Miksi jotkut naiset eivät opettele meikkaamaan yms?

Ei ole tarvetta päteä ulkonäöllä. Työssä kun olen päiväkodissa ja siellä ei lapset välitä olenko nyppinyt kulmat tai laittanut ripsaria.

Leikkaan mitä osaan. Jos ei jollekin kelpaa, niin ikävä hänelle.

Ihmettelen, että minkä vuoksi pitäisi. Minusta on mukavaa kulkea luomuna. Nuorena toki meikkasin, mutta se jäi jossain kolmenkympin paikkeilla. Ei ole montaa kertaa tullut ripsariakaan laitettua päälle kahteenkymmeneen vuoteen. 

Kun muuten aloin miettimään, niin ei kuusikymppinen siskonikaan ja 85 vuotias äitinikään ole tainnut koskaan pahemmin meikata. Siskoni joskus 70-luvulla käytti irtoripsiä ja eyerlineä. Mutta luomuna on hänkin kulkenut sen jälkeen.

Kerro, mitä olisimme saaneet elämässä enemmän, jos olisimme opetelleet nyppimään ja meikkaamaan yms. Olisiko elämänlaatumme tms. ollut parempaa, vai mitä.

Ei voisi vähempää kiinnostaa. Ketä varten minun pitäisi meikata? Aviomies minulla on jo, enkä edes halua kaunistautua muita varten. Käytän senkin ajan mieluummin vaikka kirjoittamiseen, luonnossa kävelyyn, askarteluun, sienestykseen, leipomiseen tai pyöräilyyn. Sitä paitsi meikki tuntuu inhottavalta ja luonnottomalta iholla.

Jos käyttää mielummin energiansa johonkin muuhun?

Vierailija kirjoitti:

Ei voisi vähempää kiinnostaa. Ketä varten minun pitäisi meikata? Aviomies minulla on jo, enkä edes halua kaunistautua muita varten. Käytän senkin ajan mieluummin vaikka kirjoittamiseen, luonnossa kävelyyn, askarteluun, sienestykseen, leipomiseen tai pyöräilyyn. Sitä paitsi meikki tuntuu inhottavalta ja luonnottomalta iholla.

Ei mikään ihme et ukkos käy vieraissa jos et ulkonäöstäsi viitti huolehtia!

Koska eivät ole laumasieluja. Eivät alistu massojen odotuksiin.

Miksi pitäis?

En ole koskaan meikannut, meikkiä ollut naamassa ehkä max 10kertaa eläissäni. En vaan tunne siihen tarvetta. Mies on ja eipä nuo muutkaan pahasti katsele. Voin vaan kuvitella miten hankalaa olisi käydä missään lenkillä meikit naamassa. Tai että ei voisi poistua kotoa ilman pakkelia.

Mä olen yrittänyt opetella, mutta todennut ettei ole vaivan arvoista. Olen ihan nätti luomunakin. :)

Toutou kirjoitti:

Jos käyttää mielummin energiansa johonkin muuhun?

Kuten esim. palstailuun. Elämänvalintoja.

Väärä paikka kysyä, suurin osa av:sta on meikkivastaista. Meikki on kauheaa pakkelia ja sotamaalausta, täällä kaikki ovat luonnonkauniita, lisäksi av-mamman Mies tykkää enemmän, kun ei ole meikkiä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Väärä paikka kysyä, suurin osa av:sta on meikkivastaista. Meikki on kauheaa pakkelia ja sotamaalausta, täällä kaikki ovat luonnonkauniita, lisäksi av-mamman Mies tykkää enemmän, kun ei ole meikkiä ollenkaan.

 Miten niin  väärä paikka? Juuri meikkaamattomiltahan tuota kannattaa kysyä. Logiikka hukassa?

Ei ole ollut tarvetta. Ulkonäkö ei niin kauheasti kiinnosta ja mielestäni näytän tarpeeksi hyvältä ilmankin. Mieskin jo on. Käytän kyllä puuteria ja ripsiväriä. Hiuksille en tee oikeastaan mitään, ne on nätit muutenkin.

Hienommissa juhlissa laitan jotain enemmän mutta en osaa edes rajata silmiä :D Pitäisi varmaan opetella kun on kohta juhlat tiedossa.

N27

Ainakaan meikillä ja vieraissakäynnillä ei ole korrelaatiota keskenään. Tunnen jopa kaksikin kaunista luonnostaakin mutta myös meikkaava naista joiden puolisot on pettäneet.

Minulla on nykymuodin mukaiset hiukset ja kulmat ilman laittamistakin. En kyllä viitsinyt nyppiä kulmia silloinkaan kun piti olla siittiöt tai puoliväliin loppuvat viirut.

Meikkaamaan olen opetellut yli kolmekymppisenä, kun naama alkoi vaatia meikkiä.

Miten määrittelet meikkaamisen ja hiusten laittamisen? Onko meikkaamista, jos laitan meikkivoidetta, puuteria, poskipunaa, kulmaväriä ja maskaraa, koska niistähän ei vielä tule sellaista meikattua lookkia. Jos ei tarkasti katso, voisi ajatella, etten meikkaa juuri ollenkaan. Nuorempana joku mies sanoi, että on kiva, kun en meikkaa, koska niin monet nuoret naiset ovat sellaisia meikkipyttyjä ja minulla siis oli yhtä paljon meikkiä kuin tuossa mainitsin. Eli lasketko tuon meikkaamiseksi vai pitäisikö minun lisätä huulipunaa, luomiväriä ja rajaukset, jotta se laskettaisiin?

Hiusten kanssa olen huonompi. Ne ovat paksut ja ulottuvat yläselkään, mutta ainoa mitä teen niille, on harjaus. No joskus ne ovat ponnarilla. Paksuuden takia ne näyttävät kuitenkin ihan hyviltä. Kai ne ovat välillä vähän pörröiset, mutta minua se ei haittaa. Mikä siis lasketaan hiustenlaittamiseksi? Pitääkö minun kihartaa ne tai tehdä joku hieno nutturasysteemi?

Vierailija kirjoitti:

Koska eivät ole laumasieluja. Eivät alistu massojen odotuksiin.

Tyypillinen laittamattoman lahnan kommentti. Ihan samaa sarjaa kuin rumat ne vaatteilla koreilee.

Ei meikkaaminen tee kenestäkään laumasielua. Minä laitan kotipäivän aamunakin BB-voidetta ja kulmiin värillistä geeliä ihan vaan siksi, että oma naama näyttää kivemmalta, kun vessassa käydessä peiliin vilkaisee.

Rakastan meikkaamista ja meikkejä. Aamulla päivämeikin tekoon menee alle 10 min, ihmettelen että niin moni ei jaksa tai viitsi sen vertaa opetella ja panostaa. Edes värillinen päivävoide suojaamaan ja kosteuttamaan ihoa. Suomessa meikataan tosi vähän verrattuna muihin vastaaviin maihin. 

Se on tylsää. Siinä vaiheessa puuha käy kyllästyttäväksi kun olen sutinut meikkivoiteen naamaan ja pitää alkaa laittamaan ripsiväriä ripsiin. Alaripset menee miten kuten. Kulmakynän laitto on vihoviimeistä. En ole tyytyväinen kärsimättömään kädenjälkeeni, mutta käytän meikkiä siksi vähän ettei tule pahempia mokia.

Ihohuokoset menee tukkoon ja tulee jäätävän kokoisia finnejä, kun läträä kaikenmaailman meikkivoiteiden kanssa. Onko se sitten kaunista?