Lue keskustelun säännöt.
Missä on tarjolla työpaikkoja, joihin voi vain mennä?
23.01.2017 |
Työttömiä moititaan jatkuvasti siitä, että heillä ei ole töitä. "Menisi tuokin töihin eikä loisisi muiden veronmaksajien rahoilla", "Miksi et vain hanki työpaikkaa, vaan olet mieluummin työtön pummi?" jne. Tuollaista kuulee jatkuvasti kaikkialla, täälläkin useita ketjuja aiheista.
Olen nyt ollut vajaan vuoden työttömänä ja hakenut jokaiseen mahdolliseen avoimeen työpaikkaan 20km säteellä kotoani. Mahdollisella tarkoitan työtä, jota minun taustallani voisi tehdä. En esim. hae eläinlääkärin paikkaa, koska minulla ei ole siihen koulutusta ja olen allerginen eläimille. Muuten en nirsoile, vaan työ kuin työ kelpaisi, kunhan palkalla tulisi toimeen ja saisi laskut maksettua. Oma minimini on 8e/h, 6h/päivä viitenä päivänä viikossa. Pienemmillä tunneilla palkan on oltava luonnollisesti suurempi ja toki olen valmis tekemään myös yli 6h/päivä jos siitä maksetaan väh 8e/h. Mielestäni en vaadi kohtuuttomia, mutta vielä en tuollaista työtä ole kuitenkaan löytänyt.
Nyt kiinnostaisikin, missä on näitä työpaikkoja, joihin työtön voi vain mennä? Siis joihin pääse tuosta noin vain taustasta riippumatta? Lupaan hankkia tuollaisen työn(jos se on laillista ja täyttää mainitsemani palkkaehdot) ja mennä sinne vaikka heti huomenna, jos joku kertoo missä sellaisia on. Ehdotuksia odotellessa siis.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisit minun työni vuosiksi, jos saisin olla rauhassa ja jollain järkevällä summalla kotona hoitamassa pieniä lapsiani. Mut eihän se ole oikein.
Vaihdetaanko heti? Kerro vain missä olet töissä, jotta tiedän tulla oikeaan paikkaan. Työssäkäyvien mukaan 900e/kk on jopa liikaa työttömän "palkaksi", joten se yhdessä lapsilisän kanssa on varmasti sinullekin järkevä summa elämiseen. Lupaan, etten tuomitse sinua siitä, että haluat luopua töistä ja hoitaa lapsiasi. Teet itse asiassa oikein kun päästät tällaisen kotona loisivat laiskiaisen oikeisiin töihin.
Mä saan siitä, että hoidan lasta kotona 250 € kuussa, et vaihdetaan vaan.
Mun tuntisoppari on kyllä 20/ h viikko, et mahtaako kelvata..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajoin kortin ja sovin maksavani sitä pikkuhiljaa, ostin 1000 € auton, jota maksoin vuoden.. Siitä se lähti nuorena. Olin 18, että jos se kävi multa, pitäisi sen käydä sultakin.
Töitä sain kun soittelin joka paikkaan, mitä vaan keksin. Olen siivonnut yms.
En mää nyt käsitä, miten täällä nämä yhteiskunnan varoilla koulutetut inssit kitisee.
Aina löytyy jotain.Tapahtuiko tuo sinun nuoruus tässä muutoman vuoden sisällä? Jos ei, niin et todellakaan tiedä mikä todellisuus on tällä hetkellä. Minäkin sain töitä 9 vuotiaana, ei tarvinnut kun kävellä mansikkapellolle ja napata kori kouraan. En käsitä miten se ei onnistu kaikilta työttömiltä nykyaikana. Ja miksei kaikki 9 vuotiaat ole töissä kesäisin? Jos se kävi minultakin, miksei tämän päivän lapsilta?
Niin, mulla ei ollut kuin ne 750 € kk tulot tuolloin, ja pankista annettiin pitkin hampain laina autoon. Kortin maksoin palkasta muutamassa vuodessa. Kävi se 10 vuotta sitten kun asian hoiti, eiköhän se käy nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Firmassamme avautui työpaikka, joka olisi ollut kuin valettu kaverilleni, joka on ollut jo pari vuotta työttömänä valmistumisen jälkeen. Puhuin pomolle, joka suhtautui suotuisasti ajatukseeni palkata tämä kaverini. Puhuin myös kaverille, että nyt olisi mahkut päästä koulutusta vastaavaan hommaan. Annoin pomon yhteystiedot ja neuvoin mitä asioita kannattaa painottaa. No pomo oli pyytänyt tältä kaveriltani pientä työnäytettä, jotta näkee että kaveri oikeasti osaa hommansa. Kyselin kaverilta, että mitenkä näytteen teko menee, niin kaveri siihen, että ei hän viitsi tehdä, että ei hän varmaan kuitenkaan pääse töihin.
Mitä vttu? Ihminen, joka on ollut vuosia työttömänä ei viitsi tehdä pientä työnäytettä sen takia kun ei ole varma paikka. Tällaisia nämä meidän työttömät reppanat taitaa olla hyvin pitkälti. Ihmisiltä puuttuu kokonaan todellisuudentaju. Onko tosiaan näin, että ihmiset ovat niin stanan laiskoja, että työnhaustakin pitäisi heille jotain maksaa. Kaljaa kyllä jaksetaan juoda ja istua tietokoneella pelaamassa, mutta työnhaku on ylitsepääsemätön este.
Rupesi vtuttamaan tämän kaverin käytös niin paljon, että en puhu hänelle työhommista enää mitään. Olkoot työttömänä jos on noin sairas asenne työntekoon.
Vaikutat pomosi reiän nuolijalta. Tuollaisen ns kaverin kanssa en minäkään samaan työpäaikkaan lähtisi enkä varsinkaan luotaisi puheisiin. Vaikutat nimittäin epärehelliseltä.
Juuri tämänkaltainen auttavan käden pureminen johtaa ihmiset aina vain syvemmälle suohon. Ei ymmärretä, että ihmiset haluavat auttaa ja epäillään kaikkea huijaukseksi. Mitä se vie sinulta pois jos menisit kokeilemaan työtekoa firmaan? Jos luulosi osoittautuvat oikeiksi niin voit aina irtisanoutua.
Tuo, että ei lähdetä edes yrittämään, koska ajatellaan että paikka kuitenkin on huono, on todella väärä suhtautuminen mihinkään, eikä sillä pääse elämässä eteenpäin.
Tämä ketju hienosti osoittaa, miksi jotkut ovat työttöminä..
No ei täällä pääkaupunkiseudullakaan töihin vaan mennä! Mä en päässyt avustajaksi kouluun tai päiväkotiin, koska ei ollut omia lapsia tai virallista työkokemusta (sukulaislasten paimentaminen ei riittänyt). Siivouspaikoista ei takavuosinakaan kuulunut yhtään mitään vastausta, kerran pääsin jopa haastatteluun. Puhelinmyyntiä ei saa tuntipalkalla mistään. Vuokrafirmat ottaa maksimissaan nimen listalle, mutta työvuoroja ei saa ikinä - yleensä ne vaan alkavat vinkua puuttuvasta kassakokemuksesta (siis tämä jo 10 vuotta sitten).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei täällä pääkaupunkiseudullakaan töihin vaan mennä! Mä en päässyt avustajaksi kouluun tai päiväkotiin, koska ei ollut omia lapsia tai virallista työkokemusta (sukulaislasten paimentaminen ei riittänyt). Siivouspaikoista ei takavuosinakaan kuulunut yhtään mitään vastausta, kerran pääsin jopa haastatteluun. Puhelinmyyntiä ei saa tuntipalkalla mistään. Vuokrafirmat ottaa maksimissaan nimen listalle, mutta työvuoroja ei saa ikinä - yleensä ne vaan alkavat vinkua puuttuvasta kassakokemuksesta (siis tämä jo 10 vuotta sitten).
On se kyllä ihme, että täällä on kellään mitään töitä. Itse menin kauppaankin nuorempana töihin, ja siellä kassa opetettiin.
Ootko miettinyt oikeasti ikinä, miksi muut on jossain työssä, ja sinä et?
Vierailija kirjoitti:
Toi 20 kilometrin säde kyllä vähän rajoittaa ja kuulostaa kumman pieneltä. Haluaisin tiedustella, että mitä pidät järkevinä kulkuyhteyksinä? Asun itse pääkaupunkiseudulla ja julkisilla töihin liikkuessa työmatkat on ollut yli tuntiakin, välillä kolmella eri kulkuvälineellä, enkä pidä tuota millään tapaa hankalana matkana. Ennen auton ostamista työmatkani oli n. 45min ja kuljin sen bussilla ja junalla, ja matka oli mielestäni todella näppärä. Eri ihmisten kanssa puhuessa olen kuitenkin huomannut, että nuo työmatkojen standardit on ihan yksilöllisiä. Moni kokee ylipäänsä kulkuvälineen vaihdon jotenkin isona taakkana, joidenkin mielestä on ihan kohtuutonta kulkea töihin vaikka tunti suuntaansa.
Työmatkan pituus vaikuttaa toki alakohtaisesti. Asiantuntijatöihin voi ajaa yli 100 km helposti, julkisillakin.
Puhelinmyyjän provikkapalkkaiseen työhön, en kyllä ensimmäisen kuukauden aikana ajaisi mielellään millään, koska en koeajalla haluais käydä töissä lainarahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinmyyjäksi pääset varmasti, samoin mainostenjakajaksi! Palkka määräytyy ahkeruutesi mukaan. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju hienosti osoittaa, miksi jotkut ovat työttöminä..
Kyllä tässä ketjussa, kuten monessa muussakin vastaavassa, saa taas ihmetellä, millä järjenjuoksulla jotkut ovat työnsä saaneet. Minulla on työpaikka ja olen aina tiennyt, että työelämässä on melkoisia tunareita. Vain tyhmä itse ei sitä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi säde vain 20 km?
Siksi, etten omista autoa tai ajokorttia ja tuota kauemmas ei täältä ole järkeviä bussiyhteyksiä (kilometrit ei niinkään ratkaise, vaan yhteydet). Ellei sitten puhuta yli 150km päässä olevista paikoista. Ne ovat minusta jo liian kaukana. Sinne voisi hakea vain todella hyvillä ehdoilla, ei minipalkalla, jottei koko palkka menisi matkustamiseen.
ap
Täällä toinen samassa tilanteessa liikkumisen kannalta. Olen osa-aika siivooja minimi 10hviikossa, yleensä kertyy enemmän. Lisäksi ytksta tulee soviteltua päivärahaa. 4 tunnin työpäivät turhia kun syö bussimaksut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi 20 kilometrin säde kyllä vähän rajoittaa ja kuulostaa kumman pieneltä. Haluaisin tiedustella, että mitä pidät järkevinä kulkuyhteyksinä? Asun itse pääkaupunkiseudulla ja julkisilla töihin liikkuessa työmatkat on ollut yli tuntiakin, välillä kolmella eri kulkuvälineellä, enkä pidä tuota millään tapaa hankalana matkana. Ennen auton ostamista työmatkani oli n. 45min ja kuljin sen bussilla ja junalla, ja matka oli mielestäni todella näppärä. Eri ihmisten kanssa puhuessa olen kuitenkin huomannut, että nuo työmatkojen standardit on ihan yksilöllisiä. Moni kokee ylipäänsä kulkuvälineen vaihdon jotenkin isona taakkana, joidenkin mielestä on ihan kohtuutonta kulkea töihin vaikka tunti suuntaansa.
Suomessa on paljon kuntia keskellä ei mitään tai niin, että isompi kaupunki on 20-50 kilometrin päässä, ja sen kautta kulkee linjat toiseen pikkukaupunkiin.Kaupungit eivät välttämättä kuulu edes samaan seutualueeseen, jolloin lippukulutkin voivat olla mitä vaan.
Buukkausta pääsee varmasti tekemään vakuutusyhtiöön/pankkiin/sijoituspalveluyhtiöön. Palkka on tulospalkattua ja itse tein täysillä työtunneilla sijoituspalveluyhtiössä 2000-2400€ kk tiliä aika tasaisesti. Kerran pääsin 3000€, jotkut firmat antaa tehdä kotona kunhan haet välineet firmalta. Työ on puhelintyöskentelyä jossa pitää osata myydä ja uskaltaa soittaa kylmää, ei mitään jetset duunia mutta elin sillä kivasti ja sain valita tunnit 8-20 väliltä vapaasti. Jatkoin vähän aikaa opintojen ohessa tehden 1000-1500€ kk kun soitin käytännössä vanhaa asiakaskuntaani läpi. Nyt olen julkisella sektorilla ihmishiiritöissä ja saisinkin tulospalkkaa.. Puhelinmyyntityössä tärkeintä on valita hyvä firma minne menee töihin niin ei tarvitse tapella palkoista yms kun työ itsessään on aika ikävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile rekrytointifirmoja; Varamiespalvelu, Staffpoint, Opteam jne. Niiden kautta saat kokemuksen (ja koulutuksen tiettyyn tehtäviin) ja on helpompi sitten hakea jatkossa muualta.
Itse en saanut työttömyysaikoinani Staffpointilta edes kutsua haastatteluun. Jopa raiskaajaksi olisi pitänyt olla joku keittiöalan kurssi suoritettuna. Nykyiselle VMP:lle sentään kelpasin ja sieltä onkin riittänyt töitä yhden päivän duunista vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile rekrytointifirmoja; Varamiespalvelu, Staffpoint, Opteam jne. Niiden kautta saat kokemuksen (ja koulutuksen tiettyyn tehtäviin) ja on helpompi sitten hakea jatkossa muualta.
Itse en saanut työttömyysaikoinani Staffpointilta edes kutsua haastatteluun. Jopa raiskaajaksi olisi pitänyt olla joku keittiöalan kurssi suoritettuna. Nykyiselle VMP:lle sentään kelpasin ja sieltä onkin riittänyt töitä yhden päivän duunista vuosiin.
Samaa mieltä tuosta raiskaajasta. Itse en tosin koskaan kuullut mitään VMPstä tai Opteamista. Staffpointia en ole kokeillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jos se työpaikka on autosta kiinni, niin eiköhän jostain heru 500e lainaa siihen, että saa jonku halvan romun ostettua ja sillä ajeltua ensimmäiset kuukaudet. Tuon maksaa ekasta palkasta poiskin. Ajokortti onkin sitten jo paljon isompi investointi.
Ja joo tiedän, että työpaikat ovat kiven alla ja että on oikeasti köyhiä ihmisiä.
Tuollainen halpa romu käsittääkseni tarvitsee vakuutukset ja vie polttoainetta siinä missä Mersukin. Ei siis riitä pelkkä auton hinta, vaan äkkiä mennään sinne tonnin tienoille tuossakin. Ja työttömänä ei saa lainaa edes tuota 500e ellei ole ystävällisiä läheisiä, joilla on ylimääräistä.
No itse ostin pienen vanhan auton 400e. Vakuutuksiin ja veroon menee vuodessa ~600e. Ei ole pakko maksaa heti kerralla. Polttoaineen kulutus riippuu auton lisäksi toki työmatkan pituudesta ja ajotyylistä. Kai työtön siinä vaiheessa saa lainaa kun on nimi työsopimuksessa? Tai sosiaalitoimistosta saa joissakin kunnissa sosiaalista luottoa juuri tällaisissa tapauksissa.
Ja seuraavaksi joku tulee sanomaan että se halpa auto ei kestä vaan hajoaa heti. Ehkä, mutta niin voi tehdä parin tonnin autokin.
Tuo kun pitäisikin paikkansa. Valitettavasti vain ei pidä. Tai ehkä ihan hyvä ettei pidä tai maksuhäiriömerkinnät yleistyisivät entisestään. Mikään pankki ei myönnä lainaa jos työsopimus on vaikka vuoden määräaikainen pesti (testattu on). Mikään pankki ei myöskään ota riskiä ja myönnä lainaa koeajalla olevalle, koska hänet voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa koska vain. Siksi sitä kutsutaan koeajaksi. Se on nykyisin kaikissa työpaikoissa käytössä, joten ainakin 4kk menee ennen kuin edes mahdollista hakea lainaa. Huom! silloinkin vasta hakea, ei automaattisesti ottaa.
Mitä tulee sosiaaliseen luottoon, se on viimeissijainen keino. Sitä saa esimerkiksi maksaakseen ulosottovelat pois ja palauttaakseen luottotietonsa. Sitä ei takuulla saa auton hankkimiseen. Auto ei ole heidän mittareillaan todellakaan välttämätön hyödyke. Ei se ole sitä edes minun mittarillani, joka on paljon epätarkempi
Testattu on ja saa lainaa autoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile rekrytointifirmoja; Varamiespalvelu, Staffpoint, Opteam jne. Niiden kautta saat kokemuksen (ja koulutuksen tiettyyn tehtäviin) ja on helpompi sitten hakea jatkossa muualta.
Itse en saanut työttömyysaikoinani Staffpointilta edes kutsua haastatteluun. Jopa raiskaajaksi olisi pitänyt olla joku keittiöalan kurssi suoritettuna. Nykyiselle VMP:lle sentään kelpasin ja sieltä onkin riittänyt töitä yhden päivän duunista vuosiin.
Samaa mieltä tuosta raiskaajasta. Itse en tosin koskaan kuullut mitään VMPstä tai Opteamista. Staffpointia en ole kokeillut.
Anteeksi siis tiskaajaksi :D
Vierailija kirjoitti:
387 kirjoitti:
Ihmettelen katkaruutta, miten työssä olevat ihmiset suhtautuvat työttömiin, kehottaen halveksien MENEMÄÄN TÖIHIN. Muuta selitystä en keksi kuin, että työnsä raskauttamat ovat sellaisessa työssä, mikä ei heitä oikeasti innosta. Väsyneenä työhönsä he näkevät työttömän todellisuuden väärin - ja kaunaisuus on irti. Työtön nähdään lusmuna. Laiskana.
Mihinkään työpaikkaan ei vain kävellä. Etenkään pk-seudun ulkopuolella. On vääristynyttä syyttää työhaluista ja -kykyistä työtöntä työnhakijaa syylliseksi työttömyydestään (kuten täällä Itä-Suomessa on tapana ollut). Susanna Koski elää omassa kuplassaan.
Jo pitkään olen miettinyt, että mistä johtuu kaunaisuus työttömiä kohtaan? Mentaliteetti täällä idässä on, että "kärsi kärsi kun minäkin olen kärsinyt". Ja toinen ilmiö: työttömiä avoimesti halveksitaan ja katsotaan alaspäin. Köyhäksi ja työttömäksi haukkuminen antanee jonkinlaisen tyydytyksen tunteen. Että vaikka "vihaan työtäni, työpaikkaani, en sentään ole TYÖTÖN". Kolmas ilmiö: ne, jotka ovat työssä vuosikausia vakituisesti, eivät yksinkertaisesti tiedä, miten vaikeaa on sen ensimmäisenkin työpaikan saaminen. On selvää, että on henkisesti helpompaa (ja rennompaa) hakea toista työtä, kun on jo työpaikassa. Työttömän epätoivo syö kognitiivisia taitoja, sekä itseluottamusta.
Toki täällä idässä on vuosikymmenten perinne paitsi "kortistoa" kohtaan (hui kammotusta, olen kortistossa!!) sekä työpaikkojen vähyys. Yhdistettynä suhteilla saataviin paikkoihin.
Erittäin asiallinen kirjoitus. Alle kirjoitan täysin. Kattaa koko Suomen tuollainen asenne. Itsekin olen miettinyt, mistä se voi juontaa juurensa. Kenties siitä, että suomalaiset ovat kasvaneet pienestä pitäen ajatusmalliin, että ""kukin ansaitkoon itse leipänsä". Toimi ehkä 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa, kun se leipä kirjaimellisesti tuotettiin itse. Ei toimi enää 2000-luvun Suomessa, jossa työpaikat viedään ulkomaille ja korkeastikin koulutetut ihmiset eivät yksinkertaisesti pääse töihin.
Toinen syy, jonka olen ajatellut olevan taustalla on kateus. Tämä ilmenee siitä, kun usein kuulee lauseen "Helppo se on siellä kotona vaan olla ja elellä muiden kustannuksella sillä aikaa kun muut raataa niska limassa." Tällainen kommentti on tyypillinen 30v samaa työtä tehneelle, työhön totaalisesti kyllästyneelle henkilölle. Hän kadehtii sitä, kun joku saa rahaa ilman työtä. Tuo noin 900e/kk onkin todella kadehdittava summa! Kyllä kannattaa olla työttömänä kun noinkin paljon saa. Toista se olisi olla töissä ja saada vaikka 2000e/kk (mikä on vielä suht pieni palkka joillekin). Kukapa ei valitsisi noista tuota 900e? Hullua olisi tehdä töitä ja kyetä ostamaan muutakin kuin perustuotteet.
Ja mitä tulee kotona olemisen helppouteen. Vain itse työttömyyden välttänyt hyvin toimeentuleva voi sanoa jotain tuollaista. Kotona työttömänä ei todellakaan ole helppoa. Se on h**vetin tylsää, ahdistavaa ja turhauttavaa. Ahdistavuutta vain lisää, kun koko ajan kuulee kuinka huono ihminen on kun ei työtä saa. En yhtään ihmettele, että monet luovuttavat ja lopettavat työnhaun kokonaan. Sopii tulla sieltä työelämän raskaasta maailmasta tänne ihanuuteen. Saattaa ihanuus kaikota, kun joka päivä laitat lukuisia hakemuksia saaden vastauksesi korkeintaan "kiitos mielenkiinnosta, valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun" ja sen lisäksi yrität elättää itsesi (ja mahdollisesti lapsesi) köyhyysrajan alapuolella olevilla tuloilla. Väitän, että yli 90% työttömistä on koska tahansa valmis vaihtamaan paikkaa kenen tahansa työssäkäyvän kanssa. Mutta kuinka moni työssäkäyvä suostuisi tuohon vaihtokauppaan, vaikka tarjolla olisi "helppoa" kotonaolemista?
Saattaisi muuten neiti Koskenkin mieli kummasti muuttua kun "pääsisi" keräämään käpyjä 30e päiväpalkalla.
Eniten ärsyttää nämä valittajat, jotka eivät suostu uskomaan neuvoja tai ohjeita, joita saavat. Esimerkiksi muuttaminen tai ajokortin hankinta ovat juuri niitä keinoja, millä töissä olevat ovat työllistyneet. Työpaikkoja nyt vaan on aika helposti tarjolla ihan sen mol.fi:n ulkopuolellakin, jos vaan osaa kysyä ja on tarpeeksi kyvykäs työntekijä. Moni yritys ei todellakaan ilmoita työtehtävistä, mutta sopivan hakijan ilmaannuttua sijaisuuksia yhtäkkiä löytyykin. Meiltä on löytynyt sijaisuuksia kaikille avoimen hakemuksen laittaneille (näitä maksimissaan vuosittain tulee vain yksi) ja taatusti kaikille palkkatuetuille hakijoille kokoaikaista työtä (näitä ei ole tullut avoimina hakemuksina koskaan)..
Vierailija kirjoitti:
Toi 20 kilometrin säde kyllä vähän rajoittaa ja kuulostaa kumman pieneltä. Haluaisin tiedustella, että mitä pidät järkevinä kulkuyhteyksinä? Asun itse pääkaupunkiseudulla ja julkisilla töihin liikkuessa työmatkat on ollut yli tuntiakin, välillä kolmella eri kulkuvälineellä, enkä pidä tuota millään tapaa hankalana matkana. Ennen auton ostamista työmatkani oli n. 45min ja kuljin sen bussilla ja junalla, ja matka oli mielestäni todella näppärä. Eri ihmisten kanssa puhuessa olen kuitenkin huomannut, että nuo työmatkojen standardit on ihan yksilöllisiä. Moni kokee ylipäänsä kulkuvälineen vaihdon jotenkin isona taakkana, joidenkin mielestä on ihan kohtuutonta kulkea töihin vaikka tunti suuntaansa.
Ainut ehdoton vaatimus on julkiset kulkuyhteydet kohtuullisilla (alle 2h) odotusajoilla työaikaa ennen ja sen jälkeen. En ole ap, mutta tuossa määritelmä ap:n järkevistä kulkuyhteyksistä. Hän myös selitti, että 20km on ollu raja koska kauemmas ei mene julkisia sopivasti. Et ole ilmeisesti koskaan matkustanut kehä 3 ulkopuolella, kun tuollaisia ihmettelet. Pieniltä paikkakunnilta ei niin vaan lähdetä kun bussi saattaa oikeasti mennä vain kerran tai kaksi päivässä. Täällä myös mainittiin esimerkki Jyväskylästä Uuraisille. Sinne on matkaa reilu 30km ja viimeinen bussi lähtee takaisinpäin 17.21 ja busseja menee (varsinkin viikonloppuna) todella vähän. Sunnuntaina ensimmäinen bussi lähtee Uuraisten suuntaan kolmen maissa iltapäivällä. Pikkaisen paha mennä aamu/päivävuoroon tuolla. Jos Jyväskylän kokoisesta kaupungista on vaikea liikkua julkisilla noinkin lähelle, voit vain kuvitella mitä se on pienemmistä paikoista. Ja ennen kuin toteat jotain ajoista. Kaikki työt eivät ole 8-16 vuorossa.
Toi 20 kilometrin säde kyllä vähän rajoittaa ja kuulostaa kumman pieneltä. Haluaisin tiedustella, että mitä pidät järkevinä kulkuyhteyksinä? Asun itse pääkaupunkiseudulla ja julkisilla töihin liikkuessa työmatkat on ollut yli tuntiakin, välillä kolmella eri kulkuvälineellä, enkä pidä tuota millään tapaa hankalana matkana. Ennen auton ostamista työmatkani oli n. 45min ja kuljin sen bussilla ja junalla, ja matka oli mielestäni todella näppärä. Eri ihmisten kanssa puhuessa olen kuitenkin huomannut, että nuo työmatkojen standardit on ihan yksilöllisiä. Moni kokee ylipäänsä kulkuvälineen vaihdon jotenkin isona taakkana, joidenkin mielestä on ihan kohtuutonta kulkea töihin vaikka tunti suuntaansa.