Rehellinen ja avoin kysymys feminismistä (ei trolli)

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä feminismin suunnasta puhut?

Kannattaa aluksi otta selville mitä feminismin suuntia on.

Tämähän se ongelma on, että feminismin suuntauksia on yhtä monta kun on feministejäkin. Eli ihan turha ismi käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Kiitos kommentista. Minä olen sitä mieltä, että ei ole olemassa yhtään ainutta ihmistä, jonka identitetti ei kietoutuisi opittuihin "ideologioihin", se vain vähän vaihtelee mitä ne kenelläkin ovat. Emme me palloile täällä autenttisina ja puhtaina tapauksina, me sosiaalistumme ympäristöömme ja sen ajatusmalleihin päivästä yksi alkaen. Luulenpa, että intersektionaalinen feminismi on yksi itsereflektiivisimmistä ajattelutavoista.

Ja kyllä, kaikilla meillä on joskus "inhottavia ajatuksia". Emme ole täydellisiä, siitähän itsekin tuossa kirjoitin, että minusta tämä oma vajavaisuus tulee tiedostaa. Se, että niitä ajatuksiaan ei aina töräyttele ääneen... Niin, se nyt on sitten ihan käytöstapoja ja kotikasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Olet ilmeisesti luonnonlahjakkuus politiikassa, joten toimittaja kysyy nyt uudemman kerran: 

Oletko sitä mieltä, että:

NaisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Kiitos kommentista. Minä olen sitä mieltä, että ei ole olemassa yhtään ainutta ihmistä, jonka identitetti ei kietoutuisi opittuihin "ideologioihin", se vain vähän vaihtelee mitä ne kenelläkin ovat. Emme me palloile täällä autenttisina ja puhtaina tapauksina, me sosiaalistumme ympäristöömme ja sen ajatusmalleihin päivästä yksi alkaen. Luulenpa, että intersektionaalinen feminismi on yksi itsereflektiivisimmistä ajattelutavoista.

Ja kyllä, kaikilla meillä on joskus "inhottavia ajatuksia". Emme ole täydellisiä, siitähän itsekin tuossa kirjoitin, että minusta tämä oma vajavaisuus tulee tiedostaa. Se, että niitä ajatuksiaan ei aina töräyttele ääneen... Niin, se nyt on sitten ihan käytöstapoja ja kotikasvatusta.

Puhumme näköjään samaa kieltä ja näytät ymmärtävän mitä tarkoitan. Olen samaa mieltä että kaikilla meillä on päässä ajatuksia, jotka eivät ole meidän omiamme. Siksi pidänkin tärkeänä, että ihminen tiedostaa ne ajatukset, jotka häntä johdattelevat. Itse pidän kaikin puolin parempana yksilökeskeistä ajatusta, joka tähtää rehellisyyteen itsensä kehittämiseen, kuin poliittista ideologiaa. Emme voi olla 100% autenttisia, mutta olisi elämänvastaista tunnustaa jotain oppia, joka sumentaa omaa ajatusmaailmaa entisestään. Tiedän mistä puhun, sillä olen ollut poliittinen idealisti. En ole sitä enää ja olo on paljon parempi. Hyvinvointi lähtee aina itsestä, ei siitä että muutetaan maailma yhdellä harppauksella.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Olet ilmeisesti luonnonlahjakkuus politiikassa, joten toimittaja kysyy nyt uudemman kerran: 

Oletko sitä mieltä, että:

NaisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Olen juuri tuota mieltä. Sen lisäksi olen sitä mieltä, että miehetKIN saavat tehdä noita asioita. Miehet ja naiset ovat minulle yhtä arvokkaita. Jos maailma on eri mieltä tuosta asiata, en aio räjäyttää maailmaa kostoksi, vaan hyväksyn erimielisyyden, vaikka kipeää tekisikin. Onneksi länsimaissa useimmat ovat samaa mieltä kanssani.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Olet ilmeisesti luonnonlahjakkuus politiikassa, joten toimittaja kysyy nyt uudemman kerran: 

Oletko sitä mieltä, että:

NaisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Olen juuri tuota mieltä. Sen lisäksi olen sitä mieltä, että miehetKIN saavat tehdä noita asioita. Miehet ja naiset ovat minulle yhtä arvokkaita. Jos maailma on eri mieltä tuosta asiata, en aio räjäyttää maailmaa kostoksi, vaan hyväksyn erimielisyyden, vaikka kipeää tekisikin. Onneksi länsimaissa useimmat ovat samaa mieltä kanssani.

Ap

Hienoa! Kyllä me ollaan ihan samoilla linjoilla sitten. Jopa siinä, että jos jossain päin maailmaa ollaan joistain em. kohdista eri mieltä, niin ei pidä pommittaa sitä matalaksi, vaan panostaa niin poikien kuin tyttöjenkin koulutukseen perustavanlaatuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Kiitos kommentista. Minä olen sitä mieltä, että ei ole olemassa yhtään ainutta ihmistä, jonka identitetti ei kietoutuisi opittuihin "ideologioihin", se vain vähän vaihtelee mitä ne kenelläkin ovat. Emme me palloile täällä autenttisina ja puhtaina tapauksina, me sosiaalistumme ympäristöömme ja sen ajatusmalleihin päivästä yksi alkaen. Luulenpa, että intersektionaalinen feminismi on yksi itsereflektiivisimmistä ajattelutavoista.

Ja kyllä, kaikilla meillä on joskus "inhottavia ajatuksia". Emme ole täydellisiä, siitähän itsekin tuossa kirjoitin, että minusta tämä oma vajavaisuus tulee tiedostaa. Se, että niitä ajatuksiaan ei aina töräyttele ääneen... Niin, se nyt on sitten ihan käytöstapoja ja kotikasvatusta.

Puhumme näköjään samaa kieltä ja näytät ymmärtävän mitä tarkoitan. Olen samaa mieltä että kaikilla meillä on päässä ajatuksia, jotka eivät ole meidän omiamme. Siksi pidänkin tärkeänä, että ihminen tiedostaa ne ajatukset, jotka häntä johdattelevat. Itse pidän kaikin puolin parempana yksilökeskeistä ajatusta, joka tähtää rehellisyyteen itsensä kehittämiseen, kuin poliittista ideologiaa. Emme voi olla 100% autenttisia, mutta olisi elämänvastaista tunnustaa jotain oppia, joka sumentaa omaa ajatusmaailmaa entisestään. Tiedän mistä puhun, sillä olen ollut poliittinen idealisti. En ole sitä enää ja olo on paljon parempi. Hyvinvointi lähtee aina itsestä, ei siitä että muutetaan maailma yhdellä harppauksella.

Ap

Individualismi on "ideologia" ihan siinä missä mikä vain poliittinen ajatussuuntauskin. Ei kertakaikkiaan ole olemassa sellaista  ihmsitä,  joka vaikutteista vapaana muodostaa itse kaikki omat ajatuksensa ja mielipiteensä. Eikä ole olemassa mitään "maailmaa sellaisenaan",  jossa ei olisi mitään "ideologista". Kuten aiemmin kirjoitin, minusta interseksionaalinen feminismi on ajatustensa ja niiden alkuperienkin tiedostamiseen parhaasta päästä apuja. En siis usko sen sumentavan ajatusmaailmaa entisestään. Sinä uskot, olemme siis tästä eri mieltä. Siitä toki olen samaa iletä, että oma hyvinvointi on tärkeää eikä maailmaa voi  muuttaa yhdellä harppauksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Kiitos kommentista. Minä olen sitä mieltä, että ei ole olemassa yhtään ainutta ihmistä, jonka identitetti ei kietoutuisi opittuihin "ideologioihin", se vain vähän vaihtelee mitä ne kenelläkin ovat. Emme me palloile täällä autenttisina ja puhtaina tapauksina, me sosiaalistumme ympäristöömme ja sen ajatusmalleihin päivästä yksi alkaen. Luulenpa, että intersektionaalinen feminismi on yksi itsereflektiivisimmistä ajattelutavoista.

Ja kyllä, kaikilla meillä on joskus "inhottavia ajatuksia". Emme ole täydellisiä, siitähän itsekin tuossa kirjoitin, että minusta tämä oma vajavaisuus tulee tiedostaa. Se, että niitä ajatuksiaan ei aina töräyttele ääneen... Niin, se nyt on sitten ihan käytöstapoja ja kotikasvatusta.

Puhumme näköjään samaa kieltä ja näytät ymmärtävän mitä tarkoitan. Olen samaa mieltä että kaikilla meillä on päässä ajatuksia, jotka eivät ole meidän omiamme. Siksi pidänkin tärkeänä, että ihminen tiedostaa ne ajatukset, jotka häntä johdattelevat. Itse pidän kaikin puolin parempana yksilökeskeistä ajatusta, joka tähtää rehellisyyteen itsensä kehittämiseen, kuin poliittista ideologiaa. Emme voi olla 100% autenttisia, mutta olisi elämänvastaista tunnustaa jotain oppia, joka sumentaa omaa ajatusmaailmaa entisestään. Tiedän mistä puhun, sillä olen ollut poliittinen idealisti. En ole sitä enää ja olo on paljon parempi. Hyvinvointi lähtee aina itsestä, ei siitä että muutetaan maailma yhdellä harppauksella.

Ap

Individualismi on "ideologia" ihan siinä missä mikä vain poliittinen ajatussuuntauskin. Ei kertakaikkiaan ole olemassa sellaista  ihmsitä,  joka vaikutteista vapaana muodostaa itse kaikki omat ajatuksensa ja mielipiteensä. Eikä ole olemassa mitään "maailmaa sellaisenaan",  jossa ei olisi mitään "ideologista". Kuten aiemmin kirjoitin, minusta interseksionaalinen feminismi on ajatustensa ja niiden alkuperienkin tiedostamiseen parhaasta päästä apuja. En siis usko sen sumentavan ajatusmaailmaa entisestään. Sinä uskot, olemme siis tästä eri mieltä. Siitä toki olen samaa iletä, että oma hyvinvointi on tärkeää eikä maailmaa voi  muuttaa yhdellä harppauksella. 

En usko individualismiin sillä tavalla kuin sinä näytät olettavan. Ihminen on sosiaalinen olento, toisin kuin eräät nisäkkäät. En myöskään usko, että individualismin tulisi olla päämäärä. Haluaisin, että olisimme itsellemme ja muille niin rehellisiä kuin mahdollista, ja se on väkisinkin yksilökeskeinen lähtökohta. Tuohon ei siis sisälly mitään ideologiaa. En esim ihannoi kapitalismia tai pidä markkinoita oikeudenmukaisina. Miksi omaksua ideologia kuten tuo sinun feminismisi, vaikka se olisi "sieltä parhaasta päästä", kun voi heittää senkin romukoppaan ja ottaa vielä yhden suuren askeleen kohti totuutta? Jos ihminen ei kestä omia sisäisiä ristiriitojaan, ei silloin ole siinä asemassa että voi sanoa muille kuinka elää elämää. Enkä aivan usko tuon intersektionaalisen feminismin neutraaliuteen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Mikä on tämä intersektionaalisen (?) feminismin yhteiskuntaa rappeuttava vaikutus, viitsitkö yhtään avata?

Vain täystollon mielestä naisen vajaa euro on ok. Nainen ei ole missään auhteessa miestä huonompi. Ihme, että palkkaeroihin alistutaan

AsuMasukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Mikä on tämä intersektionaalisen (?) feminismin yhteiskuntaa rappeuttava vaikutus, viitsitkö yhtään avata?

Sama kuin Neuvostoliitossa. Ihmiset pitävät kiinni ideologiastaan, joka estää heitä näkemästä, että koko yhteiskunta perustuu valheelle. Ihmisestä ei jää mitään jäljelle, jos se lakkaa ajattelemasta itsenäisesti. En tosin näe tuota feminismin haaraa sen vahingollisemapa kuin muitakaan ismejä, mutta sen vahingollisuutta ei tunnusteta laajasti, mikä tekee siitä vahingollisemman kuin esim natsismin - jonka seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Susi lampaan vaatteissa, sanosin. Jos tämä kritiikkini herättää sinussa tunteita, sinä et omista tuota aatetta, vaan aate omistaa sinut. Ja sitten vielä se tähän loppuun, että kun omaksuu aatteen, sen vastustajista tulee vihollisia. Eikä ole hauskaa olla vihollinen koko maailman (tai puolet siitä) kanssa.

Ap

Ei heiluta mua suuntaan tai toiseen.

Huvittais kyllä kuulla vielä kulmasi siihen kun joku tuolla ylälangassa pointtasi että ideologia se on se individualismikin.

Ja harhaa myös sinun käsityksesi tietoisuudesta mikäli luulet että aivoissasi asuu jokin pysyvä itse, muuten.

AsuMasukki kirjoitti:

Ei heiluta mua suuntaan tai toiseen.

Huvittais kyllä kuulla vielä kulmasi siihen kun joku tuolla ylälangassa pointtasi että ideologia se on se individualismikin.

Ja harhaa myös sinun käsityksesi tietoisuudesta mikäli luulet että aivoissasi asuu jokin pysyvä itse, muuten.

Ei varmasti heiluta sinua, sen tiesin jo etukäteen. Olen jo vastannut tuohon ideologia-syytteeseen tuossa hieman ylempänä. Enkä tiedä mistä tuon viimeisen olet keksinyt.

Ap

Jopas jotakin, luulen että ymmärrän näkökulmasi.

Olen joskus funtsinut että jos mielisairauksissa on kaikenlaisia fakkiutumia ja jumiutuneita ajatusratoja, niin äärimmäinen mielenterveys olisi sitä että aina tilanteessa kuin tilanteessa pystyisi optimaalisesti vastaanottamaan saatavilla olevan tiedon, ja tekemään päätöksensä ilman aiempia ennakko-oletuksia.

Tässä mielessä ideologiaan sitoutunut ihminen muistuttaisi mielisairasta.

Jolloin tulemme sitten siihen että vaikka näen asian nyt ehkä lähemmin siitä kulmasta josta sinäkin, en silti hievahda.

Ihminen ei ole pelkästään kalloluiden sisällä kelluva liharobottia käskyttävä homunculus. Suhteet muihin ihmisiin tekevät persoonan, ja suhteet määrittyvät kaikenlaisten viitekehyksien (feministiys, purjelentäjyys, kristittyys, parturi-kampaajuus jne ) mukaan. Minusta näitä ei siis pidä väheksyä pelkiksi fakkiutumiksi, vaan se minkä joukon itselleen valitsee on olennainen osa ihmisyyttä.

Feminismi on ennenkaikkea keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen nainen ja mies ovat usein samalla viivalla. Molemmat käyvät työssä, molemmat toimivat perheenä ja tiiminä. Harva duunari alkaa räknäämään kuitteja siitä mitä kukin maksaa. Koulutus ja työmarkkinavalinnat menevät sen mukaan mihin ihmiset itse tuntevat mielenkiintoa. Elämän sfäärit eivätvole yhtäläiset mutta rinnakkaat, jolliin molemmat ovat saman arvoisia.

Tilanne muuttuu keskiluokalla, jonka koko elämäntapa on kilpailua olla enemmän yläluokkaa lähellä ja alaluokkaa kaukana. Elämä on kilpailua. Myös sukupuolet lähtevät kilpailuasetelmaan mukaan. Jos nsinen tykkäisi leipoa ja laulas lasten kanssa ei hän voi koska pitää tavoitella uraputkea miesten kanssa ja muumilaulut sopivat duunarinaisille. Tässä se feminismi on. Keskiluokan kilpailuhengen vääristystä, jolla sotketaan miesten ja naisten harmoniaa. Jos haluatte olla tasa-arvoisia, olkas reilusti työväenluokkaisia. Moni huippuduunari mm

Kstsoo olevansa uransa huipulla kun pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa itse.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin vaikea tajuta?

Feminismi = sukupuolten välinen tasa-arvo

Sovinismi = mies on parempi ihminen kuin nainen

Olet jompi kumpi, ei ole mitään muuta "ismiä" eikä tarvi miettiä feminismille mitään sen syvempää merkitystä tai suuntauksia, ne on kaikki pelkkiä "akateemisten" ajankulua kun mitään järkevää eivät osaa tehdä, sinäkin ap olet sitä samaa sakkia, juodaan jotain vihreää teetä tai lattea jossain trendikkäässä kahvilassa ja puhutaan paskaa jonka kuvitellaan olevan syvällistä ja älykästä mitä tyhmät tavikset ei tajua.

Feminismi = aate, joka pyrkii parantamaan naisen yhteiskunnallista asemaa. Egalitarismi ajaa molempien sukupuolten asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feministit uskoakseni näkevät asiat niin, että ne jotka eivät ole feministejä, eivät ole sitä koska eivät ymmärrä yhteiskuntaa tarpeeksi syvällisesti, eivätkä ole perehtyneet näihin kysymyksiin tarpeeksi nähdäkseen ne monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat. Feministit uskoakseni uskovat myös, että osa ihmisistä ei ole tarpeeksi empaattisia välittääkseen ja ymmärtääkseen toisten ahdinkoa.

Voisiko asia kuitenkin olla niin päin, niin kuin asian itse näen, että feminismi-ideologiasta on tullut osa feministien identiteettiä, eivätkä siksi kestä feminismiin kohdistuvaa kritiikkiä? Ehkä feminismistä on tullut pelkkä psykologinen puolustusmekanismi? Kun tarkastelee feministien osoittamia yhteiskunnallisia ongelmia, ne ovat hyvin usein vailla kunnon perusteluja. En väitä että länsmainen yhteiskunta olisi 100% täydellinen, mutta osuutensa ongelmista saavat tasapuolisesti niin miehet kuin naisetkin. Voisiko olla niin päin, että feministit itse eivät havaitse ongelmaa ajattelussaan, koska eivät kestä että heidän identiteettiään horjutetaan?

Ei.

Kyllä naisten syrjintä on niin selkeä ja maailmanlaajuinen ilmiö, että epäilystä ei ole siitä, että se on yhteiskunnallinen ongelma kaikkialla.

Se, että joku ei ongelmaa havaitse, johtuu todella ko. henkilön omista intresseistä alistaa naisia, sekä puutteellisesta älystä ja/tai empatiakyvystä.

Kerro nyt että miten vaikka Suomessa sorretaan naisia?