Kuinka usein saatte lapset hoitoon?
Meillä on molempien vanhemmat elossa, hyväkuntoisia ja ainakin osittain työelämässä. Laskin, että meidän kaksi vanhempaa lasta oli viime vuoden aikana kolme kertaa yökylässä mun vanhemmilla, muuten eivär ole siellä ilman meitä olleet vuoden aikana. Vanhin lapsi on 7v eikä lapset ole vielä koskaan olleet anoppilassa yötä. Joskus pääsevät sinne hoitoon muutamaksi tunniksi, jos meillä joku pakollinen meno. En muista että viime vuonna olisivat anoppilassa olleet, mutta voi olla että jokunen lyhyt hoitokerta oli kuitenkin. Muita hoitajia ei ole. Neuvolassa kun kysytään verkostoista, niin sanon että juu hyvät on, kun pakkoraossa hoitaja kyllä löytyy. Mutta juuri koskaan ei ole pyydetty hoitoon ja itse olen sellainen, että en pyydä jos ei tosiaan ole pakko mennä jonnekin ilman lapsia. Isovanhemmat kyllä lapsista tykkäävät ja mun vanhemmat olettaa, että käydään siellä perheenä kerta viikkoon. Mutta mua on alkanut vähän nyppimään, että meidän pitäis pakata kolme tenavaa autoon, kun he ei käy meillä kuin lasten synttäreillä. Tekis mieli itsekkäästi ilmoittaa, että me ei liikuta kotoa enää minnekään ja halukkaat voi tulla lapsia tapaamaan meille. Mutta tulisko hankkia kukaan koskaan?
Kommentit (39)
5 kertaa oli yökylässä viime vuonna. Muistaakseniin 5/2016, 6/2016, 8/2016, 11/2016 ja 12/206. Tuparit, parit häät, pikkujoulut ja itsenäisyyspäivän illallinen ilman lasta. Lapsi on 2 v
Olen itse jo mummo. Itse olen ollut sisarusteni kanssa mummolassa "hoidossa" , kun vanhemmilla on ollut menoa ja ovat apua tarvinneet. Lisäksi olemme olleet lukemattomia kertoja mummolassa, kun mummo on halunnut olla kanssamme, kesäisin jopa viikkoja.
Oman äitini kanssa samoin. Kun tarvitsin apua, sain. Lisäksi äiti matkusti lasteni kanssa, vei mökille jne, koska nautti lasten seurasta.
Itse nautin myös lastenlasten seurasta. Olen lapsenvahti tarvittaessa, mutta myös pyydän lapsia luokseni.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi asuu tässä 50km päässä ja mun omat vanhemmat melkein 300km päässä. Anoppi ottaisi tosi usein, mutta todellisuudessa lapsi on siellä ehkä 4x vuodessa, syyslomalla oli mummin pyynnöstä 2 yötä putkeen. Mun vanhempien luona oli viime kesänä 2x yhden viikon pätkät yksin ja hyvin meni. Koululaiselle järjestyi näin hoito, kun me vanhemmat olimme töissä. Vanhempieni luona lomailemassa käydessä voidaan miehen kanssa jättää lapsi mummolaan hoitoon ja pari kertaa olemme käyneet tukholman risteilyllä, niin että lapsi on ollut vanhempieni hoidossa. Siellä käydessä tapaamme joskus myös mun vanhoja ystäviä, niin että lapsi jää puuhailemaan jotain isovanhempien kanssa.
Mun sisaretkin ovat auttaneet kesäkuukausina ja tulleet meille vuorotellen muutamaksi päiväksi olemaan lasten kanssa. Nyt enää ei onnistu, kun ovat jo kesäisin töissä.Hui, nyt kuulosti siltä, kuin lapsi olisi jatkuvasti hoidossa, mutta tosi asiassa ei ole hoidossa edes kuukausittain. Hyvin saadaan kuitenkin apua ja tyytyväinen olen ja kiitollinen isovanhemmille ja tädeille, kun ovat aktiivisesti lapsen elämässä mukana.
Ja tosiaan noista mummolakäynneistä puhuisin kylläkin mieluummin kyläilyinä, koska isovanhemmatkin aina pyytävät kylään, ei hoitoon. Omat vanhempani ovatkin jo kyselleet pääseekö lapsi taas heille ensi kesänä kesäpojaksi ja mielelläänhän tuo menee.
Nyt kouluikäinen on ollut yötä kaverilla tai tutulla mummelilla 1-2x vuosi.
0-4v saatiin sukulaisille muutama kerta vuodessa.
Siinä välissä vietiin kerran 700km päähän papalle ja päästiin itse festarille illaksi.
Turvaverkot kuolivat, muuttivat ja koulustakaan ei oikein ole lapselle ystäviä löytynyt.
Muut menot on sitten hoidettu lapsen isän kanssa vuorotellen.
Mun lapset ovat hoidossa päiväkodissa päivittäin noin klo 8 - 16. Sen lisäksi en juuri lapsia raatsisikaan hoitoon tuuppia.
Kyläillään kyllä lasten isovanhempien luona. Kolme neljästä isovanhemmasta ovat työelämässä, yksi eläkkeellä. Kolme eläkkeellä olevaa sinnittelevät työelämän ja oman jaksamisensa kanssa. Joissain asioissa tarvitsevat apua. Me autamme; hekin auttavat meitä esim. kun tarvitsen lapsenvahtia joskus jonkun menon takia muutamaksi tunniksi tai lapsen sairastuessa.
Minusta meillä on hyvät tukiverkostot. En ymmärrä miksi lapsien tarvitsisi luututa yökylissä, kun ovat paljon hoidossa muutenkin.
Meillä näinä 12 vuotena olisko 4 yötä. Mutta jos hoitoon saaminen ei ole se ongelma vaan se, että lapsiperheen pitää aina mennä niin juttele niille isovanhemmille jos teillä menisi jakeluun. Toi on oikeasti ärsyttävää (omaa kokemusta on nämä 12 vuotta), että isovanhemmat ei voi tulla meille lapsia tapaamaan vaan meidän täytyy matkustaa. Ei se ap:n tapauksessakaan mitään elämää helpota, että yksi päivä viikosta pitää viettää isovanhemmilla. Se on se päivä, kun pitäisi siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa. Koska joskus olisi kiva ihan vaan olla lasten kanssa niin sitä aikaa ei halua aina viettää isovanhemmilla, missä pitää oikeasti kuunnella niiden isovanhempien jutut eikä vaan puuhailla oman lapsen kanssa tai sitten isovanhemmat puuhailee lapsen kanssa. Meillä isovanhemmat asuu sen verran kaukana, että sinne mennään aina viikonlopuksi. Kaikki kotihommat jää seuraavalle viikolle (jurppii) ja isovanhemmat valittaa aina, kun niin ajoissa sunnuntaina lähdetään. No lasten pitää ehtiä läksytkin tekemään, kun ei siellä mummolassa ole rauhaa niitä tehdä.
En ymmärrä tuota että joka viikonloppu pitäisi perhettä roudata isovanhempien luo; en ymmärrä myöskään miksi niitä lapsia pitäisi jättää ns. hoitoon sinne.
Etteks te yt vois vaikka elää omaa elämää?
Olen vajaa vuodenikäisen äidinäiti. Tyttäreni on lapsen yksinhuoltaja. Isä ei ole lastaan nähnyt, ei halua. Autamme paljon lapsenhoidossa. On noin kerran kuussa yökylässä. Ollut parikuisesta. Rintamaidolla on, mutta pumpattuna riittänyt mainiosti. Lisäksi hoidamme lasta tyttären käydessä jumpassa muutaman kerran viikossa.
Hyvin on sujunut! Ilolla autamme ja olemme enemmän kuin mielellämme lapsenlapsemme kanssa!
Ei koskaan. Kolme nuorinta ei ole ollut ikinä yökylässä kenelläkään. Kaksi vanhinta ovat olleet joskus kauan sitten. Joskus otamme hoitajan esim. MLL:ltä. Meillä ei ole tukiverkostoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi asuu tässä 50km päässä ja mun omat vanhemmat melkein 300km päässä. Anoppi ottaisi tosi usein, mutta todellisuudessa lapsi on siellä ehkä 4x vuodessa, syyslomalla oli mummin pyynnöstä 2 yötä putkeen. Mun vanhempien luona oli viime kesänä 2x yhden viikon pätkät yksin ja hyvin meni. Koululaiselle järjestyi näin hoito, kun me vanhemmat olimme töissä. Vanhempieni luona lomailemassa käydessä voidaan miehen kanssa jättää lapsi mummolaan hoitoon ja pari kertaa olemme käyneet tukholman risteilyllä, niin että lapsi on ollut vanhempieni hoidossa. Siellä käydessä tapaamme joskus myös mun vanhoja ystäviä, niin että lapsi jää puuhailemaan jotain isovanhempien kanssa.
Mun sisaretkin ovat auttaneet kesäkuukausina ja tulleet meille vuorotellen muutamaksi päiväksi olemaan lasten kanssa. Nyt enää ei onnistu, kun ovat jo kesäisin töissä.Hui, nyt kuulosti siltä, kuin lapsi olisi jatkuvasti hoidossa, mutta tosi asiassa ei ole hoidossa edes kuukausittain. Hyvin saadaan kuitenkin apua ja tyytyväinen olen ja kiitollinen isovanhemmille ja tädeille, kun ovat aktiivisesti lapsen elämässä mukana.
Ja tosiaan noista mummolakäynneistä puhuisin kylläkin mieluummin kyläilyinä, koska isovanhemmatkin aina pyytävät kylään, ei hoitoon. Omat vanhempani ovatkin jo kyselleet pääseekö lapsi taas heille ensi kesänä kesäpojaksi ja mielelläänhän tuo menee.
Käyttekö siis joka viikonloppu lähes 300 km päässä vanhemmillasi? Aikamoinen suoritus kyllä! Kohtuullista tietysti olisi, jos vanhempasi tulisivat välillä teille? Onko asuntonne sellainen, että isovanhemmat voisivat yöpyä teillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi asuu tässä 50km päässä ja mun omat vanhemmat melkein 300km päässä. Anoppi ottaisi tosi usein, mutta todellisuudessa lapsi on siellä ehkä 4x vuodessa, syyslomalla oli mummin pyynnöstä 2 yötä putkeen. Mun vanhempien luona oli viime kesänä 2x yhden viikon pätkät yksin ja hyvin meni. Koululaiselle järjestyi näin hoito, kun me vanhemmat olimme töissä. Vanhempieni luona lomailemassa käydessä voidaan miehen kanssa jättää lapsi mummolaan hoitoon ja pari kertaa olemme käyneet tukholman risteilyllä, niin että lapsi on ollut vanhempieni hoidossa. Siellä käydessä tapaamme joskus myös mun vanhoja ystäviä, niin että lapsi jää puuhailemaan jotain isovanhempien kanssa.
Mun sisaretkin ovat auttaneet kesäkuukausina ja tulleet meille vuorotellen muutamaksi päiväksi olemaan lasten kanssa. Nyt enää ei onnistu, kun ovat jo kesäisin töissä.Hui, nyt kuulosti siltä, kuin lapsi olisi jatkuvasti hoidossa, mutta tosi asiassa ei ole hoidossa edes kuukausittain. Hyvin saadaan kuitenkin apua ja tyytyväinen olen ja kiitollinen isovanhemmille ja tädeille, kun ovat aktiivisesti lapsen elämässä mukana.
Ja tosiaan noista mummolakäynneistä puhuisin kylläkin mieluummin kyläilyinä, koska isovanhemmatkin aina pyytävät kylään, ei hoitoon. Omat vanhempani ovatkin jo kyselleet pääseekö lapsi taas heille ensi kesänä kesäpojaksi ja mielelläänhän tuo menee.
Käyttekö siis joka viikonloppu lähes 300 km päässä vanhemmillasi? Aikamoinen suoritus kyllä! Kohtuullista tietysti olisi, jos vanhempasi tulisivat välillä teille? Onko asuntonne sellainen, että isovanhemmat voisivat yöpyä teillä?
Äh sulla meni kirjoittajat jotenkin sekaisin? Ap ramppaa lasten kanssa isovanhemmilla, jotka asuvat lähellä.
Minun perheeni käy isovanhemmilla 300km päässä vain lomilla ja harvoin viikonloppuisin, mutta oikeastaan kaikkina pitkinä viikonloppuina käydään siellä ja mun vanhemmat käyvät meille pari kertaa vuodessa.
Lapset 2v ja 5v. Pienempi on kerran ollut yökylässä, satunnaisia kertoja pari tuntia päivällä hoidossa. Isompi käy yökylässä ehkä n. joka kolmas kuukausi.
Minusta todella vähän, ollaan aika uupuneitakin mutta ei oikein kehdata pyytää enempää. Toki tiedostan että tämäkin on enemmän kuin monella muulla....
Muutaman kerran vuodessa kun erikseen pyydetään. Kaikki isovanhemmat elossa, mutta ketään ei näytä kiinnostavan tuon lapsen kanssa oleminen. No, minä olen sitten senkin edestä. Sitten sanovat että minun ei pitäisi olla niin paljon. Helkkari en olis jos joku muu olis!
Lapsi hieman vajaa 3v ollut kerran yökylässä mummilla. Anoppi katsonut ehkä 4 iltana, että olemme miehen kanssa päässeet syömään. MML hoitaja on ollut n 20 krt eri syistä hoitamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi asuu tässä 50km päässä ja mun omat vanhemmat melkein 300km päässä. Anoppi ottaisi tosi usein, mutta todellisuudessa lapsi on siellä ehkä 4x vuodessa, syyslomalla oli mummin pyynnöstä 2 yötä putkeen. Mun vanhempien luona oli viime kesänä 2x yhden viikon pätkät yksin ja hyvin meni. Koululaiselle järjestyi näin hoito, kun me vanhemmat olimme töissä. Vanhempieni luona lomailemassa käydessä voidaan miehen kanssa jättää lapsi mummolaan hoitoon ja pari kertaa olemme käyneet tukholman risteilyllä, niin että lapsi on ollut vanhempieni hoidossa. Siellä käydessä tapaamme joskus myös mun vanhoja ystäviä, niin että lapsi jää puuhailemaan jotain isovanhempien kanssa.
Mun sisaretkin ovat auttaneet kesäkuukausina ja tulleet meille vuorotellen muutamaksi päiväksi olemaan lasten kanssa. Nyt enää ei onnistu, kun ovat jo kesäisin töissä.Hui, nyt kuulosti siltä, kuin lapsi olisi jatkuvasti hoidossa, mutta tosi asiassa ei ole hoidossa edes kuukausittain. Hyvin saadaan kuitenkin apua ja tyytyväinen olen ja kiitollinen isovanhemmille ja tädeille, kun ovat aktiivisesti lapsen elämässä mukana.
Ja tosiaan noista mummolakäynneistä puhuisin kylläkin mieluummin kyläilyinä, koska isovanhemmatkin aina pyytävät kylään, ei hoitoon. Omat vanhempani ovatkin jo kyselleet pääseekö lapsi taas heille ensi kesänä kesäpojaksi ja mielelläänhän tuo menee.
Käyttekö siis joka viikonloppu lähes 300 km päässä vanhemmillasi? Aikamoinen suoritus kyllä! Kohtuullista tietysti olisi, jos vanhempasi tulisivat välillä teille? Onko asuntonne sellainen, että isovanhemmat voisivat yöpyä teillä?
Äh sulla meni kirjoittajat jotenkin sekaisin? Ap ramppaa lasten kanssa isovanhemmilla, jotka asuvat lähellä.
Minun perheeni käy isovanhemmilla 300km päässä vain lomilla ja harvoin viikonloppuisin, mutta oikeastaan kaikkina pitkinä viikonloppuina käydään siellä ja mun vanhemmat käyvät meille pari kertaa vuodessa.
Ok, jo minä ihmettelin :)
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran vuodessa kun erikseen pyydetään. Kaikki isovanhemmat elossa, mutta ketään ei näytä kiinnostavan tuon lapsen kanssa oleminen. No, minä olen sitten senkin edestä. Sitten sanovat että minun ei pitäisi olla niin paljon. Helkkari en olis jos joku muu olis!
Asuvatko isovanhemmat lähellä. Outoja isovanhempia, jos eivät halua tutustua lapsenlapseen.
Kuka sanoo, että sinun ei pitäisi olla lapsen kanssa niin paljon? Minkä ikäinen lapsi?
3-vuotias ei ole ollut yökylässä vielä ollenkaan, 9-vuotias on muutaman kerran vuodessa. Joitakin kertoja vuodessa käydään miehen kanssa jossakin, hoitajina joko mun vanhemmat tai maksettu hoitaja (vauva-ajasta lähtien sama).
Nuorin 2,5v ei ole ikinä ollut hoidossa eikä yhdelläkään isovanhemmalla. Parisuhde kuivuu kokoon kun lapsi on aina välissä. Isommat lapsetkaan eivät koskaan ole hoidossa missään mutta kavereillaan tai harrastuksissa, koulun lisäksi.
Anoppi asuu tässä 50km päässä ja mun omat vanhemmat melkein 300km päässä. Anoppi ottaisi tosi usein, mutta todellisuudessa lapsi on siellä ehkä 4x vuodessa, syyslomalla oli mummin pyynnöstä 2 yötä putkeen. Mun vanhempien luona oli viime kesänä 2x yhden viikon pätkät yksin ja hyvin meni. Koululaiselle järjestyi näin hoito, kun me vanhemmat olimme töissä. Vanhempieni luona lomailemassa käydessä voidaan miehen kanssa jättää lapsi mummolaan hoitoon ja pari kertaa olemme käyneet tukholman risteilyllä, niin että lapsi on ollut vanhempieni hoidossa. Siellä käydessä tapaamme joskus myös mun vanhoja ystäviä, niin että lapsi jää puuhailemaan jotain isovanhempien kanssa.
Mun sisaretkin ovat auttaneet kesäkuukausina ja tulleet meille vuorotellen muutamaksi päiväksi olemaan lasten kanssa. Nyt enää ei onnistu, kun ovat jo kesäisin töissä.
Hui, nyt kuulosti siltä, kuin lapsi olisi jatkuvasti hoidossa, mutta tosi asiassa ei ole hoidossa edes kuukausittain. Hyvin saadaan kuitenkin apua ja tyytyväinen olen ja kiitollinen isovanhemmille ja tädeille, kun ovat aktiivisesti lapsen elämässä mukana.