Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rikkaat, käsi sydämelle: onko teillä oikeasti mitään käsitystä, miltä tuntuu olla köyhä?
31.01.2017 |
Aika usein kuulee rikkaiden suusta: kyllä jokainen voi menestyä, jos tekee tarpeeksi töitä. Yhtä usein saa kuulla vinkkejä siitä, kuinka pitäisi elää. Ei saisi ostaa mitään. Ruokavalion pitäisi olla mielellään kaurapuuroa ja kanaa. Autoa ei saisi omistaa. Ja kaiken ratkaisisi se, että työtön lähtisi metsään keräämään marjoja.
Tuntuu, että aika harva rikas ymmärtää, mitä köyhälle merkitsee, kun voi ostaa vaikka uusia vaatteita. Se uusi talvitakki voi olla koko talven kohokohta! Siskoni on juuri tuollainen. Valistaa minua usein siitä, että en saisi ostaa mitään. Ei ole kuulemma itsekään ostanut vaatteita moneen vuoteen, vaikka on rikas. En saisi kuulemma myöskään omistaa autoa, koska hänen näkemyksensä mukaan köyhällä ei voi olla autoa.
Kommentit (70)
VMP. Sinä puhut rikkaista, kun tarkoittanet keskituloisia.
Mutta kyllä: köyhänä on perseestä olla. Ja niin pitääkin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On minulla käsitys, koska olen ollut köyhä armeijassa, opiskellessa ja työttömänä. Köyhyyden pelko on saanut minut yrittämään elämässäni enemmän. Tekemään enemmän töitä, säästämään enemmän ja sijoittamaan enemmän. En enää ikinä halua, että minulla on maanataina 7 markkaa (1,2€) ja peruspäiväraha tulee perjantaina.
Marjoja en kerännyt, mutta pulloja kylläkin. Vaatteita tai mitään muutakaan en ostanut.
Aika moni varakas on ollut köyhä, joten heillä on todella oikeus sanoa, että varakkuuteen pääsee tekemällä töitä, ei sossun tuella. Mutta sitähän ei kolmannen polven toimeentuloasiakas usko, vika on aina muissa.
Kyllä.
Köyhä ei voi käydä kun kerran vuodessa ulkomailla, ei voi asua kuin 100 neliön asunnossa, pitää ajaa Toyotalla joka on 3 vuotta vanha.
Sellaista on Suomen köyhien elämä.
Tiukkoja aikoja on tullut nähtyä. Aina olen kuitenkin pyrkinyt uskomaan tulevaisuuteen ja itseeni ja mahdollisuuksiini, joten olen koettanut pyristellä eteenpäin. Ppitkäaikaisköyhyyttä etenkin perinnöllistä sellaista tuntuu varjostavan näköalattomuus. Jos homma ei heti tuota voittoa, siihen ei kannata ryhtyä. Näin tilanne köyhyyden keskellä jää pysyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhän ja rikkaan ero on siinä, kuinka suhtautuu rahaan. Käytännössähän rikastua voi kahdella tavalla: myymällä yrityksen ja perimällä. Ansiotyössä käyvät ovat sitä keskiluokkaa. Varakkaat ja vähemmän varakkaat eroavat lähinnä tavoissaan käyttää rahaa.
Ne ei pysty laittamaan kättä sydämelle, kun siinä on paksu lompakko välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Köyhä ei voi käydä kun kerran vuodessa ulkomailla, ei voi asua kuin 100 neliön asunnossa, pitää ajaa Toyotalla joka on 3 vuotta vanha.
Sellaista on Suomen köyhien elämä.
Mikä sinä olet sanomaan, millainen on köyhä.
Köyhästä perheestä kotoisin ja siittä pääsemällä pois eli tiedän todellakin tunteen. Hassua vaan, että moni sukulaisista on kateellinen kun halusin menestyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Esimerkiksi opiskeluaikana en koskaan joutunut venyttämään penniä, koska opintotuen, opintolainan ja kesätöiden lisäksi vanhemmilta sai jouluna, synttäreinä ja joskus ilman syytäkin 100-1000€.
En ole koskaan jakelemassa "hyviä" neuvoja siitä miten köyhän pitäisi elää, mutta lukiessani lehdistä köyhien valituksia, usein ajattelen tyyliin "tekisi asialle jotain, opiskelisi kunno ammattiin jne". Totta kai ymmärrän että esimerkiksi sairauksille ei voi mitään ja huonommalla tuurilla voisin itsekin olla sairas ja köyhä.
Ymmärrän teoreettisella tasolla myös sen, että köyhyys aiheuttaa stressiä, masennusta ja näköalattomuutta, jotka vaikeuttavat oman tilanteen parantamista. Mutta silti huomaan helposti ajattelevani taas että miksi ei kouluttautuisi tms.
On siinäkin ristiriita kun vaatteita ei saa ostaa mutta kumminkin työhaastatteluun pitää mennä viimeisen päälle sliipattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole muita köyhiä kuin opiskelijat. Lapsiperheet saa käyttöönsä sossun kautta enemmän rahaa kuin keskituloinen työssäkäyvä perhe, joten suomalainen köyhyys on todellisuudessa sama asia kuin intialaisen yläluokan elämä.
Olin köyhä koko lapsuuteni. Sitten opiskelin DI:ksi (opintotuella ja -lainalla tietenkin). En tiedä, olenko varsinaisesti rikas, mutta omaisuutta on mukavasti ja palkka riittää kaikkeen, mitä tarvitsen. Kannattaa miettiä, mitä lähtee opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Köyhä ei voi käydä kun kerran vuodessa ulkomailla, ei voi asua kuin 100 neliön asunnossa, pitää ajaa Toyotalla joka on 3 vuotta vanha.
Sellaista on Suomen köyhien elämä.
Mikä sinä olet sanomaan, millainen on köyhä.
Totuus voi kirpaista. Mutta Suomessa ei ole köyhiä.
Mediassa on ollut juttuja köyhistä perheistä joille jää asumiskulujen jälkeen käteen vajaat 3000 euroa kuukaudessa, yksinäinen ihminen jolle jää käteen asumiskulujen jälkeen tonni käteen kuukaudessa.
Kaikki heistä saavat rahansa yhteiskunnan tulonsiirtoina, kaikki heistä valittavat vonkuvat sitä kun ei ole rahaa, kaikilla heistä on puhelimet+liittymät mihin menee 50 - 100 euroa kuukaudessa. Heillä on myös lemmikkejä koiria, kissoja useita.
Rikas en ole vieläkään, mutta vastaan silti. Olen ollut todella köyhä opiskeluaikana, joten tiedän kyllä miltä tuntuu pihistely. Rahat riittivät juuri ja juuri vuokraan, ruokaan ja muutamaan kaljaan kuukaudessa. En ole koskaan ollut toivottoman köyhä, koska yksin asuessa oli niin helppo jakaa rahat tasan joka viikolle. Saatoin paistaa lättyjä koko viikon, että oli varaa mennä viikonloppuna baariin. Lasten kanssa ei voi elää niin.
Miksi tarvitset auton? Itse en tarvitsisi, jos olisin työtön, koska bussit kulkevat. En ole vieläkään rikas ja työttömyyden uhka on päällä koko ajan. Voi olla, että luovun autosta, jos tulee tiukkaa. Vaatteita ostan kirpparilta usein, vaikka bruttotuloni ovat yli 4000 euroa tällä hetkellä, koska kirpparilta löytyy halvalla tosi kivoja vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni varakas on ollut köyhä, joten heillä on todella oikeus sanoa, että varakkuuteen pääsee tekemällä töitä, ei sossun tuella. Mutta sitähän ei kolmannen polven toimeentuloasiakas usko, vika on aina muissa.
Saanen epäillä vahvasti. Tai riippuu, miten määritellä "köyhyys". Itse kullakin on varmasti ollut elämässään tavanomaista niukempia aikoja, mutta on aivan turha maalailla sellaista kuvaa, että suomen varakkaat näin keskimäärin olisivat missään elämänsä vaiheessa jonottaneet leipäjonoissa, olleet asunnottomina tai joutuneet kokoamaan elantonsa kirjaimellisesti marjastamalla ja keräämällä pulloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Köyhä ei voi käydä kun kerran vuodessa ulkomailla, ei voi asua kuin 100 neliön asunnossa, pitää ajaa Toyotalla joka on 3 vuotta vanha.
Sellaista on Suomen köyhien elämä.
Mikä sinä olet sanomaan, millainen on köyhä.
Totuus voi kirpaista. Mutta Suomessa ei ole köyhiä.
Mediassa on ollut juttuja köyhistä perheistä joille jää asumiskulujen jälkeen käteen vajaat 3000 euroa kuukaudessa, yksinäinen ihminen jolle jää käteen asumiskulujen jälkeen tonni käteen kuukaudessa.
Kaikki heistä saavat rahansa yhteiskunnan tulonsiirtoina, kaikki heistä valittavat vonkuvat sitä kun ei ole rahaa, kaikilla heistä on puhelimet+liittymät mihin menee 50 - 100 euroa kuukaudessa. Heillä on myös lemmikkejä koiria, kissoja useita.
Eli koska Iltis lanseeraa köyhyysjutuissaan perheitä, jotka saavat epätyypillisen paljon tukia verrattuna tukia saaviin näin yleensä, päättelet valtaosan työttömistä elelevän jollakin 3000 € kuussa asumiskulujen jälkeen?
En ole rahassa rikas, mutta tapailin hetken miestä, jolle rahalla ei ollut mitään merkitystä.
Kyllä sen huomasi, miten vieraantunut voi realiteeteista olla. Minua katsotaan ihmetellen ja oikean aidosti hämmästyneenä kysytään, että miksi käyn joka päivä töissä. Ravintoloissa ja hotelleissa ja kylpylöissä voidaan tilata mitä vaan ja tuhlata miten vaan. Eletään taivaissa tai jossain pilvissä. Ei tietoakaan piheydestä. Vain hedonismia ja jopa altruismia. Otetaan ja nostetaan ylös muutkin. Koska voidaan. Se oli tosi ihanaa sen hetken. Ja etenkin se miten toinen saa oman olon ihan luonnolliseksi! Tottakai me mennään. Tottakai me tehdään! Ei tarvitse suoda maallista ajatustakaan muulle kuin leijumiselle,
Kyllä on käsitystä! Minun neuvoni on että älä jää makaamaan ja odottamaan "ilmaista lounasta", vaan teen asian hyväksi jotain!
Niin...itse olin todella köyhä yksinhuoltaja aikoinaan (sain jopa pari kk sossusta toimeentulotukea mikä hävetti!).
Minulle tärkeää on, että itse ansaitsen sen mitä tarvitsemme lastemme kanssa ja perustin yrityksen. Niska limassa olen paiskinut töitä yli 10 vuotta ja erittäin mukavasti olemme tulleet toimeen monta vuotta (työllistän myös 9 työntekijää).
Tärkeintä minulle on että tulen omillani toimeen, enkä tarvitse siihen yhteiskuntaa.
Tällä hetkellä voisi sanoa että kyllä, olen rikas. Säästöihin on jäänyt erittäin mukavasti rahaa ja mitä enemmän olen tienannut, sitä enemmän harkitsen ostoksiani.
Ei tulisi kuuloonkaan eikä pieneen mieleeni että joku muu maksaisi tarvitsemani.
Olen myös lapseni opettanut tähän.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen varakas, mutta olen ollut välillä myös jopa asunnoton. Eli tiedän. Toisaalta tunnen monta urallamenestyjää, jotka todellakaan eivät tiedä.