Pilasin työhönpääsymahdollisuuteni. Haastattelija: "Kerro lempisitaattisi."
Jäädyin kokonaan. Ei tullut mitään fiksua mieleen, lähinnä pyöri Matti Nykäset ja Tony Halmen lohkomat mauttomuudet mielessä. En saanut vastattua melkeinpä mitään, mumisin ja hihitin vain tyhmänä.
Mitäpä olisitte itse vastanneet? O_O
Kommentit (348)
Peace motherfuckers.
-TI-Suomi Benjamin
Minä olen nyt kahvilla... :-)
Ehkäpä tarkoituksena oli katsoa miten hakija reagoi yllättävään tilanteeseen...
Mä olen käynyt 12 viime vuoden aikana neljässä työhaastattelussa, ja sitä ennen muutamissa. Ennen aina hämmennyin noista kysymyksistä, sitten päätin että nyt otetaan toisenlainen asenne, jos maan tapa on tällainen. Olen vaihtanut työpaikkaa kolme kertaa noiden vuosien aikana, yhtä paikkaa en ottanut vastaan, koska siihen liittyi viraston siirto toiselle puolelle maata ja se tuli julkiseksi tiedoksi haastattelun jälkeen.
Olen taloushallinnossa töissä. Viimeisimmässä haastattelussa kysyttiin mm. Myyrmäen pommista, tuonko kotiasioita töihin, mitä ajattelen siitä ja tästä, haastanko riitaa töissä..... Minua edeltänyt työntekijä nimittäin oli ihminen, joka toi myös kotiasiansa töihin ja teki ne kaikille tiettäviksi, ja jos kotona meni huonosti, se näkyi myös töissä, samoin hän riiteli myös työpaikallaan. Koska olin valmentautunut ja kohtelias, haastattelu meni sujuvasti. Sain paikan, ja jälkikäteen rekrytoija kehui rauhallisuuttani, topakkuuttani ja itsevarmuuttani sekä empatiaani. Kaikkea tuota on työssäni tarvittu sen kirjanpidon lisäksi.
Älyttömiä kysymyksiä on jokseenkin aina.
Älyttömiin kysymyksiin kannattaa vähän valmentautua etukäteen. Aina voi olla kohtelias ja sanoa "ei minulla valitettavasti ole sellaista tai mitään mottoa, enemmänkin harrastan tilannehuumoria". Voi vähän miettiä ja sanoa sitten harkiten, että "en ole tuosta ihan varma, mutta..." Ei vastauksen tarvitse tulla pyssyn suusta, sitä voi harkita.
Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä...
"oma maa mansikka, muu maa mustikka"
Olis varmaan ollut mulle ensimmäisenä mieleen tuleva sopiva julkaisukelpoinen sitaatti. Mitähän työnantaja siitä olisi ajatellut? Juntti, maalaismainen kielitaidoton vätys, joka ei matkusta eikä ymmärrä mistään mitään?
Hyvä, ettet sanonut mitään. Olisit vastannut kuitenkin väärin.
Oisin varmaan lausunut P. Mustapään runon: Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Suo sen tupaasi tulla tai jos liettä ei sulla, sitä vastaan käy tiellä. Älä käännä sille selkää.
Se opettaa rohkeutta yrittää ja etsiä uusia ratkaisuja.
Mutta joo, ois tota varmaan hiukan joutunut miettimään...
Ja joo, toi on ainoa runon alku, jonka muistan, mutta sopisi tuossa tilanteessa aika hyvin ;-)
'Think for yourself, question authority'
Ei vaan oikein ehkä sovellu työnhakuun..
"Winter is coming" -Ned Stark
"The Night is dark and full of terrors" -Melisandre
"Life is shit and then we die" -Homer.J.Simpson
Elämä on ihmisen parasta aikaa.
-Matti Nykänen
Olisin reagoinut samoin mutta jos olisin saanut miettimisaikaa niin olisin vastannut: "Yesterday is a history, tomorrow is a mystery, today is a gift and that's why it's called present" Kamala klisee mut tykkään :) ps. anteeksi kirjoitusvirheet.
Olisin vastannut vaikka Doctor Who'ta siteeraten että "whatever you do, don't blink". Se on aivan yhtä järjetön ja tilanteeseen sopimaton kuin tuollainen kysymyskin.
Minä en yleensä jäädy tilanteessa johon olen ennalta varustautunut kuten juuri työhaastattelu. Mutta saattaisin sortua ylimielisyyteen, esimerkiksi juuri tuollaisessa tilanteessa. Että mitä hemmettia mun aikaani tuhlataan tällaiseen. Ei hyvä sekään.
Vierailija kirjoitti:
Nollatoleranssi olis perheväkivalta sitaattiani en viitsi kertoa ettei sitä ap:n kaltaiset vie mutta on monia muitakin kuten elämä on laiffii. vähän kepeämmästä päästä.
Haha, vai on ne sitaatit omaisuuksia joita muut yrittävät varastaa. :D No mutta hyvä, pidä se, äläkä kellekkään koskaan kerro, ettei vaan vie!
"Kaikki mikä ei oo paskaa, on kusta"
Täällä näkee nyt paljon näitä, jotka ei erota sitaattia ja sananlaskua... ja se jo kertoo paljon hakijasta. Sitaatti on ote jostain kirjasta, runosta tai sanojan lyhyestäkin lausumasta. Se osoittaa, että olet kirjasivistynyt, käytät tunnettujen elämänviisauksien sanojan ajatuksia oppinuoranasi. Sananlasku taasen voi olla ihan tuntemattomankin sanojan perinnesanonta vuosisatojenkin takaa. Sitaatti kertoo sivistyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Pieni on se äidinrakkaudenpiiri, joka käsittää vain omat lapset. Sylvi Kekkonen.
Pieni on se rakkaudenpiiri, joka käsittää vain oman vaimon. Urho Kekkonen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkee nyt paljon näitä, jotka ei erota sitaattia ja sananlaskua... ja se jo kertoo paljon hakijasta. Sitaatti on ote jostain kirjasta, runosta tai sanojan lyhyestäkin lausumasta. Se osoittaa, että olet kirjasivistynyt, käytät tunnettujen elämänviisauksien sanojan ajatuksia oppinuoranasi. Sananlasku taasen voi olla ihan tuntemattomankin sanojan perinnesanonta vuosisatojenkin takaa. Sitaatti kertoo sivistyksestä.
Mä taas akateemisena humanistina vihaan sitaattien käyttöä, tai ainakin useimmissa tilanteissa. Niiden käyttö yleensä kertoo, ettei keskustelija ole todella sisäistänyt selittämäänsä asiaa, vaan joutuu turvautumaan ulkoaopeteltuun.
Life's but a walking shadow, a poor player
That struts and frets his hour upon the stage
And then is heard no more: it is a tale
Told by an idiot, full of sound and fury,
Signifying nothing.
W. Shakespeare
Mitäköhän haastattelija olisi siihen sanonut?
"Menneisyys voi sattua. Ainahan sitä voi joko paeta - tai oppia siitä!" - Rafiki, Leijonakuningas
Ja tämä vielä sillä Rafikin käyttämällä veikeällä "afrikkalais"aksentilla. Menestys on taattu.