Onko miehen hyvä äitisuhde turn off?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet miehestä, joka joka päivä käy äidillään kahvilla rupattelemassa sekä viikonloppuisin syömässä?

Siis tuohan ei tarkoita hyvää äitisuhdetta!

Aikuisen pojan ja hänen aikuisen äitinsä hyvä suhde ei todellakaan ole turn-off, mutta tuohan vaikuttaa siltä, että napanuora on kiinni, ja silloin suhde ei ole normaalilla tavalla hyvä.

En tiedä mitä kuvittelet kahvittelun sisältävän, mutta eiköhän töiden jälkeen kupposelle pysähtyminen äidin luokse abc sijaan ole eri asia kuin , että olen napanuoralla äidissä kiinni ja puhuisimme jotain äitikulta ja pieni honeypooh juttuja?

ap

Oletko tosissasi? Taisi osua aika pahasti... Ihan oikeastiko pidät jokapäiväistä äidin luona kahvittelua työpäiväsi jälkeen normaalina?

Milloin ajattelit lopettaa sen? Kun olet seurustellut kuukauden? Mennyt kihloihin? Avioitunut? Kun puolisosi alkaa odottaa ekaa lastanne? Kun hän on vauvan kanssa kotona? Kun hän on jättänyt avioeropaperit?

Minulle tulee vaikutelma, ettei ap. kerro kaikkea. Jos joku nainen on pitänyt hänen äitisuhdettaan "tosi outona", niin siihen ehkä liittyy elementtejä, joita siinä ei tulisi olla? Tietysti on mahdollista, että ap.:n tapaama nainen vain itse on outo, mutta jos näin olisi, ap:n tuskin enää tarvitsisi hakea muiden naisten mielipidettä asiaan täältä, vaan hänelle olisi selvää, että naisen käsitykset ovat outoja.

Ap. käyttää ilmausta "miehen hyvä äitisuhde", mutta minulle tulee vaikutelma, että spesifimpi ilmaus olisi "tiivis äitisuhde". Miehen suhde äitiinsä ei nimittäin muutu sen "paremmaksi", mitä läheisempiä he ovat, vaan jossain kohtaa tulee raja, jonka jälkeen läheisyys äitiin alkaa olla jo huono asia.

Jeesus sanoi: "... Sen tähden mies jättäköön äitinsä ja isänsä ja liittyköön vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."

____________________________________________________________________________________________________

** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet miehestä, joka joka päivä käy äidillään kahvilla rupattelemassa sekä viikonloppuisin syömässä?

Siis tuohan ei tarkoita hyvää äitisuhdetta!

Aikuisen pojan ja hänen aikuisen äitinsä hyvä suhde ei todellakaan ole turn-off, mutta tuohan vaikuttaa siltä, että napanuora on kiinni, ja silloin suhde ei ole normaalilla tavalla hyvä.

En tiedä mitä kuvittelet kahvittelun sisältävän, mutta eiköhän töiden jälkeen kupposelle pysähtyminen äidin luokse abc sijaan ole eri asia kuin , että olen napanuoralla äidissä kiinni ja puhuisimme jotain äitikulta ja pieni honeypooh juttuja?

ap

Oletko tosissasi? Taisi osua aika pahasti... Ihan oikeastiko pidät jokapäiväistä äidin luona kahvittelua työpäiväsi jälkeen normaalina?

Milloin ajattelit lopettaa sen? Kun olet seurustellut kuukauden? Mennyt kihloihin? Avioitunut? Kun puolisosi alkaa odottaa ekaa lastanne? Kun hän on vauvan kanssa kotona? Kun hän on jättänyt avioeropaperit?

Mielestäni ongelmani on pahempi kuin jos ajaisin suoraan kotiin ja ryyppäisin loppuillan? Siltä ainakin vaikuttaa. Ei minulla ole mitään suunnitelmia lopettaa kahvittelua, mutta tietenkin voin vaihtaa aikataulua ja rytmiä jos on muuta menoa.

ap

Kuinka vanha olet? Passaako äitisi sinua muuten kuin kahvilla ja viikonlopun sapuskoilla? Osaatko tehdä ruokaa itse ollenkaan? Pesetkö itse pyykkisi? Ostatko vaatteesi? Onko sinun illanviettosi vaihtoehdot oikeasti joko äiteen luona kaffittelu tai ryyppääminen yksin himassa...? Olin alussa puolellasi, mutta en enää. Sinun käytöksesi on turn off.

Minä en enää ota tollasta puolisoa, joka ramppaa vanhempiensa luona. Ei se meno ole tullu siitä miksikään muuttumaan, saa vaan vihat niskoilleen mainitessaan asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanha olet? Passaako äitisi sinua muuten kuin kahvilla ja viikonlopun sapuskoilla? Osaatko tehdä ruokaa itse ollenkaan? Pesetkö itse pyykkisi? Ostatko vaatteesi? Onko sinun illanviettosi vaihtoehdot oikeasti joko äiteen luona kaffittelu tai ryyppääminen yksin himassa...? Olin alussa puolellasi, mutta en enää. Sinun käytöksesi on turn off.

Mikä porttiteoria sinulla on? Ostan kahvin jota juomme ja hoidan oman asuntoni asiat itse ja vaatteeni.

en ryyppää melkein koskaan ja olen 34.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet miehestä, joka joka päivä käy äidillään kahvilla rupattelemassa sekä viikonloppuisin syömässä?

Siis tuohan ei tarkoita hyvää äitisuhdetta!

Aikuisen pojan ja hänen aikuisen äitinsä hyvä suhde ei todellakaan ole turn-off, mutta tuohan vaikuttaa siltä, että napanuora on kiinni, ja silloin suhde ei ole normaalilla tavalla hyvä.

En tiedä mitä kuvittelet kahvittelun sisältävän, mutta eiköhän töiden jälkeen kupposelle pysähtyminen äidin luokse abc sijaan ole eri asia kuin , että olen napanuoralla äidissä kiinni ja puhuisimme jotain äitikulta ja pieni honeypooh juttuja?

ap

Oletko tosissasi? Taisi osua aika pahasti... Ihan oikeastiko pidät jokapäiväistä äidin luona kahvittelua työpäiväsi jälkeen normaalina?

Milloin ajattelit lopettaa sen? Kun olet seurustellut kuukauden? Mennyt kihloihin? Avioitunut? Kun puolisosi alkaa odottaa ekaa lastanne? Kun hän on vauvan kanssa kotona? Kun hän on jättänyt avioeropaperit?

Nimenomaan tässä on se ongelma, että tuhon asiaan ei tule koskaan muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet miehestä, joka joka päivä käy äidillään kahvilla rupattelemassa sekä viikonloppuisin syömässä?

Siis tuohan ei tarkoita hyvää äitisuhdetta!

Aikuisen pojan ja hänen aikuisen äitinsä hyvä suhde ei todellakaan ole turn-off, mutta tuohan vaikuttaa siltä, että napanuora on kiinni, ja silloin suhde ei ole normaalilla tavalla hyvä.

En tiedä mitä kuvittelet kahvittelun sisältävän, mutta eiköhän töiden jälkeen kupposelle pysähtyminen äidin luokse abc sijaan ole eri asia kuin , että olen napanuoralla äidissä kiinni ja puhuisimme jotain äitikulta ja pieni honeypooh juttuja?

ap

Oletko tosissasi? Taisi osua aika pahasti... Ihan oikeastiko pidät jokapäiväistä äidin luona kahvittelua työpäiväsi jälkeen normaalina?

Milloin ajattelit lopettaa sen? Kun olet seurustellut kuukauden? Mennyt kihloihin? Avioitunut? Kun puolisosi alkaa odottaa ekaa lastanne? Kun hän on vauvan kanssa kotona? Kun hän on jättänyt avioeropaperit?

Nimenomaan tässä on se ongelma, että tuhon asiaan ei tule koskaan muutosta.

Mikä ongelma on jos mies juo kahvia äitinsä kanssa?   Miten tämä olisi tuomittavaa edes kun mies on perheellinen?

Hyvä äitisuhde on erittäin ok.

Mutta jos aikuisella miehellä on yhä äiti-lapsisuhde ja pakko tavata päivittäin niin se on turn off.

Aikuisen ihmisen on tarkoitus elää omaa elämäänsä eikä roikkua lapsuudessa ja vanhemmissa päivättäin.

Menee vähän asian vierestä ehkä mutta exäni äiti on aina ollut hyvin sairas minkä vuoksi mies asui 27 ikään asti tämän kanssa ja senkin jälkeen muutti naapuriin. Ymmärsin jo seurustellessa että äidin kauppareissut meni mun ja lapsen edelle ja ihan syystä kun ei toinen yksin kassien kanssa kotiin selviä.

Nyt eron jälkeen ja kun mulla on uusi mies ja lisää lapsia exä tulee yhä mielellään auttamaan mua ja hoitaa muita mukuloita omansa lisäksi.

Tarkoitan että en koskaan nähnyt pahana äidin auttamista ja nyt huomaan että se oli vain merkki todella välittävästä ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet miehestä, joka joka päivä käy äidillään kahvilla rupattelemassa sekä viikonloppuisin syömässä?

Siis tuohan ei tarkoita hyvää äitisuhdetta!

Aikuisen pojan ja hänen aikuisen äitinsä hyvä suhde ei todellakaan ole turn-off, mutta tuohan vaikuttaa siltä, että napanuora on kiinni, ja silloin suhde ei ole normaalilla tavalla hyvä.

En tiedä mitä kuvittelet kahvittelun sisältävän, mutta eiköhän töiden jälkeen kupposelle pysähtyminen äidin luokse abc sijaan ole eri asia kuin , että olen napanuoralla äidissä kiinni ja puhuisimme jotain äitikulta ja pieni honeypooh juttuja?

ap

Oletko tosissasi? Taisi osua aika pahasti... Ihan oikeastiko pidät jokapäiväistä äidin luona kahvittelua työpäiväsi jälkeen normaalina?

Milloin ajattelit lopettaa sen? Kun olet seurustellut kuukauden? Mennyt kihloihin? Avioitunut? Kun puolisosi alkaa odottaa ekaa lastanne? Kun hän on vauvan kanssa kotona? Kun hän on jättänyt avioeropaperit?

Nimenomaan tässä on se ongelma, että tuhon asiaan ei tule koskaan muutosta.

Mikä ongelma on jos mies juo kahvia äitinsä kanssa?   Miten tämä olisi tuomittavaa edes kun mies on perheellinen?

Selkeä itsenäistymisongelma. Puoliso viettää aikaa yksin kotona ja sinä lipität kahvia vanhempiesi luona. Los löydät samanmoisen puolison itsellesi, ni sithän tuo voi toimia.

Oma mies on mammanpoika. Se on ihan ok, koska äiti on mukava. Itsekin vietän anopin kanssa kahdenkesken aikaa, saunotaan, katsellaan elokuvia jne. Mutta minulle on kuitenkin tärkeää, että olen ykkösnainen. Jos äitiä kuunnellaan 50-vuotiaanakin aina ensimmäisenä, se on turn-off. Mutta tavalliset, lämpimät välit äitiin on vain hyvä juttu :)

Vierailija kirjoitti:

Menee vähän asian vierestä ehkä mutta exäni äiti on aina ollut hyvin sairas minkä vuoksi mies asui 27 ikään asti tämän kanssa ja senkin jälkeen muutti naapuriin. Ymmärsin jo seurustellessa että äidin kauppareissut meni mun ja lapsen edelle ja ihan syystä kun ei toinen yksin kassien kanssa kotiin selviä.

Nyt eron jälkeen ja kun mulla on uusi mies ja lisää lapsia exä tulee yhä mielellään auttamaan mua ja hoitaa muita mukuloita omansa lisäksi.

Tarkoitan että en koskaan nähnyt pahana äidin auttamista ja nyt huomaan että se oli vain merkki todella välittävästä ihmisestä.

Exälläsi olisi tossa terapian paikka. Minusta tuo näyttää siltä, et exä on on opetettu elämään toisten ihmisten kautta ja on täysin riippuvainen toisista ihmisistä. Arvostuksen ihmisenä kokee siinä, että miten paljon saa muita ihmisiä auttaa.

Hyvä äitisuhde on plussaa. Pelkkä jokapäiväinen kahvittelu ei kerro suhteesta mitään. Jos mies käy vaikka töissä äitinsä lähistöllä ja poikkeaa siinä päivittäin ohimennen niin ok, saattaisin käydä itsekin. Jos taas käymättä jättämisestä esim. perheen yhteisten juttujen vuoksi alkaisi joku draama ja kyttäys niin ei todellakaan ok.

Hyvä äitisuhde ei ole myöskään:

-luvan kysymistä äidiltä joka asiaan

-että äiti ostaa pojalleen vielä kaikki vaatteet

-että äiti soittaa 2-3 kertaa päivässä

-että äidillä on mielipide jokaiseen pojan ja perheen asiaan

Ongelma ei ole hyvissä väleissä vaan siinä, mitä se yleensä merkitsee parisuhteen kannalta. Äiti on se miehen elämän ykkösnainen, jonka mielipidettä kuunnellaan ja johon tukeudutaan - vaikka sen pitäisi olla puoliso. Ristiriitatilanteissa äiti voittaa puolison 6-0. Äiti tietää parhaiten, miten tehdään jauhelihakastike, kasvatetaan lapset jne. Usein myös näissä tilanteissa äiti nähdään täydellisenä ihmisenä, jossa ei ole mitään vikaa ja jolla on aina oikea vastaus kaikkeen.

Itse olin tällaisen miehen kanssa aikoinaan, mutta huomasin valitettavasti vasta liian myöhään miehen olevan yhä äitinsä talutushihnassa. Entinen anoppini myös suoraan myönsi, ettei halua päästää pojastaan irti kun joutui jo tyttärestään luopumaan aikaisin (tytär muutti nuorena pois kotoa). Vaikka mies ja äiti eivät todella usein nähneet, oli tuo talutushihna henkinen ja äiti vaikutti poikaansa pitkänkin välimatkan päästä. Jos äiti ei päästä pojasta irti eikä poika äidistä, ei siihen väliin mahdu puolisoa vaikka kuinka yrittäisi.

up

Hyvä äitisuhde on mahtava juttu, mutta tapaamisten tai puheluiden määrä ei kerro, onko suhde hyvä vai ei. Tiivis yhteydenpito on ok, jos se on molemmin puolin vapaaehtoista, kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta ja elämäntilanteen muuttuessa myös yhteydenpitoon voi tulla muutoksia ilman mustasukkaisuus- tai syyllistämisjuttuja. 

Minusta se on ihan ok. niin on tehnyt mieheni 15 yhdessä vietettyjen vuosien ajan. Käy yleensä torstaina ja menee suoraa töistä ja vie kukkakimpun ja syövät päivällisin.

Arvostan kovasti hänen tapaansa, eikä se ole minulta millään tavalla elämästäni pois.

Niin anoppini kuin mieheni on ihania ihmisiä ja suhteemme on hyvin lämmin.

Hyvä äitisuhde on ok, jos äiti keskittyy olemaan aikuisen lapsen äiti eikä yritä ottaa kumppanin roolia tai käyttäytyä kuin lapsensa olisi yhä se kotona asuva pieni.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on ihan ok. niin on tehnyt mieheni 15 yhdessä vietettyjen vuosien ajan. Käy yleensä torstaina ja menee suoraa töistä ja vie kukkakimpun ja syövät päivällisin.

Arvostan kovasti hänen tapaansa, eikä se ole minulta millään tavalla elämästäni pois.

Niin anoppini kuin mieheni on ihania ihmisiä ja suhteemme on hyvin lämmin.

Ihana vastaus! Itsella on 2 poikaa kasvamassa, toivottavasti loydan kaltaisesi minian!