukkuu", mennään pelästysleikkiä ym. Tällöin saa vähän purkaa riehumisenergiaansa ja kikattaa täysillä, niin on taas jonkin aikaa tyytyväinen... Luulen, että lapsi janoaa tuollaista positiivista huomiota ja yhdessäoloa, kun molemmilla on aidosti hauskaa. Tykkää myös hirveästi, kun saa touhuta mukana ja auttaa kotitöissä: tyhjentää astianpesukonetta, pyyhkiä pölyjä omalla rätillään.

Oon huomannut senkin, että kun oma pinna on kireämmällä ja oon väsynyt, poika on jotenkin paljon touhukkaampi ja "omapäisempi". Yrittää silloin hakea huomiota ja jos ei saa hyvällä, niin yrittää "pahalla". Jos korotan ääntäni, se oikeastaan vain pahentaa ja saa lapsen vain nauramaan räkäisemmin. Paras on tiukka, vakava, sellainen vähän tyynen toteava/vähän ikäänkuin välinpitämätön sanominen. Jäähy ei tän ikäiselle kai niin toimi, mutta meilläkin on se käytössä, että jos leluja heitellään eteiseen portin yli tai vingutetaan niillä seiniä (tää uusin villitys...), niin sanotaan, että ei saa tehdä niin ja jos teet, niin kerään ne pois. Ja sit oikeasti kerään, jos ei usko. Sitten kun olen hyvällä tuulella, poika on kiltti ja aurinkoinen. Se on kuin peili, joka heijastaa mun mielialat: hyvässä ja pahassa... Mun neuvo on siis se vanha klassinen ja loppuunkulunut, että koita ensisijassa huolehtia itsestäsi ja pitää huolta omasta jaksamisestasi. Onko lapsen isä kuvioissa?

Mulla on vanhemmat, mutta he ei kuitenkaan ole, hmm, silleen kuvioissa, että voisin kysyä, millaista mun ja sisarusteni kanssa oli pienenä. Poika on meidänkin esikoinen ja täytyy myöntää, että joskus myös oon miettinyt tekeväni aloituksen, kun tulee hetkiä, jolloin mietin, onko kaikki ihan normaalia... Mutta luulen, että näitä hetkiä tulee kaikille vanhemmille?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asun kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa, alakerrassa ryypätä illasta aamuun ja seinänaapurit tappelee toistensa kanssa, joka yö, kun meidän lapsi riehuu päivät ja menee nukkumaan karsinta ja nukkuu koko yön. Itse en ole nukkunut kiitos naapureiden. Ja kiitos kommentistasi

Nukkuuko lapsi yöt oikeasti rauhallisesti, näkeekö painajaisia? Vaikuttaako naapureiden yöllinen käytös lapsen uneen? Voisiko olla, että lapsi nukkuu naapurien takia kuitenkin huonosti ja päiväsaikainen käytös johtuu huonoista unista ja lapsi on stressaantunut jatkuvasta yömöykästä kuten sinäkin?

Lähes tuollainen,

7.herätys

8.aamupala

Sitten 10yritetään leikkiä ja tehä kotitöitä (riehumista)

10.ulos

11.30ruoka

12.päikkärit

14.30 välipala (niin. 30min päikkäreitten jälkeen)

15.30 ulos

Tunti ulkoilun jälkeen sisään

Lisää kotitöitä ja ruuan laitto (lapsi "leikkii")

17. 30 ruoka

19.00 iltapala ja hammas pesu

+-15min

Onko tuollaista ollut aina? Voisiko olla jotain terveydellistä taustalla: onko tulossa poskihampaita, onko refluksia, allergioita...?

Kyllähän lapset riehuu ja on rauhallisia ja on vilkkaampia tapauksia. Mutta riehuuko hän siis IHAN KOKO ajan? Pysähtyykö ikinä tekemään välillä mitään muuta: leikkimään autoilla, lukemaan kirjaa, piirtämään tms.?

Kyllä nukkuu koko yöt, on nukkunut 1vuotiaasta asti. Ei herää eikä inise ym. On ku eri lapsi ku menee nukkumaa. Omiin uniin naapureiden käytös vaikuttaa

Onko teillä kuinka kiireinen tuo päiväohjelma? Onko usein kiire ulos/sisälle/syömään/nukkumaan/tekemään ruokaa ja kotitöitä?