Alakoululaiselle saksa vai espanja? Mielipiteitä, kokemuksia?
Kommentit (66)
Cometa kirjan äänite on ilmaiseksi saatavilla tässä
Saksa. Vaikka kielessä muutama iso sääntö onkin, sen lausuminen on suomalaiselle helppo oppia. Itsekin opin hyvin nopeasti ja muutin Saksaan perheeni kanssa kun olin 5-vuotias. Tietysti on eri asia asua itse maassa kuin vain opiskella, mutta listaan nyt muutamia äänteitä:
- SCH jota esiintyy hyvin paljon saksan kielessä, lausutaan kuin vaikka nimi Sasha, eli sama kuin englannin SH-äänne. Esimerkkinä sakset, eli 'die Schere'.
- EI lausutaan ai. Esimerkiksi muna on saksaksi 'das Ei', eli lausuttuna 'das Ai'. EI-äännettä esiintyy lähes jokaisessa lausessa.
- CH on sitten vähän vaikeampi erottaa, sillä tässä pitää opetella milloin se lausutaan mitenkin. Esimerkiksi 'tehdä'-sana saksaksi on 'machen', ja tässä se lausutaan tavalla kuin paljon esiintyy muun muassa hollannissa ja arabiassa, eli kuin kurkkua kutittaisi teet sellaiseen 'CCHHHH'-äänteen nielulla. Toisella CH-äänteessä se on pehmeämpi, esimerkki sanassa "das Hähnchen" eli broileri. Tässä tapauksessa se on hieman samanlainen kuin sanoisit kuiskien 'Hihihihi', mutta painamalla suun lihaksia tässä kohtaa tiukemmin yhteen, niin syntyy CH-äänteen toinen muoto. Myös sanassa 'Ich' eli 'minä' tämä esiintyy.
Saksankieliset puhuvat usein englantia, kun taas USAssa asuvia meksikolaisia lukuun ottamatta espanjaa äidinkielenään puhuvat puhuvat englantia yleensä huonosti tai ei ollenkaan.
Espanja on ehkä hyödyllisempi vaikka matkailumielessä. Espanja auttaa oppimaan muita latinalaisia kieliä, saksa taas voi hyödyttää englannin ja ruotsin oppimisessa.
Itse valitsisin espanjan jo siksi, että siten oppii monipuolisemmin erilaisia kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Espanjassa on se hyvä puoli että vaikka sen oppiminen on jo itsessään hyödyllistä niin muutaman vuoden opiskelun jälkeen oppii helpommin myös muita romaanisia kieliä kuten ranskaa. Saksalla taas ei oikein ole mitään hyödyllisiä sukulaiskieliä (ruotsia ei lasketa).
Saksaa jos oppii niin kaikkien germaanisten kielien oppiminen käy kertaheitolla. Onko ap lapsellasi ruotsia? Jos siinä sivussa tai sitä ennen oppii saksaa, ruotsin oppiminen käy todella helposti.
Se on tutkittu asia että saksalaisen koulun oppilailla on paremmat tulokset mm. ruotsin valtakunnallisissa kokeissa kuin suomalaisten koulujen oppilailla. Myös hollanti on erittäin lähellä saksaa. Englanninkin oppiminen nopeutuu saksan avulla.
Mielenkiintoista on myös, että afrikaansilla on erittäin paljon yhteistä kielioppia saksan kanssa. Sen kertoo jo afrikkalaisen ryhmän "Die Antwoord"-nimi. 'Die' on artikkeli saksassa der ja dasin lisäksi, ja afrikaansilainen 'antwoord' on saksasi Antwort, die Antwort eli suomeksi vastaus. Käytännössä sama sana.
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Onko teillä suvussa tai tuttavapiirissä ketään, joka hallitsisi näitä kieliä? Voisit kysyä heiltä kielten eri puolista.
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Ainakin saksalaiset ohjelmat on parempia. Sturm der Liebe, Marienhof, KIKAn lastenohjelmat... Ja onhan niillä Hitler ja Sisi, vaikka ne onkin oikeasti itävaltalaisia molemmat. Mutta niinhän se menee, että Hitleristä itävaltalaiset teki saksalaisen ja Mozartista itävaltalaisen. Pech gehabt.
Maailma "pienenee" koko ajan ja espanjaa puhutaan äidinkielenä toiseksi eniten kiinan jälkeen, niin jos itse olisin vielä siinä iässä valitsisin espanjan. Maailmassa on yllättävänkin paljon paikkoja missä pärjää espanjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A2:ksi valitsi meidän lapsi espanjan ja hyvin on mennyt. Sanasta ja kielioppi on tähän mennessä ollut ymmärrettävää ja on nyt vitosella. Itse saksan verbejä ja sanajärjestyksiä tankanneena en laittanut valintaansa kyseenalaiseksi. En muista saksasta paljon mitään, kun en ole tarvinnut. Espanja on iso kieli myös rapakon toisella puolen. Lapsi aloitti enkkupainotteisella luokalla ykköseltä.
Millainen ovat opiskeluvälineet? Mikä on oppikirjan nimi, onko hyvä kirja(sarja)? Olen kuullut kritisointia, että Suomessa ei ole tarpeeksi hyviä espanjankielen oppikirjoja LAPSILLE. Miten olette osanneet tukea espanjan kielessä, vai aloititko itsekin opiskelut esim. kansalaisopistossa?
Sarja on Cometa 1 ja siitä on työkirja ja tekstikirja. En tiedä sarjan hyvyydestä. Opettajasta lapsi tykkää kovasti ja se on tärkeää.
Kiitos! Siis tämä. Onko äänite cd? Tuliko teille se myös?
on cd myös
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä suvussa tai tuttavapiirissä ketään, joka hallitsisi näitä kieliä? Voisit kysyä heiltä kielten eri puolista.
No itse olen lukenu saksan kasilta lukion vikaan, enkä muista siitä enää mitään. Enkä koskaan oppinu sitä puhumaan eikä missään ole koskaan ollu sille tarvetta. Espanjaa en ole opiskellu. Saksaa on lukenu myös vanhempani ja sisarukseni.
Tuttavapiirissä on vain siskoni, joka on lukenu pitkään espanjaa lukion jälkeen vasta ja suosittelee sitä, koska espanja on maailman kieli. Omat vanhempani taas suosittelevat saksaa, koska se on Euroopan kieli eikä heillä ole kokemusta espanjasta.
Pääongelma on ehkä se, kumpi kannattaa ottaa ekana, saksa vai espanja.
Nelosella siis saksa tai espanja.
Kasilla saksa tai espanja.
Mutta missä järjestyksessä? A2-kielestähän saavutetaan sama taso loppupeleissä kuin A1-kielestä, mikäli jaksaa molempiin yhtä lailla panostaa.
B-kielessä ei koskaan saavuta samaa tasoa koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin saksalaiset ohjelmat on parempia. Sturm der Liebe, Marienhof, KIKAn lastenohjelmat... Ja onhan niillä Hitler ja Sisi, vaikka ne onkin oikeasti itävaltalaisia molemmat. Mutta niinhän se menee, että Hitleristä itävaltalaiset teki saksalaisen ja Mozartista itävaltalaisen. Pech gehabt.
Sturm der liebe on hyvä ? herrajumala
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä suvussa tai tuttavapiirissä ketään, joka hallitsisi näitä kieliä? Voisit kysyä heiltä kielten eri puolista.
No itse olen lukenu saksan kasilta lukion vikaan, enkä muista siitä enää mitään. Enkä koskaan oppinu sitä puhumaan eikä missään ole koskaan ollu sille tarvetta. Espanjaa en ole opiskellu. Saksaa on lukenu myös vanhempani ja sisarukseni.
Tuttavapiirissä on vain siskoni, joka on lukenu pitkään espanjaa lukion jälkeen vasta ja suosittelee sitä, koska espanja on maailman kieli. Omat vanhempani taas suosittelevat saksaa, koska se on Euroopan kieli eikä heillä ole kokemusta espanjasta.
Pääongelma on ehkä se, kumpi kannattaa ottaa ekana, saksa vai espanja.
Nelosella siis saksa tai espanja.
Kasilla saksa tai espanja.
Mutta missä järjestyksessä? A2-kielestähän saavutetaan sama taso loppupeleissä kuin A1-kielestä, mikäli jaksaa molempiin yhtä lailla panostaa.
B-kielessä ei koskaan saavuta samaa tasoa koulussa.
Saksa ekana.
Vierailija kirjoitti:
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Häh? Eikö valinnaistunnit kasille ja ysille ole täysin vapaasti valittavissa?
Eli jos nyt ottaa A2-kieleksi espanjan, yhä voi valita sitten saksan kasille ja ysille?
Sen tiedän, että A2-kieli jatkuu ysin loppuun eikä sitä voi lopettaa kuin painavista syistä ja A2-kieli tosiaan syö jo itsessään yhden valinnan kasin ja ysin ajaksi.
Mutta syökö se muka B-kielen??
Meillä on siis tarjolla yhä se espanja ja saksa kasilla ja ysillä B-kieleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä suvussa tai tuttavapiirissä ketään, joka hallitsisi näitä kieliä? Voisit kysyä heiltä kielten eri puolista.
No itse olen lukenu saksan kasilta lukion vikaan, enkä muista siitä enää mitään. Enkä koskaan oppinu sitä puhumaan eikä missään ole koskaan ollu sille tarvetta. Espanjaa en ole opiskellu. Saksaa on lukenu myös vanhempani ja sisarukseni.
Tuttavapiirissä on vain siskoni, joka on lukenu pitkään espanjaa lukion jälkeen vasta ja suosittelee sitä, koska espanja on maailman kieli. Omat vanhempani taas suosittelevat saksaa, koska se on Euroopan kieli eikä heillä ole kokemusta espanjasta.
Pääongelma on ehkä se, kumpi kannattaa ottaa ekana, saksa vai espanja.
Nelosella siis saksa tai espanja.
Kasilla saksa tai espanja.
Mutta missä järjestyksessä? A2-kielestähän saavutetaan sama taso loppupeleissä kuin A1-kielestä, mikäli jaksaa molempiin yhtä lailla panostaa.
B-kielessä ei koskaan saavuta samaa tasoa koulussa.
Oikeasti ja kunnolla sitä kieltä oppiia vain asumalla sen kielisessä maassa. Siis ihan oikein kunnolla oppii. Ja toiseksi parhaiten niin, että joutuu todella käyttämään sitä kieltä arjessa tai vähintään työelämässä ihan jo siinä hetkessä kun sitä kieltä opiskelee. Itse osaan kiinaa, enkä edes intensiivisimmällä mahdollisella kurssilla sitä olisi oppinut kunnolla, ellen olisi asunut nuoruudessani Kiinassa.
Esim. moni kaveri on oppinut saksan/ranskan todella hyvin opiskelijavaihdossa, vaikka taustana on ollut vaikka vaan B2 kieli tai jopa lukiossa aloitettu kieli. Suurin osa suomalaisista taas ei osaa ruotsia ollenkaan, koska ei ikinä tarvitse sitä yhtään missään, vaikka se on jo vuosikymmeniä alkanut 7. luokalla ja nyt vielä aikaisemmin. He jotka tarvitsevat, sen myös osaavat.
Englannin oppii suhtkoht hyvin ihan koulukielenäkin, koska sitä virtaa ihan joka tuutista eikä siltä voi välttyä. Mutta oikeastaan minkään muun kielen kanssa asia ei ole näin. Eli pelkästään toivotun kielitaidon perusteella et voi valita A2 -kieltä. lapsella pitää olla hyvä motivaatio, kosketusta kieleen muutenkin ja halu oppia, jotta hän saa siitä sellaisen hyödyn, että osaa sillä kielellä muutakin kuin ostaa kaupasta patonkia ja coca-colaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Myös saksalaisessa koulussa ruotsi alkaa nykyään kuudennella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Häh? Eikö valinnaistunnit kasille ja ysille ole täysin vapaasti valittavissa?
Eli jos nyt ottaa A2-kieleksi espanjan, yhä voi valita sitten saksan kasille ja ysille?
Sen tiedän, että A2-kieli jatkuu ysin loppuun eikä sitä voi lopettaa kuin painavista syistä ja A2-kieli tosiaan syö jo itsessään yhden valinnan kasin ja ysin ajaksi.
Mutta syökö se muka B-kielen??
Meillä on siis tarjolla yhä se espanja ja saksa kasilla ja ysillä B-kieleksi.
Ruotsitetussa Suomessa ei oikeen tahdo syntyä noita kieliryhmiä, valitettavasti. Eli siksi saattaa syödäkin.
Oma lapseni on nyt ysillä, kasilla valitsi saksan ja samassa ryhmässä saksaa opiskelee sen A2-kielenä valinneita, mikä on todella outoa. Mitään muita kieliryhmiä ei B2 -kieleksi syntynyt, ranska ja espanja olivat ehdolla ja molemmat olivat lapsellani ennen saksaa, mutta ainoastaan siihen syntyi tämä yhdistetty ryhmä. Eli kovin kummoiset taidot ei siellä A2 -ryhmässä ole syntyneet, koska lapsellani saksa on ollut joka kurssissa kymppi, vaikka aloitti takaa. Samoin kyllä ruotsi on kymppi, vaikka aloitti senkin vuotta muita myöhemmin ulkomailla asumisen vuoksi.
Kieletnopetus ei nyt Suomessa vaan ole kauhean korkeatasoista, sori siitä.
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa oikein ollenkaan, eikä A2 -ryhmiäkään siksi oikein tahdo syntyä.
Espanjassa on se hyvä puoli että vaikka sen oppiminen on jo itsessään hyödyllistä niin muutaman vuoden opiskelun jälkeen oppii helpommin myös muita romaanisia kieliä kuten ranskaa. Saksalla taas ei oikein ole mitään hyödyllisiä sukulaiskieliä (ruotsia ei lasketa).