Kertokaapa nyt yksinkertaiselle miehelle, mikä niissä pahoissa pojissa eniten viehättää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin se paha poika?

Minua viehättäisi mies joka käyttäytyy kohteliaasti, pukeutuu siististi, huolehtii hygieniastaan ja jolla on elämänhallinta kohdillaan. Vaikea on löytää.

Aikamoista miesvihaa tämä kommentti. Vaikea löytää tuollaista miestä?! Ehkä vika on sun päässä kun noin rumasti yleistät. Kyllä tuollaisia miehiä on pilvin pimein.

Miesvihaa? Ei toki, en vihaa ketään enkä mitään mutta se ei myöskään tarkoita että minun on kelpuutettava kumppaniksi aivan mitä tahansa. Tässä omat kriteerini, eipä ole vastaan tullut.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin se paha poika?

Minua viehättäisi mies joka käyttäytyy kohteliaasti, pukeutuu siististi, huolehtii hygieniastaan ja jolla on elämänhallinta kohdillaan. Vaikea on löytää.

"Elämänhallinta kohdillaan"

Määrittele tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin se paha poika?

Minua viehättäisi mies joka käyttäytyy kohteliaasti, pukeutuu siististi, huolehtii hygieniastaan ja jolla on elämänhallinta kohdillaan. Vaikea on löytää.

Aikamoista miesvihaa tämä kommentti. Vaikea löytää tuollaista miestä?! Ehkä vika on sun päässä kun noin rumasti yleistät. Kyllä tuollaisia miehiä on pilvin pimein.

Miesvihaa? Ei toki, en vihaa ketään enkä mitään mutta se ei myöskään tarkoita että minun on kelpuutettava kumppaniksi aivan mitä tahansa. Tässä omat kriteerini, eipä ole vastaan tullut.

Kirjoitapa sama kommentti naisista joskus. Jostain kumman syystä peukut menevät varmasti toisinpäin...

En tiedä missä piireissä sitten liikut, mutta suurin osa mun tuntemista miehistä on nuo kriteerit täyttäviä. Tosin, niillä on sen verran myös omanarvontuntoa, ettei ne lähtis tuollaisen kanssa suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin se paha poika?

Minua viehättäisi mies joka käyttäytyy kohteliaasti, pukeutuu siististi, huolehtii hygieniastaan ja jolla on elämänhallinta kohdillaan. Vaikea on löytää.

Kerro nyt loputkin vaatimukset. Tuollaisiahan miehiä on noin puolet miehistä

Olen eri vastaaja, mutta kun minä selaan Tinderiä niin ehkä yksi kolmestasadasta suomimiehestä on sellainen, jonka sanoisin pukeutuvan siististi. Kohtelias käytöskään ei ole tosiaankaan mitenkään yleistä. Ja minä liikun pk-seudulla ns. "paremmissa" piireissä, joten ympärilläni näitä pitäisi kuitenkin esiintyä useammin kuin Suomessa keskimäärin.

Ulkomaalaisissa miehissä, erityisesti sivistyneistä maista tulevissa, nuo prosentit ovat ihan toista.

Miksi pitäis pukeutua pukuun? Ylipukeutuminen on tyylimoka siinä missä alipukeutuminenkin. Väitätkö tosissasi, että vain 1/300 miehestä on siistit ja tyylikkäät vaatteet? 

Mä en ymmärrä miksi te miehet nykyään haluatte alentaa itsenne tuohon hyvä/paha -lokeroon, josta me naiset taistelimme vuosisadat eroon omalla kohdallamme... Eikö teitäkin ole laaja, ihana kirjo erilaisia miehiä? Vähän hyvää ja vähän pahaa kaikissa meissä? Ja nössöt ja kiltit ja pahikset me muutenkin näytetään kaikki käsittävän eri tavalla niin... Oikeesti, auttaako tuollainen lokerointi nyt jotain?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan naisia viehättää itsevarmuus. Itsevarmimmat ihmiset ovat pääosin kusipäitä ja pahoja poikia. Ei naiset halua mukavaa miestä, joka kysyy mitä nainen haluaa, vaan he haluavat miehen, joka päättää heidän puolestaan ja saa naisen haluamaan sitä mitä mies haluaa.

Naiset eivät siedä mieheltä mitään heikkoudenosoituksia varsinkaan siinä vaiheessa kuin tutustutaan. Pitää näytellä kovaa, jotta naiset saavat käsityksen, että tässä on jämäkkä, määrätietoinen ja itsenäinen mies. Naiset ihastuvat mielikuviin, eikä mihinkään oikeisiin asioihin. Nämä itsevarmat kusipäät luovat upeita mielikuvia ja mahdollisesti jopa itse uskovat niihin, koska nämä eivät yleensä ole mitään kovin pitkälle harkitsevia tyyppejä. 

Epärealistinen haave siitä, kuinka se paha poika on hyvä juuri minulle, ja luo turvallisuuden tunnetta sillä, että on muka kykenevä hoitamaan kaikki uhat. Kuvitelma siitä, että paha poika on "paha" vain uhkaavassa tilanteessa, ja muutoin hyvä. Että naiselle olisi varattuna joku pehmeä ja lämmin paikka muuten kylmässä sydämessä. Jotkut eivät ymmärrä kuinka käytännössä mahdoton yhtälö on kyseessä.

Täti Vihreenvihreä kirjoitti:

Pahat pojat ovat pateettisia mulkkuja. 

"Pateettinen mulkku" onkin uusi käsite.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701292200061618_uu.shtml

"Pariskuntaa ei ollut vihitty avioliittoon Suomen avioliittolain mukaan, mutta he olivat olleet naimisissa islamin lain mukaan"

Ja taas täytyy kysyä, että miten sen pahan pojan erottaa tavallisesta kunnollisesta miehestä? Eipä ainakaan mun exäni heti tavatessamme mitään sellaista kertonut, että hän oli pettänyt jokaista tyttöystäväänsä ennen minua ja paria jopa mätkinyt turpaan. En minä näistä saanut tietää ennen kuin jo olin oman osani joutunut kokemaan.

Mies oli ihan tavallisen näköinen, ihan tavallisessa duunariammatissa, hoiti työnsä kunnolla, käyttäytyi seurassa ihan tavallisen kohteliaasti, harrasti tavanomaisia asioita ja kohteli minua aluksi hyvin. Pikkuhiljaa suhteen edetessä alkoi alkoholi maistumaan turhan paljon ja siinä vaiheessa ilmeisesti tuli myös toiset naiset kuvioihin, mutta enhän mä niistä vielä siinä vaiheessa tiennyt. Jossain vaiheessa miehen käytös humalassa alkoi saada aggressiivisia piirteitä, mutta ei kuitenkaan aina eikä hän silloin vielä fyysisesti päälle käynyt. Selvin päin hän oli edelleen oikein mukava ja kiva. Yhden pettämisen annoin anteeksi, koska mies kertoi siitä itse ja esitti niin hirveän katuvaa. Toisen kerran sainkin hänet kiinni käytännössä rysän päältä ja siitä sitten tulikin sellainen konflikti, että sain kunnolla turpaanikin samassa yhteydessä. Ja sen jälkeen hän on ollutkin exä.

Tällä palstalla sitten kilttimiehet kilpaa halveksivat minun kaltaisiani naisia, jotka olemme "jännämiesten jämäpaloja". Kukaan vaan ei ole vielä osannut kertoa, että miten sen jännämiehen erottaa tavallisesta miehestä, jotta osaisi välttää heitä. En minä ainakaan ole keksinyt mitä olisin toisinkaan voinut tehdä, paitsi ehkä jättää sen yhden pettämisen antamatta anteeksi. Mutta silloin kuitenkin uskoin miehen katumuksen olevan vilpitöntä enkä muutenkaan ole sellaista ihmistyyppiä, joka luovuttaa heti ekan vastoinkäymisen tullessa eteen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksi te miehet nykyään haluatte alentaa itsenne tuohon hyvä/paha -lokeroon, josta me naiset taistelimme vuosisadat eroon omalla kohdallamme... Eikö teitäkin ole laaja, ihana kirjo erilaisia miehiä? Vähän hyvää ja vähän pahaa kaikissa meissä? Ja nössöt ja kiltit ja pahikset me muutenkin näytetään kaikki käsittävän eri tavalla niin... Oikeesti, auttaako tuollainen lokerointi nyt jotain?

Niin samaa mieltä! Alkaa tuntua, että miehet ovat entistä kateellisempia toisilleen. Ja usein vielä ihan typeristä asioista. Jos nyt välttämättä haluaa jonkun rikollispiireissä pyörivän naisen itselleen, niin miehenkin kannattaisi miettiä, haluaako tosiaan myös tämän naisen suvun ja tuttavapiirin riesakseen. 

Ne on hyviä panemaan. Kilttimies ei anna sellaista raakaa facefuckia, joka taas on perus esileikkiä jännämiehelle.

Vierailija kirjoitti:

Ja taas täytyy kysyä, että miten sen pahan pojan erottaa tavallisesta kunnollisesta miehestä? Eipä ainakaan mun exäni heti tavatessamme mitään sellaista kertonut, että hän oli pettänyt jokaista tyttöystäväänsä ennen minua ja paria jopa mätkinyt turpaan. En minä näistä saanut tietää ennen kuin jo olin oman osani joutunut kokemaan.

Mies oli ihan tavallisen näköinen, ihan tavallisessa duunariammatissa, hoiti työnsä kunnolla, käyttäytyi seurassa ihan tavallisen kohteliaasti, harrasti tavanomaisia asioita ja kohteli minua aluksi hyvin. Pikkuhiljaa suhteen edetessä alkoi alkoholi maistumaan turhan paljon ja siinä vaiheessa ilmeisesti tuli myös toiset naiset kuvioihin, mutta enhän mä niistä vielä siinä vaiheessa tiennyt. Jossain vaiheessa miehen käytös humalassa alkoi saada aggressiivisia piirteitä, mutta ei kuitenkaan aina eikä hän silloin vielä fyysisesti päälle käynyt. Selvin päin hän oli edelleen oikein mukava ja kiva. Yhden pettämisen annoin anteeksi, koska mies kertoi siitä itse ja esitti niin hirveän katuvaa. Toisen kerran sainkin hänet kiinni käytännössä rysän päältä ja siitä sitten tulikin sellainen konflikti, että sain kunnolla turpaanikin samassa yhteydessä. Ja sen jälkeen hän on ollutkin exä.

Tällä palstalla sitten kilttimiehet kilpaa halveksivat minun kaltaisiani naisia, jotka olemme "jännämiesten jämäpaloja". Kukaan vaan ei ole vielä osannut kertoa, että miten sen jännämiehen erottaa tavallisesta miehestä, jotta osaisi välttää heitä. En minä ainakaan ole keksinyt mitä olisin toisinkaan voinut tehdä, paitsi ehkä jättää sen yhden pettämisen antamatta anteeksi. Mutta silloin kuitenkin uskoin miehen katumuksen olevan vilpitöntä enkä muutenkaan ole sellaista ihmistyyppiä, joka luovuttaa heti ekan vastoinkäymisen tullessa eteen.

Pimppi kostuu jännämiehelle ja kuivuu rusinaksi kilttimiehelle. Siinä yksi vinkki.

Vertailun vuoksi - minulla on sellainen kunnon James Dean-tyylinen, itsevarma, oman tien kulkija paha poika, duunari ja nahkarotsi ja moottoripyöräilee, naistenmies, todella kokenut hurmuri, tajunnanräjäyttävää seksiä kokemuksella ja vähän itserakaskin. Hän ei koskaan menetä malttiaan eikä ole väkivaltainen, on äärimmäisen hallittu aina.

Tuttu mies on akateeminen ja it-ammattilainen, valkokaulustyöläinen, purjehtii, tekee kotityöt ja hoitaa lasta ja vie päiväkotiin jne, todellinen kilttimies. Kohtelias, sivistynyt, herttaisen oloinen ja tyylikäs jne. Hän on kuitenkin väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja on pettänyt (prostituoidun kanssa, kun ei saanut iskettyä naista ilmaiseksi).

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa yksinkertaisuudessaan naisia viehättää itsevarmuus. Itsevarmimmat ihmiset ovat pääosin kusipäitä ja pahoja poikia. Ei naiset halua mukavaa miestä, joka kysyy mitä nainen haluaa, vaan he haluavat miehen, joka päättää heidän puolestaan ja saa naisen haluamaan sitä mitä mies haluaa.

Naiset eivät siedä mieheltä mitään heikkoudenosoituksia varsinkaan siinä vaiheessa kuin tutustutaan. Pitää näytellä kovaa, jotta naiset saavat käsityksen, että tässä on jämäkkä, määrätietoinen ja itsenäinen mies. Naiset ihastuvat mielikuviin, eikä mihinkään oikeisiin asioihin. Nämä itsevarmat kusipäät luovat upeita mielikuvia ja mahdollisesti jopa itse uskovat niihin, koska nämä eivät yleensä ole mitään kovin pitkälle harkitsevia tyyppejä. 

En mä nyt kyllä tuota ihan allekirjoita.

Juu, on tullut hengailtua pikkurikoksia tehneen ja yhteiskunnan normeja noudattamattoman ihmisen kanssa. Mutta se ei ole hänestä koko totuus. Hän on hyvin tunteellinen ja empaattinen, itkee kun katsoo luontodokkareita, on herkkä monille asioille. Kova kuori on vähän vastaus siihen, koska ympäristö ei siedä miesten herkkyyttä, vaan siitä auotaan päätä ja käydään jopa kimppuun.

 Se on kiva, että mä olen hänelle sellainen ihminen, jonka kanssa ei tarvitse miettiä noita heikkoudenosoituksia, vaan voi olla oma itsensä.

Lisäksi, hän on lopettanut nyt ne rikokset ja päihteisen elämän, joten kyllä ihmiset voivat muuttaa elämäänsä halutessaan. Sanoin, etten enää kattele sitä kännissä ja siihen se loppui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas täytyy kysyä, että miten sen pahan pojan erottaa tavallisesta kunnollisesta miehestä? Eipä ainakaan mun exäni heti tavatessamme mitään sellaista kertonut, että hän oli pettänyt jokaista tyttöystäväänsä ennen minua ja paria jopa mätkinyt turpaan. En minä näistä saanut tietää ennen kuin jo olin oman osani joutunut kokemaan.

Mies oli ihan tavallisen näköinen, ihan tavallisessa duunariammatissa, hoiti työnsä kunnolla, käyttäytyi seurassa ihan tavallisen kohteliaasti, harrasti tavanomaisia asioita ja kohteli minua aluksi hyvin. Pikkuhiljaa suhteen edetessä alkoi alkoholi maistumaan turhan paljon ja siinä vaiheessa ilmeisesti tuli myös toiset naiset kuvioihin, mutta enhän mä niistä vielä siinä vaiheessa tiennyt. Jossain vaiheessa miehen käytös humalassa alkoi saada aggressiivisia piirteitä, mutta ei kuitenkaan aina eikä hän silloin vielä fyysisesti päälle käynyt. Selvin päin hän oli edelleen oikein mukava ja kiva. Yhden pettämisen annoin anteeksi, koska mies kertoi siitä itse ja esitti niin hirveän katuvaa. Toisen kerran sainkin hänet kiinni käytännössä rysän päältä ja siitä sitten tulikin sellainen konflikti, että sain kunnolla turpaanikin samassa yhteydessä. Ja sen jälkeen hän on ollutkin exä.

Tällä palstalla sitten kilttimiehet kilpaa halveksivat minun kaltaisiani naisia, jotka olemme "jännämiesten jämäpaloja". Kukaan vaan ei ole vielä osannut kertoa, että miten sen jännämiehen erottaa tavallisesta miehestä, jotta osaisi välttää heitä. En minä ainakaan ole keksinyt mitä olisin toisinkaan voinut tehdä, paitsi ehkä jättää sen yhden pettämisen antamatta anteeksi. Mutta silloin kuitenkin uskoin miehen katumuksen olevan vilpitöntä enkä muutenkaan ole sellaista ihmistyyppiä, joka luovuttaa heti ekan vastoinkäymisen tullessa eteen.

Pimppi kostuu jännämiehelle ja kuivuu rusinaksi kilttimiehelle. Siinä yksi vinkki.

Just tällaisia tyhjää täynnä olevia vastauksia täällä saa aina tähän kysymykseen, vaikka ihan oikeasti ja vilpittömästi mä yritän kysyä. Huoh vaan sullekin...

Vierailija kirjoitti:

Vertailun vuoksi - minulla on sellainen kunnon James Dean-tyylinen, itsevarma, oman tien kulkija paha poika, duunari ja nahkarotsi ja moottoripyöräilee, naistenmies, todella kokenut hurmuri, tajunnanräjäyttävää seksiä kokemuksella ja vähän itserakaskin. Hän ei koskaan menetä malttiaan eikä ole väkivaltainen, on äärimmäisen hallittu aina.

Tuttu mies on akateeminen ja it-ammattilainen, valkokaulustyöläinen, purjehtii, tekee kotityöt ja hoitaa lasta ja vie päiväkotiin jne, todellinen kilttimies. Kohtelias, sivistynyt, herttaisen oloinen ja tyylikäs jne. Hän on kuitenkin väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja on pettänyt (prostituoidun kanssa, kun ei saanut iskettyä naista ilmaiseksi).

Moottoripyörä ja nahkarotsi tekee pahan pojan? Vai mikä?

Muuten kyllä samaa mieltä, kaikki ei näy ulospäin.

Tiedän vain yhden joka kai sopii käsitteeseen paha poika ja kyllä olen häneen yhtä "ihastunut" kuin lukuisat muut naiset (hän ei ole yhden naisen miehiä); syynä se että sen vähän perusteella mitä tiedän hän on komean ulkonäön lisäksi äärimmäisen itsevarma sekä mielenkiintoinen, jotenkin yhdistelmä fiksua herrasmiestä, pikkupoikaa, miespuolista bimboblondia että "Aivan sama mitä minusta ajatellaan"- tyyppiä. Lisäksi hän tarkoituksella vetää tiettyä roolia (paljasti kerran) minkä vuoksi hän on vähän kuin jokin cool näyttelijä. Eli ns ihastukseni perustuu kuvaan minkä hän onnistuu antamaan itsestään vaikka tiedostan etten tunne häntä juuri lainkaan. Varmaan sama juttu kuin monelle miehelle riittää ihastumiseen että nainen on kaunis ja iloinen tietämättä millainen riivinrauta tämä on oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertailun vuoksi - minulla on sellainen kunnon James Dean-tyylinen, itsevarma, oman tien kulkija paha poika, duunari ja nahkarotsi ja moottoripyöräilee, naistenmies, todella kokenut hurmuri, tajunnanräjäyttävää seksiä kokemuksella ja vähän itserakaskin. Hän ei koskaan menetä malttiaan eikä ole väkivaltainen, on äärimmäisen hallittu aina.

Tuttu mies on akateeminen ja it-ammattilainen, valkokaulustyöläinen, purjehtii, tekee kotityöt ja hoitaa lasta ja vie päiväkotiin jne, todellinen kilttimies. Kohtelias, sivistynyt, herttaisen oloinen ja tyylikäs jne. Hän on kuitenkin väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja on pettänyt (prostituoidun kanssa, kun ei saanut iskettyä naista ilmaiseksi).

Moottoripyörä ja nahkarotsi tekee pahan pojan? Vai mikä?

Muuten kyllä samaa mieltä, kaikki ei näy ulospäin.

Kyllä on taas luetun ymmärtäminen huipussaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa yksinkertaisuudessaan naisia viehättää itsevarmuus. Itsevarmimmat ihmiset ovat pääosin kusipäitä ja pahoja poikia. Ei naiset halua mukavaa miestä, joka kysyy mitä nainen haluaa, vaan he haluavat miehen, joka päättää heidän puolestaan ja saa naisen haluamaan sitä mitä mies haluaa.

Naiset eivät siedä mieheltä mitään heikkoudenosoituksia varsinkaan siinä vaiheessa kuin tutustutaan. Pitää näytellä kovaa, jotta naiset saavat käsityksen, että tässä on jämäkkä, määrätietoinen ja itsenäinen mies. Naiset ihastuvat mielikuviin, eikä mihinkään oikeisiin asioihin. Nämä itsevarmat kusipäät luovat upeita mielikuvia ja mahdollisesti jopa itse uskovat niihin, koska nämä eivät yleensä ole mitään kovin pitkälle harkitsevia tyyppejä. 

En mä nyt kyllä tuota ihan allekirjoita.

Juu, on tullut hengailtua pikkurikoksia tehneen ja yhteiskunnan normeja noudattamattoman ihmisen kanssa. Mutta se ei ole hänestä koko totuus. Hän on hyvin tunteellinen ja empaattinen, itkee kun katsoo luontodokkareita, on herkkä monille asioille. Kova kuori on vähän vastaus siihen, koska ympäristö ei siedä miesten herkkyyttä, vaan siitä auotaan päätä ja käydään jopa kimppuun.

 Se on kiva, että mä olen hänelle sellainen ihminen, jonka kanssa ei tarvitse miettiä noita heikkoudenosoituksia, vaan voi olla oma itsensä.

Lisäksi, hän on lopettanut nyt ne rikokset ja päihteisen elämän, joten kyllä ihmiset voivat muuttaa elämäänsä halutessaan. Sanoin, etten enää kattele sitä kännissä ja siihen se loppui.

Ei mikään ole koko totuus kun ihmisestä puhutaan. Kaikissa ihmisissä on erilaisia puolia, mutta noin se kärjistäen menee. Tottakai mies on mulkku jos hän ei hallitse tunteitaan ja käy käsiksi.