Oliko korkeasta koulutuksesta sinulle mitään hyötyä?

hanska kirjoitti:

Ajattelukykyni, sivistystasoni ja keskustelutatoni olisivat huomattavasti huonommalla tolalla, jos en olisi opiskelut yliopistossa. Yliopiston läpikin voi paahtaa oppimatta elämästä juuri mitään, mutta yhtä hyvää ympäristöä itsensä kehittämiseen ei muualla ole.

Olen elävä todiste siitä, että nämä taidot voi oppia ilman yliopisto-opiskelujakin. Mitään ammattiakaan minulla ei ole. Ikää yli keski-iän.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa opin kirjatiedon lisäksi ongelmanratkaisua. Mitä alemmalle koulutusolle mennään sitä nopeammin tippuu hanskat käsistä, kun tulee muutoksia prosessiin ja pitäisi toimia muuttuneessa tilanteessa.

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Oikeinkirjoitus ei ilmeisesti ole sinun juttusi..

Terveisin,

Amis

Vierailija kirjoitti:

---

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Kirjoittaisin tämän muotoon:

Joku muu selvittäköön. 'Ei ole mun juttu' -asenne puskee läpi.

Terveisin se ilman ammattia oleva 😜

On ollut. Omalla alallani ei voisi toimia ilman vuosien opiskelua ja kypsymistä ammattiin.

Voisin kuvitella että AMK:ssa opittuja asioita voisi hyödyntää työelämässä. Ainakin ne koulussa opitut asiat ja taidot antaisivat hyvän pohjan oppia niitä työtehtäväkohtaisia asioita. Mutta AMK-tutkinto ei ole auttanut minua saamaan työpaikkaa, joten tämä kaikki on arvailun varassa. Suurin hyöty tutkinnosta on ollut siinä, että saan työttömyyskorvausta. Jouduin opiskelemaan suurimman osan tutkinnosta ilman minkäänlaisia tukia, joten osaan nyt arvostaa säännöllisiä, joskin pieniä, tuloja. 

Vierailija kirjoitti:

Entinen opettajani sanoi, että vaikka opiskelu tarjoaa vain pintaraapaisun työelämässä tarvittavasta tiedosta, se opettaa etsimään tietoa. Oikeassa oli.

Minä ainakin osasin tuon jo ennen koulua. Kaikki sanovat, että töissä oppii puolessa vuodessa enemmän kuin mitä nelivuotisen koulun aikana. 

Sain ulkomailta hyvän duunin sen jälkeen kun olin väitellyt.

Pilluakin alettiin tarjoamaan vasemmalta ja oikealta jo väitöskirjavaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

---

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Kirjoittaisin tämän muotoon:

Joku muu selvittäköön. 'Ei ole mun juttu' -asenne puskee läpi.

Terveisin se ilman ammattia oleva 😜

Menikö tunteisiin 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa opin kirjatiedon lisäksi ongelmanratkaisua. Mitä alemmalle koulutusolle mennään sitä nopeammin tippuu hanskat käsistä, kun tulee muutoksia prosessiin ja pitäisi toimia muuttuneessa tilanteessa.

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Oikeinkirjoitus ei ilmeisesti ole sinun juttusi..

Terveisin,

Amis

Ja sinun juttusi on... mikä?

Omia töitäni moni kuvittelee osaavansa tehdä ilman koulutusta, mutta tuloksesta kyllä nökee, etteivät he oikeasti edes tiedä, mikä homman tarkoitus on,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsin sitä päästäkseni töihin, en töissä.

Eli suomessa kouluttaudutaan työnantajaa varten. Tittelillä töihin. Tämä on niin nähty kuvio.

- Ja mikä on se vaihtoehto? - Oikean puolueen jäsenkirja? - Toki "tittelin kipeys" on tylsää, mutta kyllä tutkinto. ainakin joskus antoi viitteen siitä, mitä henkilö saattaisi osata tai mistä hän on ainakin joskus ollut enempi vähempi kiinnostunut.

Harva jaksaa opiskella mitään tutkintoa vain tutkinnon vuoksi. Ja jos työtehtävä on vaativampi, niin on ihan kiva, että siihen palkattava henkilö on asiaan etukäteen jonkun valvonnassa asiaan, tai  ainakin sivuaviin asioihin hieman etukäteen perehtynyt, eikä aloita perehtymistään kokonaan alusta vasta työn saatuaan.

Toki uuden työn vastaanottamista seuraa enempi -vähempi uuden oppimista, mutta vähemmällä luutavasti pääsee sekä työntekijä että työnantja, jos työhön palkattavalla on jotain tietoa tai taitoa poihjalla ja siitä näyttöä, kuten tämä (kirottu) tutkinto.  

Englannin kielen täydellinen oppiminen. Opiskelin alaa, jossa kaikki tenttikirjat olivat englanniksi. Siinä kun vuosien ajan luki englannin kielistä tekstiä sellaiset 500 sivua viikossa, niin tuo kieli painui mieleeni niin täydellisesti, että siitä tuli ikään kuin toinen äidinkieli.

Ehdottomasti on ollut opinnot tarpeen. Ei näitä töitä voisi tehdä ilman koulutusta. Toki työtä tekemällä oppii, mutta teoriatieto taustalla mahdollistaa sen oppimisen. Ei olisi kouluttamattoman ihmisen työtä tämä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti on ollut opinnot tarpeen. Ei näitä töitä voisi tehdä ilman koulutusta. Toki työtä tekemällä oppii, mutta teoriatieto taustalla mahdollistaa sen oppimisen. Ei olisi kouluttamattoman ihmisen työtä tämä.

Sama minulla. Olen käynyt "vain" amk:n mutta ilman sieltä saatuja tietojani en pärjäisi alkuunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Omia töitäni moni kuvittelee osaavansa tehdä ilman koulutusta, mutta tuloksesta kyllä nökee, etteivät he oikeasti edes tiedä, mikä homman tarkoitus on,

Mitä töitä teet? Oletko äidinkielenopettaja?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa opin kirjatiedon lisäksi ongelmanratkaisua. Mitä alemmalle koulutusolle mennään sitä nopeammin tippuu hanskat käsistä, kun tulee muutoksia prosessiin ja pitäisi toimia muuttuneessa tilanteessa.

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Ei uskalla ruveta sooloilemaan vaikka osaisikin. Eikä edes saa... Jos jotain sattuukin niin vastuukysymykset ja hinta voivat yllättää. Ja vielä se että kannattaako tehdä toisille kuuluvia töitä jos ei niistä makseta edes korvausta... Nykyään näin. Niin typerää kuin se onkin.

No siis ainakin omalla kohdalla sain vakkarityöpaikan, kun pelkällä amiksen lapulla olin vuokraorja ja työt oli päivästä pariin kuukauteen ja sitten saattoi olla useamman kuukauden työttömyys. Omassa työssä en tarvii puoliakaan oppimaa ja itseasiassa työssä on joutunut oppimaan asioita joita ei edes opetettu vaikka aiheena ne olis paljon tärkeempiä. Sekä en oikein tajua miksi pitää käydä amis/lukio ensin, että pääsee amkiin tai yliopistoon? Ihan hyvin vois mun mielestä puottaa suoraan yläasteelta vaikkakin matikka ja fysiikka voi vähän mennä vaikeeksi, mutta niin ne menee amiksellakin, joten sillä amiksella siinä välissä ole hittoakaan hyötyä.

Mutta tämän hetkisen työn voi perehdyttää maalikolle about kuukaudessa, mutta monessa jutussa herää kysymys, että miksi näin pitää tehdä, mutta jos unohtaa ne kysymykset, niin se on kuukaudessa opetettu.

Tittelillä töihin (olen myös DI). Teen täysin eri alan hommia mihin kouluttauduin. Nyt bruttopalkka 7000e.

Mä teen koulutustani vastaava työtä. Opiskelin yliopistotutkinnon USA:ssa. Työni on raskasta, mutta yleensä todella palkitsevaa. Pääsin työpaikkaani heti valmistumisen jälkeen. Nyt voin tehdä työtäni ihan mistä tahansa kunhan paikassa on nettiyhteys. Muutaman kerran vuodessa matkustan Etelä-Amerikkaan hoitamaan Case:t loppuun. Lisäksi koulutukseni on lisännyt ajattelutaitojani, kirjoitustaitoa, hahmotuskykyä, lakitietoutta ja yleissivistystä. En kadu koulutustani yhtään, tiesin haluavani tätä jo teini-iässä. Tein kovasti töitä, että onnistuisin tavotteissani. M29 ja latino

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa opin kirjatiedon lisäksi ongelmanratkaisua. Mitä alemmalle koulutusolle mennään sitä nopeammin tippuu hanskat käsistä, kun tulee muutoksia prosessiin ja pitäisi toimia muuttuneessa tilanteessa.

Joku muu selvittäköön ei ole mun juttu asenne puskee läpi.

Ei uskalla ruveta sooloilemaan vaikka osaisikin. Eikä edes saa... Jos jotain sattuukin niin vastuukysymykset ja hinta voivat yllättää. Ja vielä se että kannattaako tehdä toisille kuuluvia töitä jos ei niistä makseta edes korvausta... Nykyään näin. Niin typerää kuin se onkin.

Jep. Etenkin raksalla, jossa rakennetekniikasta täysin ulallaan olevat arkkitehdit ovat jumalia ja haluavat jonkun helvetin typerän ratkaisun jonka inssit/di.t vaan siirtäis johonkin, niin siitä paskasta ideasta pidetään kiinni loppuun asti ja sitä sitten 3-4 inssiä miettii seuraavat 2 viikkoa ja urakoitsija kiittää laskusta... Esim. ns. valesokkelit on kielletty rakentamisessa, mutta niitä tehdään arkkitehdin mielen mukaan edelleen ja ne on kiellettyjä sen takia, kun ovat erittäin herkkiä kosteusvaurioille. Mutta arkkitehtiä ei kiinnosta, hän on jumala. Sit on hyvä vielä kun mainitaan aina se tämänkin rakennuksen suunnitteli arkkitehti nönnönnöö. Käytännössä siinä aika moni suunnitteli pikkasen enemmän kun se arkkitehti.