Oletteko te muut työttömät ikinä ajatelleet heittää pyyhettä kehään?

Aikoja sitten. Tosin mun ongelma ei varsinaisesti ole työttömyys, vaan syy(t) siihen.

Vaihtelee päivän mukaan. Toisena päivänä en jaksaisi muuta kuin itkeä surkeuttani, koska olen varma, että minussa on jotain vikaa. Yritän elää elämää, joka on epäelämää - koska en ole työssä. Mahdollisesti kärsin masennuksesta. Olen ollut työtä vailla jo pitkään, vaikka työkykyinen ja -haluinen olen. Suomessa, mahdollisesti muuallakin, ihmisen elämä määritellään työn ja työpaikan kautta. Kaikkien pitää itse ansaita elantonsa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa alkaa vain harrastelemaan sellaisia juttuja joista saa mielihyvää.

Vaikka maalaamaan kiviin hymynaamoja. Siis ihan mitä tahansa. Eikä sen tarvitse olla kallista, ihan vaan jotain millä saa aikansa kulumaan miellyttävällä tavalla.

Mikään ei ole niin kamalaa kuin se, että kaikki aika menee työnhaun pohtimiseen, miettimiseen, hakemuksiin, työnäytteisiin, ja jatkuviin pettymisiin kun taaskaan valinta ei osunut omalle kohdalle.

Todennäköisesti se työpaikkakin on lopulta helpompi löytää kun ei ole niin hirveässä stressissä koko ajan.

Itse olen ollut muutaman kerran työttömänä elämäni aikana. Ja käyttänyt kaiken mahdollisen ajan töiden hakemiseen. Joka kerta on kuitenkin käynyt niin, että edellisestä työpaikasta on soitettu ja pyydetty takaisin töihin. Ja aina on jälkeenpäin harmittanut se, että olen tuhlannut kaiken ajan töiden hakemiseen, vaika olisin voinut tehdä jotakin omaa juttua, oppia jotain uutta ja kehittää itseäni.

Nyt olen taas jäänyt työttömäksi, ja nyt aion lähinnä keskittyä harrastuksiini. Työhakemuksia lähetän silloin kun hoksaan sopivia paikkoja, mutta muuten keskityn itseeni. En aio tällä kertaa stressata työnhaun kanssa.

Mulla sama juttu. Joka kerta olen saanut töitä kun olen päässyt haastatteluun. Olen siis aikaisemmin ketjuun kirjoittanut ensimmäistä kertaa elämässäni työttömänä oleva 39v maisteriäiti. En osaa edes hakea töitä ellen ole sata lasissa. Parempi käyttää aika vaikkapa lapsen kanssa luisteluun ja lukemiseen.

Nosto.

Olen ollut useamman vuoden työttömänä ja aika epätoivoinen. En pääse enää edes haastatteluihin ja ilmeisesti työttömyyteni on venynyt niin pitkäksi että hakemukseni menevät pelkästään jo sen perusteellä mappi Ö:hön. Opintotukikuudet eivät enää riitä uuden tutkinnon opiskelemiseen, enkä tiedä millä tässä tilanteessa edes työllistyisi ja aikanani yhden opintolainan ottaneena ja pois makselleeni uutta en enää ota. 

Kyllä todellakin olen, ja vauhdilla lentääkin!

Kyllä. Olen jotenkin vääränlainen ollut aina, en tunnu sopivan minnekään. Eristäytynyt olen jo, mutta mietin muuttoa jonnekin korpimökkiin, ja olen opiskellut lihakanien kasvattamisesta. Omavaraisuus on houkutteleva ajatus, mutta ei helppoa. No, aika näyttää. 

Olen "heittänyt pyyhkeen kehään" jo n. 10 vuotta sitten. Kuitenkin työvoimaviranomaisten painostuksesta olen kuluttanut yhteiskunnan varoja mm. käymällä kuntouttavassa työtoiminnassa ja kouluttautumalla uuteen ammattiin. Töihin en kuitenkaan kelpaa, enkä enää sinne työtoimintaankaan.

"Joka kerta olen saanut töitä kun olen päässyt haastatteluun."

Sama mulla. Tosin minut kutsutaan haastateltavaksi vain, jos olen ainut hakija, eikä siihen hommaan saada houkuteltua edes ketään eläkeläistä. Viimeksi tosin ei palkattu lopulta ketään.

Vierailija kirjoitti:

Menkää vuokratyöfirman listoille. Sieltä saa aina työtä ja keikkaa kunhan ei liikaa nirsoile.

Ei sinnekään kaikki kelpaa.

Olen kantasuomalainen enemmistökulttuurin edustaja. Minulla on kaksi hyvin työllistävää koulutusta. En silti pääse edes vuokratyöfirmojen listoille. Sain pari vuotta sitten tietää, että minulla on eräs synnynnäinen ominaisuus, jonka kantajien työllisyysprosentti on n. 20.

Eli kun joku kysyy, onko minussa jokin vika, kun en työllisty, voin hyvällä syyllä vastata, että on. En ole itse sitä vikaa valinnut enkä aiheuttanut, enkä voi sitä itsestäni poistaa. Sitä ei voida myöskään lääkitä tai millään lääketieteellisillä toimenpiteillä poistaa tai vähentää. Se ei kuitenkaan oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen, koska se ei tee minusta työkyvytöntä, ainoastaan työkelvottoman.

Mites kannat kortesi kekoon, jos keon omistajat eivät päästä kantamaan?

Jos väkisin menet niin kutsutaan virkavalta!

Se kehä hamuaa itse sitä pyyhettä multa.

Käsittääköhän tämän joku?

Pyyhkeen kehään heittäminen ei ole vaihtoehto kun mistään ei sitten saisi mitään rahaa toimeentuloon.

Enkä ota työttömyyttäni omaksi syykseni, syytän yhteiskuntaa kun on suosittu ja oikein jopa painostettu ihmistyön syrjäyttämiseen tässä maassa mm. työpaikkojen siirrolla kiinaan ja muihin halpamaihin, koneellistamisella ja automaatiolla ja nyt vielä tekoälykin syrjäyttää ihmisiä työttömäksi. Tämä on niin murskaavan ylivoimainen vyörytys ihmisten vahingoksi, että ei ihmisillä ole mitään mahdollisuutta välttää työttömäksi joutumista tällaisissa oloissa. Sitä korvaavaa työtä ei löydy eikä tule löytymään lähellekään kaikille.

Jaa, että täällä lapin läänissä lähtisin rahattomana ja osaamattomana metsään asumaan?

No olis ainakin lyhyt projekti!

Kahdeksan vuotta työttömänä. Takaisin en ole menossa ainakaan tässä maassa. Pimeät pikkuhommat kelpaa kyllä. 

Pyyhkeiden kehään heittäminen on valmennustyötä, joten tuet pois jos tällaista harjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Sivukysymyksenä moni kokee ettei ole omaa vikaa mikä on tietysti ainakin puoliksi totta. Oletteko miettineet miksi kuitenkaan juuri te ette pääse töihin? Jotkuthan luovat onnistuneesti nousujohteisen uran, joillekin töitä on tarjolla liikaakiin, joitakin headhuntataan jatkuvasti työpaikoistaan. Onnella on osuutensa mutta eihän se nyt yksin siitä ole kiinni. 

Karma is a bitch. 

En aio heittä pyyhettä kehään. Työttömyyttä takana kuukausia.  Opiskelua mietin, alaa, jossa voin tehdä töitä eläkkeelle asti ja eläkkeelläkin.

Ei. Esim. etätöihin pääsee koska vain tienaamaan vähän rahaa jos ei muita hommia ole saatavilla. Työmarkkinat on hyvin joustavat

jo korona aikaan. leikin teatterin mitä käsketään mutten ole aktiivisesti pyrkinyt työllistymään enää vuosiin

Ei missään nimessä. Opiskelen itsekseni monenlaisia tärkeitä taitoja, joista voi olla hyötyä tulevassa työpaikassa. Nykyään työpaikkailmoituksissa etsitään oikeita moniosaajia. Uskon, että vielä jossakin vaiheessa tärppää!