Auttakaa, poikaystävä otti minun nimissäni pikavipin, nyt ollut kadoksissa 2 vuorokautta
Myönnän heti alkuun että olin typerä, koska säilytin avainlukukorttia, pankkitunnuksia ja salasanaa samassa laatikossa.
No, oma moka mutta miten nyt? Poikaystävä on kadonnut ja kerännyt luotani tavaransa (hygieniatuotteita ja muutama vaatekerrasto) Ei vastaa puheluihin eikä viesteihini.
Kun avasin sähköpostini niin huomasin "pienen" järkytyksen, siellä on laskun tiedot ja kuukauden päästä minun olisi maksettava hieman alle 110€. Olen opiskelija eikä minulla todellakaan ole tuollaisia rahoja. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Kai ilmoitit jo pankkiin että tunnuslukusi on varastettu?
Ja poliisille rikosilmoitus, samoten ilmoitat pikavippifirmaan että et ole sinä ottanut vippiä.
Sinuna ilmoittaisin myös poikaystävän vanhemmille että mitä heidän kullannuppunsa on tehnyt, ja mahdollisesti kysyisin että ovatko halukkaita korvaamaan poikansa tekemät vahingot.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olishan se nyt huvittavaa jos kotonakin joutuisi miettimään monta piilopaikkaa lapuilleen. Ei meillä ainakaan niin montaa huonetta, laatikkoa ja kaappia ole, ettei niitä pystyisi nopeasti käymään läpi. Enkä kyllä ala tehdä reikiä seiniin tai kattolistoja/lattiapaneeleita irroittelemaan piilotellakseni kyseisiä papereita. Mieheni siis löytää ne varmasti jos vaan haluaa, vaikka avainlukulista onkin lompakossani ja tunnukset kotona (ja päässäni).
Siis oleellista on säilyttää tunnuslukulista ja verkkopankin käyttäjätunnus erillään, sekä painaa mielellään päähän maksukortin tunnusluku, eikä säilyttää sitä.
Se piirongin laatikko on ok säilytyspaikka sille käyttäjätunnukselle, keittiön tai olohuoneen pöytä taas ei.
Miksi pitää mennä äärimmäisyyksiin noiden kanssa?
Ei tässä mistään äärimmäisyydestä ole kysymys, vaan siitä voiko puoliso löytää niitä tunnuksia. Verkkopankin tunnukset ovat tosiaan "piilossa" kotona, ja tunnuslukulista lompakossa. Aivan varmasti puolisoni halutessaan molemmat löytää vaikka nukkuessani kotona. Jos haluaisin piilottaa laput niin, ettei puolisoni niitä löydä, en voisi käyttää kotonani mitään "normaalia" paikkaa, koska mieheni osaa kyllä tehdä muutakin kuin pyöriä ympyrää tumput suorina jos hänen pitää jotain löytää. Hän siis tajuaisi kyllä penkoa laatikot ja lipastot ja vaatekaapit. Ulkopuolisen olisikin hankalampi päästä käsiksi yhtä aikaa molempiin listoihin, mutta samassa asunnossa vakituisesti aikaa viettävän taas ei, ellei niille keksi jotain tosi extremeä piilopaikkaa.
Taattua vauva.fi-laatua nämä vastaukset, joilla syyllistetään ap:n säilytystapoja. Joo, tyhmää ja sääntöjen vastaista säilyttää samassa paikassa mutta ei varmaan kellekään tulisi mieleen, että oma kumppani noin tekisi?! Ellei kumppanilla olisi jotain vastaavaa historiaa, jolloin varmaan säilyttäisi tunnuslukujaan vaginassaan kaiken varalta. Joten ap saa syystäkin olla järkyttynyt ja pettynyt. Onneksi ei tuon suurempi summa kuitenkaan.
Mistä vetoa että tämäkin jännis saa naisensa takaisin lurittelemalla hopeakielellään tyhjänpäiväisyyksiään naisen korvaan, sitten kun vaivautuu ensin palaamaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Näitähän voi myös tallentaa johonkin, toki muokattuna sellaiseen muotoon, ettei muut tiedä, mitä ne tarkoittaa. Esim. mulla oli pankkikortti, jossa oli koivujen kuvia. Käytin sitä äärimmäisen harvoin, joten tallensin pin-koodin puhelimen yhteystietoihin tyyliin nimellä "Koivukuja 12 ovikoodi". Lisäsin numerosarjaan vielä numeron tai kaksi hämäykseksi (ketä kohtaan..?).
Rikosilmoituksen, ja aika helvetin nopeasti.
Haloo,
Kuinka moni teistä piilottelee pankkiasioitaan omalta kumppanilta? Nyt ihan oikeesti hei.
Aika paljon väärinkäsityksiä näissä vastauksissa.
Tuo poikaystävä on siis ap:n tunnistautumistietoja käyttäen ottanut tämän nimiin pikavipin. Todennäköisesti hän on antanut tilinumeroksi oman tilinsä, eli ohjannut rahat suoraan sille. Poikis myös tiesi että asia tulee ilmi siinä vaiheessa kun ensimmäinen lasku saapuu. Voisi olettaa että vippejä on otettu niin monesta paikasta kuin mahdollista, eli laskuja tullee lisää. Ehkä muutama nettitilasu vielä päälle. Kyseessä on kuitenkin vakava rikos, petos vai mikä lienee, samalla rangaistuksella voi tehdä isommankin kuprun jotta pääsee tuomiossa paljousalennuksille.
Kyse tuskin on vain 110 eurosta. Pikavipit toimivat niin että lainaat kerralla ison määrän rahaa ja makselet takaisin pienissä, esimerkiksi 110 euron, erissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Näitähän voi myös tallentaa johonkin, toki muokattuna sellaiseen muotoon, ettei muut tiedä, mitä ne tarkoittaa. Esim. mulla oli pankkikortti, jossa oli koivujen kuvia. Käytin sitä äärimmäisen harvoin, joten tallensin pin-koodin puhelimen yhteystietoihin tyyliin nimellä "Koivukuja 12 ovikoodi". Lisäsin numerosarjaan vielä numeron tai kaksi hämäykseksi (ketä kohtaan..?).
Älä? Ihan oikeasti voi tehdä niin!
Mutta kun täällä olleet kommentit ovat kieltäneet vastaavanlaiset temput. Kaikki tunnusluvut , salasanat ym. PITÄÄ säilyttää ainoastaan muistissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Hei, miksi sinä paljastit minun salasanani julkisella foorumilla!
Miten kaveri on saanut nostettua rahat? Kuvittelin, että vipin saa vain omalle tilille.
Edit: Ai nyt luinkin, että sillä saattaa olla myös pankkikortin tunnusluku - eikö nostoautomaateilla ole nykyisin kamera, josta näkee kuka rahat on nostanut?
Vierailija kirjoitti:
Haloo,
Kuinka moni teistä piilottelee pankkiasioitaan omalta kumppanilta? Nyt ihan oikeesti hei.
Nyrkkisääntönä on se että jos en ole naimisissa niin en laittaisi tunnuksiani kenenkään sormien ulottuville, varsinkaan jonkun parin vuoden poikkikselle. Ja avioliitossakin on yleensä yhteinen perustettu käyttötili joten puolisolle ei tule tarvetta tietää tunnuksia. Tilillä oleva varallisuus on kuitenkin monille kaikista paras turva mikä määrittelee sen, nukutko sillan alla vai et. Ehkä kaikki eivät jaksa sen parin tilillä olevan huntin takia painaa mieleen lyhyitä numeroyhdistelmiä, toisilla taas on enemmän mitä suojella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Hei, miksi sinä paljastit minun salasanani julkisella foorumilla!
No anteeksi! Tee vaan rikosilmoitus ja LASU!
Rikosilmoitus ja sitten duuni-ilmoitus sihteeriopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap,
Samanlaisesta asiasta on jo oikeuden päätös. Siinä nainen, jonka nimiin poikaystävä oli ottanut pikavipin, joutui maksamaan kaikki vipistä aiheutuneet lainan kulut. Koska avainlukulistaa ja nettipankkitunnuksia ei saa säilyttää samassa paikassa (oikeus totesi). Avainlukulistassa ja nettipankkitunnuksissa lukee, että niitä ei saa säilyttää yhdessä, eikä antaa ulkopuolisten tietoon.
Ex-poikaystäväsi teki väärin, mutta sinä joudut huolimattomuudesta maksumieheksi. Toki ex-poikaystävääsi voidaan syyttää asiasta ja tuomita, mutta se ei poista maksuvelvollisuuttasi. Valitettavasti.
Tuossa on nyt joku ylimielinen besserwisser kirjoittajana. Jos tuollainen oikeuden päätös todella on, sellainen pitää saada muuttumaan. KUKAAN, joka on oikeassa parisuhteessa ja luottaa, ei erityisesti salaile pankkitunnuksia puolisoltaan. Muutenkin käsittämätöntä syyttää uhria tilanteesta. Tosin niin tyypillisesti käy naispuolisille uhreille rikoksessa kuin rikoksessa, että heitä syytetään siitä.
Tuossa tapauksessa on varmaan takana tilanne, jossa velkoja on vaatinut oikeusteitse tilin omistajaa maksamaan, ei tilanne, jossa tilin omistaja vaatii omaisuuttaan takaisin rikolliselta rikosilmoituksen keinoin.
Tämä on vähän niin kuin että jos nainen on kerran suostunut johonkin seksuaaliseen tekoon, sen jälkeen poikaystävällä on aina lupa siihen. Tässä hän on antanut luvan yhtä asiaa varten, ja sen jälkeen on tehty luvatta.
Ei näin. En tiedä, onko oikeuslaitos jossain vaiheessa oikeasti jakanut oikeutta. Vai onko aina ollut tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Ennen muinoin osattiin ulkoa puhelinnumerot. Nyt osataan salasanat, tunnusluvut, käyttäjätunnukset.
Itse käytän muistisääntöjä. Salanumerot liitän asioihin tai ihmisiin. Esim. tunnusluku voi olla yhdistelmä kahteen eri ihmiseen liittyvistä luvuista. Nimiä ei tarvitse kirjoittaa muistiin eikä jättää esille mihinkään. Kun muistan tietyn ihmisparin, muistan luvut, jotka liitän heihin. Luvut ovat näennäisesti epäloogisia, eli voi olla yhdistelmä jonkun syntymäaikaa (päivää, kuukautta, vuotta) ja jonkun toisen kihlapäivää, hääpäivää, valmistumispäivää... Mahdoton arvata tai selvittää perehtymättä perusteellisesti koko elämäkertaani. - Mutta minulla numerosarjan muistamisen varmistaa se, että tiedän keihin tai mihin kulloisenkin salanumeron yhdistän.
Muistikikkailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.
Jotenkin vaan tuota muistamista on nykyään niinmaan älyttömästi.
On kahden tai kolmen sähköpostin salasanan muistaminen. On nettipankin salasana sekä tunnus. On vakuutusyhtiön nettipalvelun tunnus sekä salasana. On muutaman foorumin ja nettikaupan tunnukset sekä salasanat. Jokainen näistä ei ole tyyliä " 123456 " , " KISSA ", tai vastaava...
Päässä sitten kulkee pankkikorttien tunnusluvut, sekä kännykän ja tabletin.
Ennen muinoin osattiin ulkoa puhelinnumerot. Nyt osataan salasanat, tunnusluvut, käyttäjätunnukset.
Itse käytän muistisääntöjä. Salanumerot liitän asioihin tai ihmisiin. Esim. tunnusluku voi olla yhdistelmä kahteen eri ihmiseen liittyvistä luvuista. Nimiä ei tarvitse kirjoittaa muistiin eikä jättää esille mihinkään. Kun muistan tietyn ihmisparin, muistan luvut, jotka liitän heihin. Luvut ovat näennäisesti epäloogisia, eli voi olla yhdistelmä jonkun syntymäaikaa (päivää, kuukautta, vuotta) ja jonkun toisen kihlapäivää, hääpäivää, valmistumispäivää... Mahdoton arvata tai selvittää perehtymättä perusteellisesti koko elämäkertaani. - Mutta minulla numerosarjan muistamisen varmistaa se, että tiedän keihin tai mihin kulloisenkin salanumeron yhdistän.
Tuo on totta miten ennen muistettiin puhelinnumerot ulkoa. Sitten tuli kännykät ja kaikki muuttui... Hyvä jos omaa numeroa muistan!
Mutta miten esim. minun tapauksessa jossa minun pitää muistaa tai osata ulkoa esim. 5 eri salasanaa joista jokainen on vähintään 10 merkkiä pitkä ja sisältää kirjaimia pieniä isoja merkkejä numeroita ja ei missään loogisessa järjestyksessä. No en miten saa näitä yhdistettyä yhtään mihinkään. Siihen päälle sitten tunnusluvut ym. muut.
Hieman pää leviää... Siksi minulla on oma keino ja sitä ei kukaan saa selville mikä se on.
AP ei pahemmin tilannetietoja tiputtele.
En tullut ajatelleeksikaan että olisi ihmisiä jotka eivät opettele ulkoa tunnuslukua ja salasanaa. Jos nyt lasketaan pois muistisairaat ja kehitysvammaiset.