Samassa terapiassa exän nyxän kanssa

Vierailija kirjoitti:

No minä taas sanoisin, että huomasin etä olet avoliitossa tämän henkilön kanssa, ja että olet joskus aaaaikoinaan tuntenut hänet vähän aikaa. Ei ole hyvä valehdella, sillä on kauaskantoisemmat negatiiviset vaikutukset. Mutta sano myös että ei kyllä kymmeneen vuoteen olla nähty ja hämärästi vaan muistit hänet ulkonäöstä tms.

Jos kyselee enemmän, sillonkin hyvä olla rehellinen, mutta voi myös sanoa että "muistaakseni meillä oli jotain pientä tapailua, mutta en muista tarkemmin, siitä on niin hirveän pitkä aika!"

Ei tarvitse valehdella, se vaan kaivertaa mieltä ja jos ystävystyttekin, niin mitenkähän sitten reagoi kun tietää että olet pimittänyt sitä? Saattaa muuttua epävarmaksi, alkaa miettimään että onko tässä muutakin, miksi tämä piti pitää salassa yms.

Sinun päätös tietysti, ja teet niinkuin parhaaksi näet. Tämä vaan oli minun näkemys ja mielipide asiasta.

Kieltämättä oikein hyviä pointteja tässä, mutta en aio ottaa riskiä miten asiasta puhuminen vaikuttaisi terapiaryhmään. Vaikenemisen ja valehtelun ero voi tosiaan paikoin olla hiuksenhieno, mutta mitään velvollisuutta tuoda esiin yhteistä tuttavuutta en koe itselläni olevan. Ihmissuhde kun kehittyy omalla painollaan (jos kehittyy). Voihan tämä jäädä pelkäksi tuttavuudeksi. Ainakin se saattaisi olla tässä tapauksessa helpompi vaihtoehto minulle.

Exien kanssa en ole tosiaan kokenut mitään tarvetta olla suhteen päätyttyä tekemisissä. Näin suhteen jättäminen taakse on ollut helpompaa. En ole myöskään silloin joutunut mukaan sellaisiin ihmissuhdepyörityksiin kuin jotkut omassa tuttavapiirissä.

-ap