Onko miehen hyvä äitisuhde turn off?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ätini asuu omakotitalossa jossa minä vietin lapsuuteni nyt asun 10km päässä kirkonkylällä ja käyn kyllä melkein päivittäin auttelemassa äitiäni joka jo 74v jos se on jollekkin turn off niin sitten on M37.

Monilla miehillä on omat lapset, työt ja talot huolehdittavana. Päivittäiset äidin huolehtimiset eivät siihen enää yleensä mahdu. 

Niin, nämä ovat niitä miehiä, joilla vaimo on lähtenyt. Muutenhan tuollaisista asioista huolehdittaisiin yhdessä.

Kumma juttu, että mummot kyllä kelpaavat hoitamaan lapsenlapsia parisuhdeajan takaamiseksi, mutta mummolassa ei sovi käydä muuten.

Hyvä äitisuhde on edellytyksin koska jos mies ei kunnioita äitiään niin ei kunnioita kyllä vaimoakaan myöhemmin. Ihan toinen asia on jokapäiväinen kyläily josta vaistomainen ajatus kieltämättä on, että ovatkohan vähän turhan symbioosissa ja minkälaisia konflikteja seuraa siitä että tulee toinen nainen miehen elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se huono juttu jos miehellä on hyvät välit äitiinsä. Miehen äiti on ainoa ihminen maailmassa joka puolustaa miestä naisten hekiseltä ja taloudellisesta hyväksikäytöltä kun mies ei sitä itse rakastuneena näe. Miehen äiti on aina miniää vastaan eikä se koskaan ole naisena miniän puolella miestä vastaan

Mihin oikeasti aikuinen ihminen tarvitsee jonkun olemaan puolesta tai vastaan? Aikuiset selvittävät itse omat asiansa eikä niihin sotketa äitiä tai jopa koko sukua.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä äitisuhde on edellytyksin koska jos mies ei kunnioita äitiään niin ei kunnioita kyllä vaimoakaan myöhemmin. Ihan toinen asia on jokapäiväinen kyläily josta vaistomainen ajatus kieltämättä on, että ovatkohan vähän turhan symbioosissa ja minkälaisia konflikteja seuraa siitä että tulee toinen nainen miehen elämään. 

Totta kai äitiään pitää kunnioittaa. On myös oltava vieroittunut ja itsenäistynyt. "Minulla oli hyvä lapsuus ja äiti, mutta nyt olen aikuinen ja omistaudun vaimolleni." Jos äiti tästä jotakin nurisee niin ylläpitää napanuoraa itse ja se on vielä pahempi, kuin äidissä roikkuva poika

Joka pv isän kanssa kalaan? Onko jollain niin paljon aikaa?

Se ei kuitenkaan ole sama asia, ellei isä ole hullu naisvihaaja. Yleensä isä lisää pojalleen viisautta, miten olla mies. Isä harvemmin takertuu poikaansa ja antaa tilan parisuhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Ätini asuu omakotitalossa jossa minä vietin lapsuuteni nyt asun 10km päässä kirkonkylällä ja käyn kyllä melkein päivittäin auttelemassa äitiäni joka jo 74v jos se on jollekkin turn off niin sitten on M37.

Jos olet sinkku 37v niin kyllä se on. Mutta luonto hoitaa nämä, kaikkia miehiä ei ole tarkoitettu pariutumaan ja silloin on hyvä, että on jonkinlainen insestuaalinen suhde äitiin, ettei miehestä tule raiskaajaa

Vierailija kirjoitti:

Hyvä äitisuhde on edellytyksin koska jos mies ei kunnioita äitiään niin ei kunnioita kyllä vaimoakaan myöhemmin. Ihan toinen asia on jokapäiväinen kyläily josta vaistomainen ajatus kieltämättä on, että ovatkohan vähän turhan symbioosissa ja minkälaisia konflikteja seuraa siitä että tulee toinen nainen miehen elämään. 

Hei Sanna-Kaisa-Unelma, anoppi tässä soittelee... meidän Pertti niin pahoitti mielensä, kun pakotit hänet syömään kaalilaatikkoa.

Pertillä on herkkä vatsa ja on tottunut vain lähigrillin makkaraperunoihon... tässä sinulle vielä grillin osoite, niin voi hakea niitä Pertille 😌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ätini asuu omakotitalossa jossa minä vietin lapsuuteni nyt asun 10km päässä kirkonkylällä ja käyn kyllä melkein päivittäin auttelemassa äitiäni joka jo 74v jos se on jollekkin turn off niin sitten on M37.

Monilla miehillä on omat lapset, työt ja talot huolehdittavana. Päivittäiset äidin huolehtimiset eivät siihen enää yleensä mahdu. 

Niin, nämä ovat niitä miehiä, joilla vaimo on lähtenyt. Muutenhan tuollaisista asioista huolehdittaisiin yhdessä.

Kumma juttu, että mummot kyllä kelpaavat hoitamaan lapsenlapsia parisuhdeajan takaamiseksi, mutta mummolassa ei sovi käydä muuten.

Miksi siellä pitää käydä päivittäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ätini asuu omakotitalossa jossa minä vietin lapsuuteni nyt asun 10km päässä kirkonkylällä ja käyn kyllä melkein päivittäin auttelemassa äitiäni joka jo 74v jos se on jollekkin turn off niin sitten on M37.

Monilla miehillä on omat lapset, työt ja talot huolehdittavana. Päivittäiset äidin huolehtimiset eivät siihen enää yleensä mahdu. 

Niin, nämä ovat niitä miehiä, joilla vaimo on lähtenyt. Muutenhan tuollaisista asioista huolehdittaisiin yhdessä.

Kumma juttu, että mummot kyllä kelpaavat hoitamaan lapsenlapsia parisuhdeajan takaamiseksi, mutta mummolassa ei sovi käydä muuten.

Työssäkäyvät huolehtivat itse töistään, loåulta muistakin hommista joutuu toinen huolehtimaan yksin, jos toinen lähtee työpäivän päätteeksi huolehtimaan äidistään.

Moni keski-ikäinen on äärimmäisen lujilla vaativien  vanhempiensa kanssa. Monet nykypäivän isovanhemmat eivät ole hoitaneet lapsenlapsiaan ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä äitisuhde on edellytyksin koska jos mies ei kunnioita äitiään niin ei kunnioita kyllä vaimoakaan myöhemmin. Ihan toinen asia on jokapäiväinen kyläily josta vaistomainen ajatus kieltämättä on, että ovatkohan vähän turhan symbioosissa ja minkälaisia konflikteja seuraa siitä että tulee toinen nainen miehen elämään. 

Hei Sanna-Kaisa-Unelma, anoppi tässä soittelee... meidän Pertti niin pahoitti mielensä, kun pakotit hänet syömään kaalilaatikkoa.

Pertillä on herkkä vatsa ja on tottunut vain lähigrillin makkaraperunoihon... tässä sinulle vielä grillin osoite, niin voi hakea niitä Pertille 😌

Ai niin, ihan unohtui... juttelin asiasta myös Pertin siskon Leenan kanssa ja hänkin ihmetteli tuota kaalilaatikkoa.

Sovittiin  samalla Leenan kanssa, että ensi jouluna tullaan sitten teille syömään koko suvun voimin... laitan Pertin mukaan meidän suvun keittokirjan jo hyvissä ajoin, että pääset harjoittelemaan ainoita oikeita reseptejä. 

😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se huono juttu jos miehellä on hyvät välit äitiinsä. Miehen äiti on ainoa ihminen maailmassa joka puolustaa miestä naisten hekiseltä ja taloudellisesta hyväksikäytöltä kun mies ei sitä itse rakastuneena näe. Miehen äiti on aina miniää vastaan eikä se koskaan ole naisena miniän puolella miestä vastaan

Mihin oikeasti aikuinen ihminen tarvitsee jonkun olemaan puolesta tai vastaan? Aikuiset selvittävät itse omat asiansa eikä niihin sotketa äitiä tai jopa koko sukua.

Siinähän se pointti on, että kukaan ei kaipaa sotkeentujaa, mutta yleensä nämä äidit sotkeentuvat. Lisäksi kertovat pojalleen, miten huono nainen miniä on, kun ei tee sitä tai tätä tai on kahleena pojan elämässä tai laittaa huonoa ruokaa jne.

Hyvä äitisuhde on eri asia kuin ripustuvuussuhde äitiin. Hyvä äitisuhde on plussaa, mutta ripustuvuussuhde miinusta. 

Ymmärrän että nykyisin halutaan joko elää yksin tai halutaan vain parisuhteita tai pieni ydinperhe, sekä että kärjistäen kaverit ovat tärkeintä elämässä. Tähän saattaa vaikuttaa moni asia, vaikkapa ihan politiikka, perhepolitiikka, lapsuudenkodin rikkonaisuus/mallit ja perinteet, erilaiset elämäntilanteet jne.  

Itse olen nykyihmiseksi aikalailla perhe- ja sukukeskeinen. Kaikki lasten isovanhemmat ovat aina tervetulleita, samoin kuin tädit, sedät, enot, serkut ja kummit. Kasvoin itse niin, mieheni suku on melkolailla samanlainen ja meistä, sekä lapsista tämä on ollut kiva ja toimiva tapa elää. Tapana on ollut myös, että vanhemmat ja isovanhemmat asuvat lastensa luona niin pitkään kuin voivat, senjälkeen kun itsenäinen elämä ei enää luonnistu. Meillä on toki myös vahva yhteys Etelä-Eurooppaan, se vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. Ei silti liene kovin kauaa siitäkään, että myös Suomessa oli vastaavia arvoja ja asenteita yleisemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä äitisuhde on edellytyksin koska jos mies ei kunnioita äitiään niin ei kunnioita kyllä vaimoakaan myöhemmin. Ihan toinen asia on jokapäiväinen kyläily josta vaistomainen ajatus kieltämättä on, että ovatkohan vähän turhan symbioosissa ja minkälaisia konflikteja seuraa siitä että tulee toinen nainen miehen elämään. 

Hei Sanna-Kaisa-Unelma, anoppi tässä soittelee... meidän Pertti niin pahoitti mielensä, kun pakotit hänet syömään kaalilaatikkoa.

Pertillä on herkkä vatsa ja on tottunut vain lähigrillin makkaraperunoihon... tässä sinulle vielä grillin osoite, niin voi hakea niitä Pertille 😌

Naurattaisi ellei tällaisia ihmisiä oikeasti olisi :D Läheiseni seurusteli aiemmin miehen kanssa jonka äiti puuttui poikealastensa elämään oikeasti tähän tyyliin. Osti vielä kolmekymppisille lapsilleen vaatteetkin valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun isä kävi lapsuudessani JOKA PÄIVÄ vanhemmillaan. Kokoontuivat joka juhlaksi myös sinne sisarustensa kanssa (5kpl) ja lapsineen. Me ei oltu ikinä kauaa koska äitiä hävetti se, että "vanha nainen siellä meitä hoivaa". Äitin mielestä koko kuvio oli/on outo. Itse eivät ole niin läheisiä sisarustensa kanssa. Mutta kyllä sivusta katsoneena on se ehkä vähän turn off jos kaiken äidilleen kertoo ja siellä yhdessä puidaan asioita jotka ei sinne kuulu...

Ymmärsinkö oikein...? Eli siis tässä nainen arvostelee miehensä läheisiä välejä sisarustensa ja äitinsä kanssa, ja perustelee arvosteluaan sillä että "minun äitinikin sanoi että kuvio on outo".  Kumpikohan tässä onkaan enemmän henkisessä napanuorassa äitiinsä kiinni, nainen vai mies?

Vallitsevan tietämyksen mukaan narsismin syntyyn tarvitaan ongelmallinen äitisuhde. Se voi olla sitä, että äiti on täysin kelvoton ja lapsi omillaan tai sitten takertunut ja lapsen maailmaa vääristävä.

Joka tapauksessa narsisti ei pääse kasvamaan tunne-elämältään lasta varttuneemmaksi ja elämä tällaisen henkilön kanssa hajottaa oman terveyden. Lisäksi siellä on usein takana myös narsisti äiti, joka ei tee miniän elämää helpoksi.

Nämä miehet voivat vaikuttaa harmittomilta nössöiltäkin, mutta ei heistä parisuhteeseen ole, siksi turn off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä kävi lapsuudessani JOKA PÄIVÄ vanhemmillaan. Kokoontuivat joka juhlaksi myös sinne sisarustensa kanssa (5kpl) ja lapsineen. Me ei oltu ikinä kauaa koska äitiä hävetti se, että "vanha nainen siellä meitä hoivaa". Äitin mielestä koko kuvio oli/on outo. Itse eivät ole niin läheisiä sisarustensa kanssa. Mutta kyllä sivusta katsoneena on se ehkä vähän turn off jos kaiken äidilleen kertoo ja siellä yhdessä puidaan asioita jotka ei sinne kuulu...

Ymmärsinkö oikein...? Eli siis tässä nainen arvostelee miehensä läheisiä välejä sisarustensa ja äitinsä kanssa, ja perustelee arvosteluaan sillä että "minun äitinikin sanoi että kuvio on outo".  Kumpikohan tässä onkaan enemmän henkisessä napanuorassa äitiinsä kiinni, nainen vai mies?

Et ymmärtänyt oikein. Isä = aviomies, äiti = vaimo. Lapsi kertojana.

Ei hitto näitä kommentteja. Et ole outo jos poikkeat töiden jälkeen kahvilla. Sain ainakin kuvan, että olet sinkku. Täällä naiset kilvan jo näkevät tulevaisuuteen kuinka vaimo ja lapset jatkuvasti joutuvat olemaan yksin kun mies sinkkuaikoinaan poikkesi äidin luona kahvilla. Toki minäkin esittäisin tässä kysymyksen, että miten on, onko äiti riippuvainen sinusta, eli pystyykö päästämään irti silloin kun elämään tulee tyttöystävä. Sain sen käsityksen, että itse olet valmis harventamaan käyntejä. Eli olet valmis elämäntilanteen mukaan toimimaan. 

Olen itse jo isoäiti. Poikani muuttivat heti aikuistuttuaan omilleen, meillä on hyvät välit, tilanteiden mukaan on eletty, välillä on ollut kausia, että soittelimme esim. parin kuukauden välein tai viestittelimme, toisinaan taas yhteydenpito ollut tiiviimpää. Tällä hetkellä toisen pojan kanssa näemme lähes joka päivä, syynä käytännön sanelema juttu. Asun kuuden kilometrin päässä lähimmästä kaupasta, täällä ei ole bussiliikennettä enkä lonkkavian vuoksi pysty tuommoista matkaa kävelemään, minulla ei tällä hetkellä ole omaa autoa, joten siksikin poika auttaa tässä asiassa. Molemmat myös elämme sinkkuina, aiemmin, kun mieheni vielä oli elossa ja pojalla parisuhde, näimme harvakseltaan, silloin tällöin soittelimme. Toinen poikani käy nykyään perheensä kanssa ehkä noin kerran pari kuukaudessa, aiemmin harvemmin kun ei tätä suhdetta hällä vielä ollut. 

Joten sanoisin, että hyvät suhteet tarkoittaa itselleni ainakin sitä, että tilanteiden mukaan mennään. Haluan itsekin elää omaa elämääni, en elää lasteni kautta.

N. 68v.