Mies kysyi, lähtisinkö meidän 5kk vauvan kanssa viikonlopuksi pois, että hänen 5 kaveriaan tulee meille ryyppäämään
Ja siis mentäisiin vauvan kanssa autolla 200km päähän äitini luokse. Pelottaa jo se autolla menokin, en ole aiemmin kaksin vauvan kanssa mennyt kuin lyhyitä matkoja.. ressukka joutuu yksin itkemään takana ja pitää pysähdellä.
Sen takia siis tein aloituksen tänne, etten tiedä miten tähän asiaan tulisi suhtautua. Ei todellakaan tunnu hyvältä ajatukselta, että tänne tulee 5 hengen miesporukka örveltämään koko viikonlopuksi. Meinaavat siis vetää kunnolla perseet ja lähteä baariin ym. Miehen kaverit siis pienestä kaupungista ja tulisivat isomman kaupungin yöelämään tutustumaan..
Kyllähän se kyrpii, varsinkin kun ei itse ole omaa aikaa saanut ollenkaan vauvan synnyttyä (suuritarpeinen vauva, ei mitään rytmiä syömiaissä ja nukkumisessa ym.) On mies siis ennenkin lähtenyt kavereidensa luo ja baariin, mutta tämä on jotenkin paljon pahempi kun kaverit tulevat meille. Tai kun minut ja lapsemme ns häädetään pois kotoa.
Ei tietystikään olisi pakko suostua, sitä myösmieheni painotti, mutta järkeni sanoo, että pitää suostua, tuntuu vaan pahalta. En halua, että täällä sotketaan ja riehutaan, ties mitä keksivät miehet humalapäissään tehdä.
Sitä siis halusin kysyä, että miten teillä muilla, onko tapana että miehen kavereita tulee kylään ja lähdette pois alta? Tuntuuko se muista kurjalta vai olenko vain hölmö? Anteeksi epäselvä selostukseni..
Kommentit (251)
Moderaattori poistaa viestit joissa suhtaudutaan kriittisesti uhoaviin ja väkivallalla uhkaileviin naisiin. Mutta väkivallalla uhkaavien ja uhoavien naisten viestejä ei poisteta.
Miesvastaisuus hyväksytään, naisvastaisuus sensuroidaan.
Monet ketjussa pelkäävät, että kämppä olisi hirveässä kunnossa viikonlopun jäljiltä. Itsekin voisin ryypätä viikonlopun, mut ei se tarkoita, että talo pistetään säpäleiksi, puukot heiluu ja mitään kontrollia ei olisi..
Miehet hotelliin tai sitten mies vie vanhempien luokse ja kämppä siivottu palatessa.
Vierailija kirjoitti:
No ei. Jos ajatus tuntuu sinusta epämukavalta ja hankalalta niin et lähde minnekään. Mies voi kavereineen juhlia muualla. Ihan eri asia jos matka on lyhyt ja haluat ITSE mennä. Teillä on nyt vauva kotona ja ei se mies ole millään lailla erillinen osa perhettä joka vaan ilmoittaa että juhlivat teillä viikonlopun. Tuollaisista asioista sovitaan yhdessä.
Sitä yhdessä sopimistahan mies yrittää, mutta ap ei uskalla sanoa suoraan mikä mättää.
Tuolla tuli aiemminkin jo hyvä kompromissi, että miehet voivat olla teillä yötä, mutta itse ryyppääminen hoidetaan muualla. Toki saunassa voisivat käydä ja kaljat tai kaksi ottaa ennen kaupungille lähtöä. Ap voisi olla vauvan kanssa kotona.
Meillä mies isännöi välillä poikienviikonloppuja ja aina mä olen kotona saanut olla. Sikäli tosin eri tilanne että lapsia ei vielä ole. Itse ovat siivonneet mahdolliset sotkut eivätkä ole mitään hajottaneet. Eivätkä ole tuoneet ylimääräisiä vieraita meille.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko tuoreen isän vetää perseet? Vauva 5kk ja äitikin tarvitsisi tukea eikä sitä, että ajetaan kotoaan 200km päähän, että isä saa kännätä kavereineen rauhassa. Hotelli tosiaan voisi olla hyvä vaihtoehto, jos tekee mieli juhlia ja tavata kavereita. Tsemppiä <3
Kuinka pitkään vanhemmat on tuoreita vanhempia? Vauva on kuitenkin mielestäni JO 5kk ikäinen. Ei sitä ensimmäistä vauvavuotta tarvitse elää kuin luostarissa.
Meillä sama juttu. Vauva tosin jo 10kk vanha eikä mulla ole vanhempia, sukulaisia tai ystäviä kenen luokse mennä.
Et tietenkään lähde minnekään! Kerran sua pelottaa ajaa 200 kilsaa yksin vauvan kanssa, niin ei mitään järkeä. 400 kilsaa viikonlopun aikana on muutenkin aika paljon ajettavaksi univelkaisena.
Miehet voi tulla teille istumaan iltaa, mennä baariin rellestämään ja yöksi hotelliin.
Mikä tää junajuttu on? Jo kaksi ehdottanut että menkää junalla. Ei ne junat kuulkaa ihan joka paikkaan kulje.
Puolivuotias todellakin pärjää autossa, nukkuu kuitenkin. Olet vanhemmillasi kerrankin ilman miestä, he saavat hemmotella sinua, vahtia vauvaa kun käyt lenkillä.tai nukut pitkään, tai näet tuttuja, vaikka käyt illalla ulkona heidän kanssa.
Ennen lähtöä sovit miehen kanssa, että seuraava tällainen viikonloppu on , esim kun lapsi on 10 kk tai jotain. Silloin hän lähtee sen kanssa omille vanhemmilleen, ja sinä pidät esim. tyttöjen saunaillan ja bileillan. Tai jos olet mieluummin yksin tai shoppailet, sitä sitten.
Vielä sovit että ennen kuin tulet kotiin, koti on siivottu. Ihan sama jos kaverit auttaa, kunhan se on palatessa samassa kunnossa kuin lähdit.
Helppoa.
Jos perimmäinen ongelma on se autolla ajaminen, sille sinun kyllä pitää tehdä jotain, harjoittele sitä. Seuraavan teidän isomman reissun ajat itse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen kavereineen täytyy osata siivota, korjata ja korvata aiheuttamansa sotkut ja tuhot. Inhottavan seksististä kommentoida, että sitten on naiselle hirveä siivo korjattavana. Täällä moni sen suuntaisesti kommentoi että siivoatte vissiin miestenne jälkiä? Tasa-arvoa suhteisiin ja lakatkaa olemasta miestenne äitejä. Tuollainen passaaminen saa vain miehet heittäytymään lapsiksi.
Kerropa miten ne miehet sitten saa siivoomaan omat jälkensä? Mulla on sellainen miesystävä, jolla jää ihan kaikki levälleen, ja vaikka kuinka oon nalkuttanut, niin ei se auta. Jos mä en siivoa, niin saan kulkea likaisten astioiden, vaatteiden ja roskien seassa. Eli jos haluan elää siistissä asunnossa, on pakko siivota miehen jäljet. Näen että ainut vaihtoehto korjata tilanne, olisi vaihtaa miestä. Sitä en kuitenkaan halua tehdä, koska mieheni on muilta osin ihan parasta seuraa.
Onhan 5kk vielä pieni, mutta me reissattiin silloin eniten. Sitä tietenkin helpotti se, että meidän lapset nukkui hyvin autossa, mutta ei lapset siihen totu, jos ei koskaan aloita.
Nyt meidän lapset on jo isompia, mutta kyllä mä vedin herneet, kun vaimo ilmoitti kesällä, että ensi perjantaina hän pitää tyttöjen illan meillä ja minun pitää lasten kanssa lähteä evakkoon. Kertoi vielä paikankin mihin oli sopinut meidän menevän! Minulla ei siis ole mitään hänen tyttöjen iltaa vastaan, mutta asioista sovitaan eikä ilmoiteta. Eikä varsinkaan määrätä missä toinen lasten kanssa aikaa viettää. Ihmetteli vielä mistä hermostuin.
Mikä sua oikeasti vaivaa tuossa ap? Normaali suhteessa tuo ei olisi iso juttu. Vaivaako miehen alkoholonkäyttö, etkä haluaisi mahdollistaa sitä, tai ajattelet että jos olet paikalla, voit rajoittaa sitä? Olet petollisella tiellä, et voi miestäsi pelastaa etkä raitistaa, poltat siinä itsesi loppuun ja mikään ei kuitenkaan muutu. Lue netistä alkoholisteista ja heidän läheisistä tietoa, näet että on paljon vaimoja jotka kamppailee saman ongelman kanssa. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Puolivuotias todellakin pärjää autossa, nukkuu kuitenkin. Olet vanhemmillasi kerrankin ilman miestä, he saavat hemmotella sinua, vahtia vauvaa kun käyt lenkillä.tai nukut pitkään, tai näet tuttuja, vaikka käyt illalla ulkona heidän kanssa.
Ennen lähtöä sovit miehen kanssa, että seuraava tällainen viikonloppu on , esim kun lapsi on 10 kk tai jotain. Silloin hän lähtee sen kanssa omille vanhemmilleen, ja sinä pidät esim. tyttöjen saunaillan ja bileillan. Tai jos olet mieluummin yksin tai shoppailet, sitä sitten.
Vielä sovit että ennen kuin tulet kotiin, koti on siivottu. Ihan sama jos kaverit auttaa, kunhan se on palatessa samassa kunnossa kuin lähdit.
Helppoa.Jos perimmäinen ongelma on se autolla ajaminen, sille sinun kyllä pitää tehdä jotain, harjoittele sitä. Seuraavan teidän isomman reissun ajat itse.
Ai nää on niin suloisia, "puolivuotias todellakin pärjää autossa, nukkuu kuitenkin".
Me mentiin jouluna sukuloimaan 5-kuisen vauvan kanssa, kun ei esikoisen vanhempina osattu sanoa ei, uskottiin kun muut hoki että "ei saa antaa vauvan kahlita kotiin". Ei todellakaan nukkunut, vaan todellakin kirkui ja huusi itsensä uuvuksiin, torkahti hetkeksi, aloitti uudelleen. Alkumatkasta pysähdeltiin rauhoittelemaan, mutta sitten todettiin että se ei auta muuta kuin venyttää matkaa ja viimeinen tunti ajettiin vaan väkisin.
Meillä ei kumpikaan lapsista ole vielä 5-kuisena nukkunut päiväunia muualla kuin sylissä (kantoliinassa, tissillä, kainalossa, mahan päällä...) ja usko pois, esikoisen kanssa yritin kun ympäristön paine oli kova. Lykin itkevää vauvaa rattaissa kun "kyllä se oppii", no ei oppinut.
Kumpikin on oppinut myöhemmin olemaan sekä rattaissa, autossa että sängyssä päikkäreillä mutta ei huudattamalla opettamalla vaan sitten kun ovat hommaan valmiita. Kuopus itse asiassa nopeammin kuin esikoinen jota enemmän yritettiin.
Totta kai molemmille vanhemmille pitää järjestää välillä ns "omaa aikaa " tavata omia kavereita ja ystäviä. Vastapainoksi pitää järjestää myös yhteistä vanhempien aikaa niin, ettei lapsi tai lapset ole mukana. esim hotelli/kylpylä viikonloppuja tms... parisuhde ei jatku pitkään, jos noita kahta "elementtiä" ole antamassa virtaa aika ajoin. Kokemuksella:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivuotias todellakin pärjää autossa, nukkuu kuitenkin. Olet vanhemmillasi kerrankin ilman miestä, he saavat hemmotella sinua, vahtia vauvaa kun käyt lenkillä.tai nukut pitkään, tai näet tuttuja, vaikka käyt illalla ulkona heidän kanssa.
Ennen lähtöä sovit miehen kanssa, että seuraava tällainen viikonloppu on , esim kun lapsi on 10 kk tai jotain. Silloin hän lähtee sen kanssa omille vanhemmilleen, ja sinä pidät esim. tyttöjen saunaillan ja bileillan. Tai jos olet mieluummin yksin tai shoppailet, sitä sitten.
Vielä sovit että ennen kuin tulet kotiin, koti on siivottu. Ihan sama jos kaverit auttaa, kunhan se on palatessa samassa kunnossa kuin lähdit.
Helppoa.Jos perimmäinen ongelma on se autolla ajaminen, sille sinun kyllä pitää tehdä jotain, harjoittele sitä. Seuraavan teidän isomman reissun ajat itse.
Ai nää on niin suloisia, "puolivuotias todellakin pärjää autossa, nukkuu kuitenkin".
Me mentiin jouluna sukuloimaan 5-kuisen vauvan kanssa, kun ei esikoisen vanhempina osattu sanoa ei, uskottiin kun muut hoki että "ei saa antaa vauvan kahlita kotiin". Ei todellakaan nukkunut, vaan todellakin kirkui ja huusi itsensä uuvuksiin, torkahti hetkeksi, aloitti uudelleen. Alkumatkasta pysähdeltiin rauhoittelemaan, mutta sitten todettiin että se ei auta muuta kuin venyttää matkaa ja viimeinen tunti ajettiin vaan väkisin.
Meillä ei kumpikaan lapsista ole vielä 5-kuisena nukkunut päiväunia muualla kuin sylissä (kantoliinassa, tissillä, kainalossa, mahan päällä...) ja usko pois, esikoisen kanssa yritin kun ympäristön paine oli kova. Lykin itkevää vauvaa rattaissa kun "kyllä se oppii", no ei oppinut.
Kumpikin on oppinut myöhemmin olemaan sekä rattaissa, autossa että sängyssä päikkäreillä mutta ei huudattamalla opettamalla vaan sitten kun ovat hommaan valmiita. Kuopus itse asiassa nopeammin kuin esikoinen jota enemmän yritettiin.
Sama. Nyt 3 lapsen kokemuksella teen kaiken tasan niin kuin on helpointa meidän perheelle. Mulla ei ole mitään ongelmaa ajamisessa sinänsä, mutta en pidä hyvänä antaa vauvan itkeä yksin turvaistuimessa enkä aio sitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai molemmille vanhemmille pitää järjestää välillä ns "omaa aikaa " tavata omia kavereita ja ystäviä. Vastapainoksi pitää järjestää myös yhteistä vanhempien aikaa niin, ettei lapsi tai lapset ole mukana. esim hotelli/kylpylä viikonloppuja tms... parisuhde ei jatku pitkään, jos noita kahta "elementtiä" ole antamassa virtaa aika ajoin. Kokemuksella:)
Totta kai! Ei kuitenkaan ole ok pistää vauvaa ja äitiä pois kotoa jos äiti ei halua lähteä ja vauva on huono matkustamaan. Kun mies voi vallan hyvin nähdä kavereita muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Uskomattoman TÖRKEÄÄ.Saavat oikein rauhassa ryypätä, varo ettette saa kirjallista varoitusta humalaisten riehumisesta. Jee, poliisit kun vierailevat, niin he tekevät automaattisesti lastensuojeluun ilmoituksen. Näin vanhempana naisena, sanon että oletpa keskenkasvuisen paskan saanut itsellesi. Et mene humalaisten alta pois. Majoittukoon hotelliin. Kaikenlaista.
Ai että lasu aina kun poliisit käy asunnossa jossa on kirjoilla lapsia?
Mies kavereineen hotelliin ja sulle vastapalveluksena oma vapaa viikonloppu!
Vierailija kirjoitti:
Junalla on kiva matkustaa.
Ja ei kai se ukko ihan lörvejö vedä?Jos sulle ei sovi, niin kyllähän sä voit sen sanoa. Sehän oli ky sy mys.
Eikö teille junaa tyrkyttävklle mene kaaliin, että Suomi on enemmän kuin helsinki tai Tampere?
Pystyskö sit vauvan äiti ottaan rennosti, et meneekö niilä kaikki hyvin ja pärjääkö se sen pikku-vauvan kans.... vois puhelin huutaa hoosiannaa....