Oliko korkeasta koulutuksesta sinulle mitään hyötyä?
Oletko tarvinnut yliopistosta tai amk:sta saamiasi oppeja työelämässä? Vai voisiko työtehtävistäsi suoriutua aivan yhtä hyvin lyhyellä perehdytyksellä, omatoimisella perehtymisellä ja maalaisjärjellä?
Kommentit (71)
Minulla ei ole ikinä ollut mistään koulusta saadusta koulutuksesta mitään hyötyä. Ne hommat, joita olen tehnyt kuten myös elämä, jota olen elänyt ovat sellaisia, että koulu ei noista mitään olisi antanut. Saman opin olisin kätevämmin saanut ihan kotipiiristä. Satun vielä olemaan taustaltani sellainen, että sukulaiseni on ollut järkkäämässä tänne tota peruskouluakin...
Myös avioliittoMARKKINOILLA olisi ollut luultavasti enemmän kuhinaa, jos koulutusta olisi ollut vähemmän ja kotitausta keskiluokkainen tms...
Työhöni vaaditaan maisterin tutkinto, eikä turhaan. En pärjäisi työssäni jos minulla ei olisi laaja-alaista tietoa ja ymmärrystä alasta. Työssäni tarvitaan kykyä etsiä tietoa, analysoida sitä ja muokata tarjoamaamme palvelua yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. En onnistuisi ilman alan koulutusta.
Ongelma on siinä, että kouluun mennään pääosin suoraan lukiosta ja ilman omakohtaista kokemusta alalta. Siten nuo alun opinnot on erittäin hankala sisäistää, kun ei oikein edes tiedä kunnolla mistä puhutaan. Vasta kun on saanut tehdä alan töitä, niin olisi järkevää tuoda tietoa, jonka opiskelija osaisi yhdistää kokemaansa ja syventämään osaamistaan. Sanoisin, että opiskelussa keskimäärin viimeiset 1-2 vuotta ovat oikeasti tehokkaan oppimisen aikaa valtaosalle, kun on saatu kokemusta.
Sain töitä yksityiseltä sektorilta väitöskirjatutkimuksen perusteella, ja vaikea sitä olisi ollut tehdä ilman yliopistoa.
Minulle oli vain haittaa. Kukaan mies ei enää kiinnostu minusta, kun ilmi tulee se että olen juristi... :(
Korkeakoulutus takaa aina sellaisenkin mahdollisuuden, että voi lähteä ulkomaille koulutustaan vastaavaan töihin. Ainakin toisissa länsimaissa tuppaa korkeasti koulutettujen palkka olla lähes poikkeuksetta parempi kuin Suomessa, usein reilustikin ja samoin myös verotus niistä tuloista lähes poikkeuksetta Suomea kevyempi. Lisäksi myös ostovoima merkittävästi parempi.
Matalammin koulutetuilla ei toki ole samanlaista hyötyä lähteä Suomesta ulkomaille töihin, koska matalammin koulutetuilla ei palkat ainakaan toisissa länsimaissa juurikaan eroaisi Suomen palkoista ainakaan sinne parempaan suuntaan ja kaikkein pienimmillä tuloilla ei ole samalla tavalla mahdollisuutta pyytää Kelaa ja Sossua apuun niin kuin Suomessa.
Olen saanut töitä, koska olen lusinut läpi vuosien koulutuksen. En voi sanoa, että olisin oppinut koulutuksen aikana mitään työelämässä tarvitsemiani tietoja tai taitoja, mutta pidin kyllä opiskelusta useimmiten. Esim. Shakespearen näytelmien lukeminen ja melko syvällinen ymmärtäminen on ollut lahja, joka keeps on giving. Kulutan kulttuuria monipuolisesti, vaikka työssäni en sitä tarvitsekaan.
t. kielenkääntäjä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, valmistun kohta lääkäriksi, joten ilman korkeakoulutusta en osaisi tehdä töissä mitään tai ylipäätään pääsisi näihin hommiin (tai no onhan niitä valelääkäreitä, heh heh...). Mutta lääkis ei olekaan mielestäni ihan tavallinen yliopistokoulutus, vaan enemmän tiedepohjainen amis :D
Juuri näin. Itse tietohan olisi ollut saavutettavissa yliopiston ulkopuolelta, opintojen käytännön harjoittelu (ns. omapotilaat ) ohjattuna olis jäänyt tekemättä. Todellinen ammattitaito on hankittu työelämässä. Mutta ainoastaan yliopiston tutkintotodistuksen kautta on mahdollisuus saada oikeus harjoittaa ammattia.
Vierailija kirjoitti:
On ollut. En usko että olisin suoriutunut IT-alan töistä ilman asiaankuuluvaa ylempää korkeakoulutusta.
Toki koulutuksesta on hyötyä, mutta ihan noin jyrkästi en silti asiaa ilmaisisi. Omassa tuttavapiirissäni on kymmenkunta IT-hommissa olevaa, joilla ei ole mitään lukion jälkeistä koulutusta, ja ihan kaikilla ei ole edes tuota lukiota. Ja hommia on ihan alan laidasta laitaan. Jotkut on ohjelmoijia, jotkut on palvelinylläpitäjiä, joku on verkonsuunnittelussa, joku on tietoturvapomona jne...
Turhempaa koulutusta saa hakea kuin itselläni on. Olen ekonomi. Sillä pääsee duuniin, mutta koulutuksella työn kanssa ei ole mitään tekemistä. Siinä vain meni se reilu 4 vuotta hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä teen koulutustani vastaava työtä. Opiskelin yliopistotutkinnon USA:ssa. Työni on raskasta, mutta yleensä todella palkitsevaa. Pääsin työpaikkaani heti valmistumisen jälkeen. Nyt voin tehdä työtäni ihan mistä tahansa kunhan paikassa on nettiyhteys. Muutaman kerran vuodessa matkustan Etelä-Amerikkaan hoitamaan Case:t loppuun. Lisäksi koulutukseni on lisännyt ajattelutaitojani, kirjoitustaitoa, hahmotuskykyä, lakitietoutta ja yleissivistystä. En kadu koulutustani yhtään, tiesin haluavani tätä jo teini-iässä. Tein kovasti töitä, että onnistuisin tavotteissani. M29 ja latino
Missä yliopistossa opiskelit? Ja mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opin kirjatiedon lisäksi ongelmanratkaisua. Mitä alemmalle koulutusolle mennään sitä nopeammin tippuu hanskat käsistä, kun tulee muutoksia prosessiin ja pitäisi toimia muuttuneessa tilanteessa.
Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.Ei uskalla ruveta sooloilemaan vaikka osaisikin. Eikä edes saa... Jos jotain sattuukin niin vastuukysymykset ja hinta voivat yllättää. Ja vielä se että kannattaako tehdä toisille kuuluvia töitä jos ei niistä makseta edes korvausta... Nykyään näin. Niin typerää kuin se onkin.
Jep. Etenkin raksalla, jossa rakennetekniikasta täysin ulallaan olevat arkkitehdit ovat jumalia ja haluavat jonkun helvetin typerän ratkaisun jonka inssit/di.t vaan siirtäis johonkin, niin siitä paskasta ideasta pidetään kiinni loppuun asti ja sitä sitten 3-4 inssiä miettii seuraavat 2 viikkoa ja urakoitsija kiittää laskusta... Esim. ns. valesokkelit on kielletty rakentamisessa, mutta niitä tehdään arkkitehdin mielen mukaan edelleen ja ne on kiellettyjä sen takia, kun ovat erittäin herkkiä kosteusvaurioille. Mutta arkkitehtiä ei kiinnosta, hän on jumala. Sit on hyvä vielä kun mainitaan aina se tämänkin rakennuksen suunnitteli arkkitehti nönnönnöö. Käytännössä siinä aika moni suunnitteli pikkasen enemmän kun se arkkitehti.
Arkkitehdin koulutukseen voisi lisätä muutaman käytännönläheisen kurssin. Osalle kun tuntuu olevan vaikea hahmottaa, miten se paperille kivasti suunniteltu ei sitten käytännössä toimikaan. Tai sitten se että kahden auton levyinen autotallin ovi on kalliimpi kuin kaksi standardikokoista autotallin ovea.
Vanhempien taloon kodinhoitohuoneen kaapistoon upotetu silitysrauta ei mahdu avautumaan ollenkaan, koska käytävän toisella puolella olevat kaapistot estävät sen 🙄
Suurin hyöty on kai se, että itsetunnolle teki hyvää päästä sellaiseen kouluun, johon siihen aikaan oli aika vaikea päästä. Ja töitäkin on välillä ollut.
Maisteritutkinnon suurin hyöty on se, että sain lapsuusaikaisen unelmani toteutetuksi. Opinnot antoivat eväitä analyyttisempään ajatteluun omassakin elämässä.
Ura ei ole alkanut urkenemaan, vain muutamia pätkätöitä olen onnistunut uudemmalla koulutuksella saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli vain haittaa. Kukaan mies ei enää kiinnostu minusta, kun ilmi tulee se että olen juristi... :(
Etkö sinä todellakaan toivo elämältäsi mitään muuta kuin miestä?
Monelle naiselle korkea koulutus takaa sen, että elämä ei ole miehen varassa.
Kyllä on ollut. On ollut hyötyä sekä töihin pääsemisessä että työtehtävissä - en pystyisi työskentelemään ilman opinnoissa saamiani tietoja ja taitoja.
Olen FM, vieläpä parjattu humanisti.
Työskentelen omalla alallani johon olen kouluttautunut. Olen hyvin tyytyväinen - tai no, palkka voisi olla vähän parempi, mutta tälläkin tulen toimeen.
Olisi erittäin vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisin suorittanut "pakolla" jonkun toisen koulutuksen, valmistuen ammattiin, jossa en pätkääkään viihtyisi. Esimerkiksi putkimieheksi tai kirjanpitäjäksi. Olisi kyllä elämä aika h*lvettiä, joten tsemppiä kaikille teille, jotka ette viihdy töissänne tai koe olevanne omalla alallanne!
Tehtävääni vaaditaan ensinnäksin korkeakoulututkinto. Toiseksi en usko, että yksikään amiksen käyneistä tuttavistani selviäisi näissä töissä. En sano, etteivätkö he olisi hyviä omissa töissään, mutta tässä työssä he eivät pärjäisi ilman pitkää koulutusta.
Silloin kun on sattunut töitä olemaan, niin niihin olisi riittänyt selvästi matalampikin koulutus.
Suurin osa ajasta on mennyt aina seuraavan pätkän etsimiseen. Vaikea sanoa, onko tutkinnoista ollut hyötyä töiden saamisen suhteen, mutta näppituntuma on, ettei ole. Yleensä en kehtaa edes koko koulutushistoriaa kertoa hakiessa. Mun mielestä ei ollut homma eikä mikään suorittaa kahta maisterintutkintoa viiteen vuoteen, mutta työnantajat luultavasti pitäisivät sitä silti jonain ihmeen haahuiluna.
Pk-seudun ulkopuolella duuneista valtaosa nyt on muutenkin älylliseltä vaatimustasoltaan kahvinkeittoon verrattavissa, ellei nyt lasketa joittenkin speziaali-inskojen, tutkijoiden tai lekurien hommia. Ja jos joku on sattunut löytämään jonkun mielenkiintoisen homman, niin vaihtuvuutta ei tule tapahtumaan.
Jos voisin aloittaa alusta, menisin luultavasti amikseen. Ois turha lukio- ja yo-aika jäänyt käytyä, ehkä olisi jo 18-vuotiaana voinut olla oikeissa töissä. Papereilla ei tee täällä vittuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli vain haittaa. Kukaan mies ei enää kiinnostu minusta, kun ilmi tulee se että olen juristi... :(
Ei se kaadu koulutukseesi vaan oletettuun ulkonäköösi ja luonteeseesi.
t. OTK
On todellakin hyötyä. Alallani ei voi toimia ilman koulutusta. Työssäkin opitaan toki lisää, mutta ilman koulutuksessa opittuja pohjatietoja on työn tekeminen mahdotonta. Toki nykyään on tietoa kaikkien saatavilla eli paljon voisi opetella myös itsenäisesti, mutta ei se ole kuitenkaan sama asia kun ei ole muita opiskelijoita ja opettajia jakamassa mielipiteitään ja tarkistamassa työsi tasoa.