Oletteko rakastunut ihmiseen jota ette voi saada?
Oletteko parisuhteessa olevat rakastuneet saavuttamaan kohteeseen? Julkkikseen, työpaikalla tai harrastuksessa tapaamaannne mieheen? tiedätte että ette voi saada häntä, mutta olette toivottoman ihastunut.
Ihastuin laulajaan, ruotsalaiseen. En tietenkään voi häntä saada, mutta en voi tunteilleni mitään. Kauan tätä kestää.....
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Huhhuijakkaa näitä juttuja, tuntuu inhottavalta lukea kuinka parisuhdekammoista ja omia toimiaan tunnistamatonta porukkaa on tullut tavattua.
Jos ollaan läheisiä ja on kumppanuutta ja fyysistä läheisyyttä, niin miksei uskalleta ottaa sitä hyppyä tyhjyyteen, vaan pyöritellään toista omaksi iloksi?
Joo, itsekin vähän samankaltaisessa tilanteessa, molempia jännittää.
Outo kommentti. Haluaisitko vähän avata mitä tarkoitat?
Joo sellaisia vuosia sitten, joille en kelvannut ja sit sellainen kun en tavoittanut enää, meni ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuijakkaa näitä juttuja, tuntuu inhottavalta lukea kuinka parisuhdekammoista ja omia toimiaan tunnistamatonta porukkaa on tullut tavattua.
Jos ollaan läheisiä ja on kumppanuutta ja fyysistä läheisyyttä, niin miksei uskalleta ottaa sitä hyppyä tyhjyyteen, vaan pyöritellään toista omaksi iloksi?
Joo, itsekin vähän samankaltaisessa tilanteessa, molempia jännittää.
Paremminkin miten on pokkaa pitää jotakuta varalla vaikka pyöritellään uutta siinä samalla? Jokaikinen olisi itse raivoissaan ja itkupotkuraivareita vääntämässä jos oma kumppani tekisi noin, mutta itse kuitenkin kehdataan olla kuinka röyhkeitä tahansa.
Totta kai oon viime aikoina rakastunu pariin 17 vuotiaaseen tyttöön ite oon 15v ja siis kun sanon rakastunu ni tarkotan iha oikeesti rakastunu että on ihan saatanan villinä niihin
Mä oleen ihan perussuomalainen monesssa suhteessa (äidin veljen dna 99 prosentttia suomalaista verta 1 prosentti ukrainalaista). 14 vuotiaaana varmaan viimeksi enkä sen jälkeen enää. Enkä tulekkkaan ilman perusteiiita ja kykyä.
Siis mitä vittuu lähetiksä to just äske
Oon siis rakastunu vuoden 96 Erin Anttilaan ja vuoden 94 Maiju Jokiseen
Olen. En voi saada, kuin ehkä seuraavassa elämässä. Hän on kuollut.
Kyllä,todella menestynyt, älykäs, komea mies, minä työkyvytön, työtön,köyhä erakko-hiirulainen...No hope for me, I fear:(
Vierailija kirjoitti:
Mä oleen ihan perussuomalainen monesssa suhteessa (äidin veljen dna 99 prosentttia suomalaista verta 1 prosentti ukrainalaista). 14 vuotiaaana varmaan viimeksi enkä sen jälkeen enää. Enkä tulekkkaan ilman perusteiiita ja kykyä.
Sitttten kun mennnään siiihen että elämää aletaaan muokkaamaan kasvokirurgialla mooottorisahalla sen jälkeeen tulee kyky ja sen kautttta tulee perusteeet.
Olen jonkin aikaa ollut ihastunut mieheen, josta olen nähnyt paljon juttua netissä. Hän ei ole julkkis, mutta on työssä, jonka puitteissa antaa ajoittain haastatteluja. Jokin hänessä kolahti minuun niin lujaa, että jäin koukkuun ja nyt on tunne, että olen ihan todella ihastunut. Tämä on hullua, mutta en mahda itselleni mitään. Olen alkanut pohtia keinoja, joilla pääsisin miehen läheisyyteen. Miksikään stalkkeriksi en todellakaan aio alkaa, sillä tiedän, että kukaan ei ihastu mihinkään perässä vaanivaan tyyppiin, mutta jos keksisin jonkun järkevän keinon, niin antaisin palaa. Toistaiseksi mulla ei ole mitään ideaa miehen lähelle pääsemiseksi. Epätoivoistahan tämä on, mutta toisaalta elämästä ei koskaan tiedä. Mitä tahansa voi tapahtua.
Kolmisen vuotta sitten ihastuin naiseen. Kaksi vuotta ollaan oltu keskusteluväleissä, ja ihastun aina uudestaan kun nähdään. Rakastua kaveriin, tai ainakin ihmiseen, jonka kanssa ollaan kaverillisissa väleissä. Luultavasti en häntä saa. Näyttää kirjoitettuna aika karmealta, "en häntä saa."
En tietenkään ole luovuttanut, enkä ihan helpolla luovuta. Katsotaan päivä kerrallaan.
Ihastumisia tulee ja ihastumisia menee. Rakastumisessa ollaan jo tutustuttu paremmin.
Kyl näitä tulee. Mut annetaan varattujen olla varattuja, tunteiden tulevia ja meneviä. Lopulta annetaan olla.
Huhhuijakkaa näitä juttuja, tuntuu inhottavalta lukea kuinka parisuhdekammoista ja omia toimiaan tunnistamatonta porukkaa on tullut tavattua.
Jos ollaan läheisiä ja on kumppanuutta ja fyysistä läheisyyttä, niin miksei uskalleta ottaa sitä hyppyä tyhjyyteen, vaan pyöritellään toista omaksi iloksi?
Joo, itsekin vähän samankaltaisessa tilanteessa, molempia jännittää.