Miksi uutisissa puhutaan "populistisista" puolueista?

Jokainen puolue on jossakin määrin populistinen, populistipuolueet ovat pelkästään sitä.

Populismi taas on pelkkää äänten kalastelua, mm. yksinkertaistamalla vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen puolue on jossakin määrin populistinen, populistipuolueet ovat pelkästään sitä.

Populismi taas on pelkkää äänten kalastelua, mm. yksinkertaistamalla vaikeita asioita.

Mutta entä jos kansa on kyllästynyt "vaikeiden asioiden" jatkuvaan vatvomiseen ja työryhmien selvittelysessioihin? Jospa he kaipaavat suoraa toimintaa ja nopeita ratkaisuja asioihin, jotka muuten leviävät käsiin? Kriisitilannetta hyödyntävät tahot haluavat loitsia sekasortoa.

Totuus on populismia pahimmillaan ja sitä pitää välttää viimeiseen asti.

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen puolue on jossakin määrin populistinen, populistipuolueet ovat pelkästään sitä.

Populismi taas on pelkkää äänten kalastelua, mm. yksinkertaistamalla vaikeita asioita.

Kuten esim. nykyiset oppositiopuolueet jotka lupaavat mitä tahansa välittämättä pätkääkään siitä että heidän lupauksillaan ei ole luvattuja vaikutuksia saati sitten siitä ettei niitä ole varaa ikinä toteuttaa.

Toimittaja hokee populistipuoluetta koska nykymedia on läpeensä politisoitunutta ja toimittaja(t) haluavat painaa alas kilpailevia puolueita samalla antaen illuusion että heidän kannattamia puolueita äänestetään vain järkiperustein.

Usein populistipuolueiden yhteydessä mainitaan äärioikeisto muttei äärivasemmistoa.

Miksiköhän?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Demarit ja Vihreät ovat ainakin suuren luokan populisteja.

Populismi on äänten kalastelua, eikö kaikki puolueet kalastele ääniä? Eihän olisi mitään järkeä perustaa puoluetta joka ei halua kalastella ääniä?

Persut ainakin ihan itse luokittelevat itsensä populistiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Mutta huomattavan usein populistipuolueen kannatus suorastaan romahtaa, jos se puijataan hallitukseen. Lupaukset ovat olleet mahdottomuuksia, ja jos ne pystytäänkin toteuttamaan, siitä on lähinnä haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Mutta huomattavan usein populistipuolueen kannatus suorastaan romahtaa, jos se puijataan hallitukseen. Lupaukset ovat olleet mahdottomuuksia, ja jos ne pystytäänkin toteuttamaan, siitä on lähinnä haittaa.

Mutta Trumphan on rakentamassa muuria. Mites nyt näin?

Vihreät ovat seuraavia populisteja. Näin on kirjoitettu jo kymmeniä vuosia etukäteen.

Se on sitä median harjoittamaa sallittua vihapuhetta jolla saadaan ko. puolueiden kannatusta painettua alas.

Näiden puolueiden agendat ja arvot eivät miellytä mediaa.

Vierailija kirjoitti:

Usein populistipuolueiden yhteydessä mainitaan äärioikeisto muttei äärivasemmistoa.

Miksiköhän?

Bernie Sanders (USA:n mittapuulla äärivasemmistolainen) mainitaan kyllä usein vasemmisto-populistina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Mutta huomattavan usein populistipuolueen kannatus suorastaan romahtaa, jos se puijataan hallitukseen. Lupaukset ovat olleet mahdottomuuksia, ja jos ne pystytäänkin toteuttamaan, siitä on lähinnä haittaa.

Mutta Trumphan on rakentamassa muuria. Mites nyt näin?

Ja luuletko, että se muuri joskus maksaa itsensä takaisin, tai että siitä on paljonkaan ei-taloudellista hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Mutta huomattavan usein populistipuolueen kannatus suorastaan romahtaa, jos se puijataan hallitukseen. Lupaukset ovat olleet mahdottomuuksia, ja jos ne pystytäänkin toteuttamaan, siitä on lähinnä haittaa.

Mutta Trumphan on rakentamassa muuria. Mites nyt näin?

Niinhän sitä muuria alettiin rakentaa jo Bushin aikana, vaan eipä siitä mitään pidemmän tähtäimen hyötyä ollut. Saman huomaavat kohta DT:n kannattajat, helppoja ratkaisuja ei vain ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vihreät ovat seuraavia populisteja. Näin on kirjoitettu jo kymmeniä vuosia etukäteen.

Niinhän he ovatkin olleet jo 10 vuotta.

Sitten, kun kaikki puolueet ovat tarpeeksi populistisia, voi jotain järkevöitymistä tapahtuakin. Nykyjärjestelmä on tarpeettoman kankea ja asioita tehdään tyhmästi vain sen takia, että näin on tehty aina. Lisäksi vallalla on ajatus, että tyhmää kansaa pitää holhota ja johtaa ylhäältä päin. Tämä on seurausta samojen sukujen vallasta niin politiikassa kuin taloudessakin. Oikeastaan toivoisin hetkellistä anarkiaa, jonka jälkeen rakennettaisiin täysin uusi systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella puolueella ja politikolla on toiveita, joita ei ole ikinä mahdollisuus saavuttaa, koska ajatukset eivät koskaan tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea. Minusta populismin raja on kuin veteen piirretty viiva. Eli milloin mennään niin paljon liioittelun ja katteettomien lupausten puolelle, että voidaan puhua populismista.

Yleensä populistin tunnistaa siitä, että se valtaan päästyään menettää kannatuksensa. Persut on hyvä esimerkki. Lupasivat niin paljon, että omat kannattajat pettyivät.

Kaikki menettää kannatustaan valtaan päässessään, joten kaikki ovat populisteja.

Mutta huomattavan usein populistipuolueen kannatus suorastaan romahtaa, jos se puijataan hallitukseen. Lupaukset ovat olleet mahdottomuuksia, ja jos ne pystytäänkin toteuttamaan, siitä on lähinnä haittaa.

Mutta Trumphan on rakentamassa muuria. Mites nyt näin?

Ja luuletko, että se muuri joskus maksaa itsensä takaisin, tai että siitä on paljonkaan ei-taloudellista hyötyä?

Riippuu mikä on ihmishengen hinta. Teille vassareille ei kummoinen?