Pahimman makuinen makeinen jota olet koskaan maistanut?
Mulla on sellainen joku ohutkuorinen liköörikonvehti joka rusahtaa suussa ja sit suu on täynnä sitä hirveän makuista litkua.
Kommentit (1168)
No, vihaan marmeladia joten tähän on helppo vastata että esim. vihreät kuulat ja kettukarkit saa oksennusrefleksin aikaan. En tosin muutenkaan tykkää makeasta, salmiakkiaskin ostan ehkä kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Hamppusuklaa. Siis ihan sellainen laillinen. Kaveri oli ostanut ja pyysi maistamaan. En olisi ikinä voinut kuvitella, että mikään suklaa voi olla pahanmakuista. Kyllä voi! Vuosien jälkeenkin muistan maun. Valitettavasti.
Jaa, itse yllätyin mausta positiivisesti. Kaveri osti meille kerran ja molemmat syötiin hapiaan, oli oikein maukasta suklaata. Mutta näitä on varmaan eri sorttisia ja eri valmistajilta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä alapeukuttamista on siinä, että joku kertoo OMAN inhokkinsa, jota otsikossakin kysytään? Ihmettelee viisi alapeukkua saanut.
Eivätkö ihmiset todella tajua, että makuasioista ei voi kiistellä? Eihän se ole keltään pois, jos Sisut on musta kamalinta mitä on.. Syökää ihan rauhassa Sisuja.
Eivät tajua, koska jokainen on omasta mielestään oikeassa...
Tervasuklaa oli aika järkyttävä kokemus.
Täältäkin ääni laivan viinikumeille. Jotenkin sitkeänkovia ja mauttomia ja suu ärtyi kun niitä söi.
Mukulana tein mielestäni hyvän diilin kun ostin jostain halpahallista ison pussin toodella halpoja suklaamunia. Varmaan jotain itäeuroopan tuontia. "Suklaa" olikin sitten suurinpiirtein jotain kookosrasvaa jossa oli ripaus sokeria ja kaakaota tai "kaakaota" mauksi ja väriksi.
Ihmettelin kun suklaa ei tahtonut edes sulaa suuhun ja pureskellessa hajosi kuin mauttomaksi muovisilpuksi jättäen kitalakeen rasvaisen peiton. En ollut pienenä nirso makean suhteen, mutta ne jäivät syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä alapeukuttamista on siinä, että joku kertoo OMAN inhokkinsa, jota otsikossakin kysytään? Ihmettelee viisi alapeukkua saanut.
Eivätkö ihmiset todella tajua, että makuasioista ei voi kiistellä? Eihän se ole keltään pois, jos Sisut on musta kamalinta mitä on.. Syökää ihan rauhassa Sisuja.
Eivät tajua, koska jokainen on omasta mielestään oikeassa...
En ymmärrä, miksei voisi ilmaista olevansa eri mieltä. Makuasioistahan nimenomaan voi kiistellä, toisin kuin faktoista.
Sirkkasuklaa. Ehdottomasti. Noita hyönteissuklaita myytiin kauan alehintaan ja lopuksi jaettiin ilmaiseksi. Ei vaan se mielikuva vaan se maku, ei ole hirveämpää.
(Ehkä hyönteiset friteerattuna ja maustettuna menisi mutta suklaa on hienostuneempi tuote.
Suklaamuikutkin oli parempia, toki niissä suklaata oli vähemmän).
Muistatteko niitä peltipurkissa olleita kovia ananaskarkkeja ? Pyöreitä. Kamalia. Niissä oli hentoja mustia juovia.
Fazerin parhaissa ne vaaleanvihreät jääkarhukarkit.
Kaikki Vicks jääkarhupastillit.
Durian, Werther's omenatoffeekaramellit, 90% suklaa ja Turkish Delight. Sirkkasuklaata sain joululahjaksi mutta en edes uskaltanut maistaa, joten en voi antaa arviota.
Ostin vihreitä kuulia ja ihan kuin joku olisi nuollut niitä! Joku kausityöläinen, taas...
Budapest-konvehdit. Ei pysty edes määrittelemään sitä makujen kirjoa muuta kuin että tunkkainen ja luotaantyöntävä.
Budabest suklaa pallerot, siniraidallisissa kuorissa. Ihan kuin mautonta voita söisi.
Singaporessa Durian-hedelmästä tehty karkki. Toi tuore durian-hedelmä on myös niin pahanhajuinen, että Singaporen metrossa on kyltit, jotka kieltävät tuon hedelmän kuljettamisen metrossa.
Virolaiset korvavaikun makuiset keltaiset kovat neliskulmaiset karkit muistaakseni hopeisissa käärepapereissa.
Ollessani lapsi eräs isän työkaveri kävi muistaakseni Virossa ja toi sieltä jostain syystä minulle ja sisaruksille tuliaisiksi siellä valmistettua ja sieltä ostettua suklaata. Hän kun tiesi, että isällä oli lapsia niin jostain syystä hän osti sieltä meille suklaata ja lähetti isän mukana kotiin. Muistan yhä kuinka se maistui pahalle kotimaiseen suklaaseen verrattuna. Sen lisäksi, että se oli ilmeisesti tummaa suklaata josta en ole pitänyt koskaan niin se maistui jotenkin ihan ummehtuneelle ja pahalle. Se suklaa jaettiin tasan meidän sisarusten kesken ja se oli ainoa kerta kun me yritimme kaupitella omia karkkeja toisillemme. Yleensä kun saimme karkkia ja ne jaettiin tasan meidän sisarusten kesken niin jokainen piti huolen, että sai syödä omat karkkinsa itse eikä sisarukset päässeet niihin käsiksi. Tätä suklaata sen sijaan tyrkytimme toinen toisillemme kun kukaan ei olisi halunnut syödä omaa suklaataan kokonaan itse.
Tumma suklaa. Kaikkein pahinta oli jokin raakasuklaa, työkaveri toi, hyh hyh.
Joku haukkui mun lempikarkit Bountyn ja Gin Gin’s.
Pahin kokemus oli kyllä jotkut neuvostovalmisteiset kovat karkit, joissa oli sisällä jonknilaista marjaa tai hedelmää. Ihan täysi painajainen, puistatus. Lapsiparat siinä maassa, toivottavasti sieltä nykyään löytyy jo hyviä karkkeja. Muistan että suklaa oli ihan suklaan makuista kuitenkin.