Kertokaapa nyt yksinkertaiselle miehelle, mikä niissä pahoissa pojissa eniten viehättää?

Jännämiehet ovat puhumisen mestareita. Aluksi kertovat mitä haluat kuulla, kylmärätti rävähtää naamalle, kun olet tunnekoukussa. Epämääräisiä katoamisia, ryyppyreissuja, toisia naisia, yleensäkin elämän holtittomuus. Jännämies on oikeasti aika tylsä.. elämä pyörii baarien, viinan ympärillä ja ystäväpiiri pääasiassa reppanoita. Elämä on Jännämiehen kanssa vuoristorataa.. todella kamalaa/ ihanaa.. hyvät hetket vähenevät pikkuhiljaa. Itsekeskeinen jännämies ei ajattele, kun itseään. Yleensä edes lapset eivät tule ykkösenä elämässä. Suosittelen lämpimästi vaihtoa rehtiin sanojensa mittaiseen mieheen, johon voi luottaa. Jännämies ok, jos draamapitoinen, itkua ja itsetunnon vievä elämä on tavoitteena.

No voi herrajumala. Ettekö te ikinä usko? Aikuista, tunne-elämältään tasapainoista ja itseään arvostavaa naista EI VIEHÄTÄ pahat pojat. Ei pätkän vertaa. Ainoa mikä heissä saattaisi viehättää, on se, että he eivät varmaankaan jatkuvasti jankuta tuota samaa laulua.  

Hyvä mies on kiva, fiksu, sivistynyt, huumorintajuinen, ystävällinen ja hyvä isä. Kiva ulkonäkö on tietty plussaa, mutta ei oleellisessa roolissa, kunhan nyt suunnilleen itsestään huolehtii. 

No jos vaihtoehtona on tossukka piipittäjä kyllärakas-mies ja pahapoika-vaimonhakkaaja niin haen siittiöt mielummin pakkasesta ja runkkaan kotona.

Seksikkyys. Tuhmuus ja ilkikurisuus ja lihakset. Naistennaurattajan asenne ja miehekkyys. Tatuoidut kädet, flirttailevat jutut.

Pahat pojat eivät ole sellaisia, joiden kanssa voisin harkita mitään tulevaisuutta, mutta on mulla silti heikkous. Vähän ihastunut työkaveriin, vaikka seurustelen :/

Vierailija kirjoitti:

Ja taas täytyy kysyä, että miten sen pahan pojan erottaa tavallisesta kunnollisesta miehestä? Eipä ainakaan mun exäni heti tavatessamme mitään sellaista kertonut, että hän oli pettänyt jokaista tyttöystäväänsä ennen minua ja paria jopa mätkinyt turpaan. En minä näistä saanut tietää ennen kuin jo olin oman osani joutunut kokemaan.

Mies oli ihan tavallisen näköinen, ihan tavallisessa duunariammatissa, hoiti työnsä kunnolla, käyttäytyi seurassa ihan tavallisen kohteliaasti, harrasti tavanomaisia asioita ja kohteli minua aluksi hyvin. Pikkuhiljaa suhteen edetessä alkoi alkoholi maistumaan turhan paljon ja siinä vaiheessa ilmeisesti tuli myös toiset naiset kuvioihin, mutta enhän mä niistä vielä siinä vaiheessa tiennyt. Jossain vaiheessa miehen käytös humalassa alkoi saada aggressiivisia piirteitä, mutta ei kuitenkaan aina eikä hän silloin vielä fyysisesti päälle käynyt. Selvin päin hän oli edelleen oikein mukava ja kiva. Yhden pettämisen annoin anteeksi, koska mies kertoi siitä itse ja esitti niin hirveän katuvaa. Toisen kerran sainkin hänet kiinni käytännössä rysän päältä ja siitä sitten tulikin sellainen konflikti, että sain kunnolla turpaanikin samassa yhteydessä. Ja sen jälkeen hän on ollutkin exä.

Tällä palstalla sitten kilttimiehet kilpaa halveksivat minun kaltaisiani naisia, jotka olemme "jännämiesten jämäpaloja". Kukaan vaan ei ole vielä osannut kertoa, että miten sen jännämiehen erottaa tavallisesta miehestä, jotta osaisi välttää heitä. En minä ainakaan ole keksinyt mitä olisin toisinkaan voinut tehdä, paitsi ehkä jättää sen yhden pettämisen antamatta anteeksi. Mutta silloin kuitenkin uskoin miehen katumuksen olevan vilpitöntä enkä muutenkaan ole sellaista ihmistyyppiä, joka luovuttaa heti ekan vastoinkäymisen tullessa eteen.

Sinu  tarinasikin itse asiassa todistaa aloittajan väitettä vastaan. Jos olisit tiennyt hänen olevan "paha poika", et olisikaan viehättynyt hänestä, vai kuinka? 

Kuulostaa tosi kurjalta, toivottavasti elämäsi on nyt hyvällä mallilla.

Vierailija kirjoitti:

Vertailun vuoksi - minulla on sellainen kunnon James Dean-tyylinen, itsevarma, oman tien kulkija paha poika, duunari ja nahkarotsi ja moottoripyöräilee, naistenmies, todella kokenut hurmuri, tajunnanräjäyttävää seksiä kokemuksella ja vähän itserakaskin. Hän ei koskaan menetä malttiaan eikä ole väkivaltainen, on äärimmäisen hallittu aina.

Tuttu mies on akateeminen ja it-ammattilainen, valkokaulustyöläinen, purjehtii, tekee kotityöt ja hoitaa lasta ja vie päiväkotiin jne, todellinen kilttimies. Kohtelias, sivistynyt, herttaisen oloinen ja tyylikäs jne. Hän on kuitenkin väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja on pettänyt (prostituoidun kanssa, kun ei saanut iskettyä naista ilmaiseksi).

Öö, mitä hittoa? Eihän sinun miehesi siis ole "paha" eikä tuo toinen "kiltti". Tämä on ihan sekava keskustelu.  

Ei mikään. Väännänkö vielä rautalangasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertailun vuoksi - minulla on sellainen kunnon James Dean-tyylinen, itsevarma, oman tien kulkija paha poika, duunari ja nahkarotsi ja moottoripyöräilee, naistenmies, todella kokenut hurmuri, tajunnanräjäyttävää seksiä kokemuksella ja vähän itserakaskin. Hän ei koskaan menetä malttiaan eikä ole väkivaltainen, on äärimmäisen hallittu aina.

Tuttu mies on akateeminen ja it-ammattilainen, valkokaulustyöläinen, purjehtii, tekee kotityöt ja hoitaa lasta ja vie päiväkotiin jne, todellinen kilttimies. Kohtelias, sivistynyt, herttaisen oloinen ja tyylikäs jne. Hän on kuitenkin väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja on pettänyt (prostituoidun kanssa, kun ei saanut iskettyä naista ilmaiseksi).

Moottoripyörä ja nahkarotsi tekee pahan pojan? Vai mikä?

Muuten kyllä samaa mieltä, kaikki ei näy ulospäin.

Kyllä on taas luetun ymmärtäminen huipussaan...

Miten niin? Kysyisin ihan samaa. Mikä sinun miehestäsi tekee pahan pojan? Tarkoittaako "naistenmies" että hän pettää? Silloin ymmärtäisin tuon määritelmän, tuolla kuvauksella en. 

Vierailija kirjoitti:

He eivät ole yksinkertaisia. En kestä yksinkertaisia miehiä.

He nimenomaan ovat yksinkertaisia 😂

Joo ei oo nahkarotsi ja moottoripyörä merkkejä pahasta pojasta. Aika tavalliselta motoristilta vaikuttaa tämän yhden mies. Oma paha poikani sai turpiin helvetin enkeliltä ku meni tälle aukoon päätään baarissa. Ja joo, itselleni sanoi 'nyt tulee ämmä lättyyn', ja joo, se oli viimeinen kerta ku nähtiin.