Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaiselle saksa vai espanja? Mielipiteitä, kokemuksia?
Kommentit (66)
Saksa, ehdottomasti. Avaa hyvin mahdollisuuksia Suomessakin. Se että maailmassa on paljon espanjan puhujia ei merkitse niin paljon koska ne ovat enimmäkseen latinalaisessa Amerikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Meillä lapset ovat kasilla ja ysillä ja valinnaiset meni vanhan opsin mukaan. Mitään tuollaista sääntöä ei todellakaan ollut. Kasilla olisi voinut halutessaan ottaa vaikka kaksi kieltä jos ryhmiä olisi ollut, käytännössä tarjolla oli vain yksi kieli. Kummallakaan ei ole ollut mikään noista valinnaisaineena, toisella oli fysiikka ja toisella äidinkielen valinnainen kurssi. Siis kielen ohella. Ja molemmilla A2 -kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Myös saksalaisessa koulussa ruotsi alkaa nykyään kuudennella.
Sitähän juuri sanoin, että tänä vuonna se alkoikin jo kuudennella vaikka aiemmin seitsemännellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Häh? Eikö valinnaistunnit kasille ja ysille ole täysin vapaasti valittavissa?
Eli jos nyt ottaa A2-kieleksi espanjan, yhä voi valita sitten saksan kasille ja ysille?
Sen tiedän, että A2-kieli jatkuu ysin loppuun eikä sitä voi lopettaa kuin painavista syistä ja A2-kieli tosiaan syö jo itsessään yhden valinnan kasin ja ysin ajaksi.
Mutta syökö se muka B-kielen??
Meillä on siis tarjolla yhä se espanja ja saksa kasilla ja ysillä B-kieleksi.
Ruotsitetussa Suomessa ei oikeen tahdo syntyä noita kieliryhmiä, valitettavasti. Eli siksi saattaa syödäkin.
Oma lapseni on nyt ysillä, kasilla valitsi saksan ja samassa ryhmässä saksaa opiskelee sen A2-kielenä valinneita, mikä on todella outoa. Mitään muita kieliryhmiä ei B2 -kieleksi syntynyt, ranska ja espanja olivat ehdolla ja molemmat olivat lapsellani ennen saksaa, mutta ainoastaan siihen syntyi tämä yhdistetty ryhmä. Eli kovin kummoiset taidot ei siellä A2 -ryhmässä ole syntyneet, koska lapsellani saksa on ollut joka kurssissa kymppi, vaikka aloitti takaa. Samoin kyllä ruotsi on kymppi, vaikka aloitti senkin vuotta muita myöhemmin ulkomailla asumisen vuoksi.
Kieletnopetus ei nyt Suomessa vaan ole kauhean korkeatasoista, sori siitä.
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa oikein ollenkaan, eikä A2 -ryhmiäkään siksi oikein tahdo syntyä.
Niin, totta, silloin ryhmää ei synny, jos kieltä ei valitse tarpeeksi moni oppilas.
On kyllä todella outoa, siis aloittiko nuo A2-saksan lukijat täysin alkeista kasilla lapsesi B-saksan ryhmässä??
Onko muuten kenelläkään tietoa, että jos omaan ryhmään ei ole tarpeeksi hakijoita (vaikkapa A2-espanja), niin saako mennä siihen kieleen sitten, mistä ryhmä jo muodostui (esim. A2-saksa)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Myös saksalaisessa koulussa ruotsi alkaa nykyään kuudennella.
Sitähän juuri sanoin, että tänä vuonna se alkoikin jo kuudennella vaikka aiemmin seitsemännellä.
kirjoitit: "saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella".
Ehkä huonosti muotoilit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksan kielen ylivoimaisuuden puolesta liputtavat lähinnä yli 60-vuotiaat, joiden ajatusmaailmassa se on edelleen yksi ns. maailman kielistä. Suomen kouluihinhan englannin kieli (ja myös ruotsin kieli) tuli pakolliseksi vasta peruskoulun myötä. Kansakoulussa ei pakollisia kieliä ollut ja oppikoulussa tämmöisiä lingua francoja, joita kaikkien piti opiskella oli saksa ja latina. Latinan asema taisi tosin jäädä jo aiemmin pois, kun klassisten kielten, kreikan ja latinan, asema oli vähentynyt yhteiskunnassa. Mutta 40-60 -luvulla koulunsa käyneet tottuivat siihen, että ns. A-kieli (ei tainnut olla tuollin vielä tätä termiä) on saksa, kuten nykyään pidetään englantia A-kielenä.
Saksan kielihän oli maailmankieli ennen toista maailmansotaa, sillä merkittävä osa yliopistotutkimuksesta keskittyi saksankielisiin maihin ja lähinnä saksaan. Sodan jälkeen tutkimusmaailma oli siirtynyt lähinnä Yhdysvaltoihin, joten on ymmärrettävää, miksi englannista tuli lingua franca. Tulevaisuuden maailmankieliä ovat varmasti arabia, kiina ja espanja näiden puhujien määrän yhä lisääntyessä. Mistä kielestä on mahdollista tulla englannin tilalle lingua franca, sen vain aika näyttää. Saksa se ei kuitenkaan tule olemaan. Ja jos haluaa oppia kieltä, jolla pärjää ympäri maapalloa, niin enää ei päde meille 80-luvulla koulunsa käyneille mainostettu "saksalla pärjää joka puolella eurooppaa" -mainoslauseetkaan, sillä esim. 80-luvulla vielä Itä-Euroopassa oli laajalti saksan puhujia, nykyään lähes kukaan siellä ei puhu saksaa (ainakaan hyvin). Saksaa puhutaan lähinnä vain noin 4-5 maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Myös saksalaisessa koulussa ruotsi alkaa nykyään kuudennella.
Sitähän juuri sanoin, että tänä vuonna se alkoikin jo kuudennella vaikka aiemmin seitsemännellä.
Eiköhän tuossa edellä ollut kysymys: "Eikö näin saksalaisessa koulussa?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei se vielä, että kannattaa miettiä ja selvittää miten nykyään yläkoulun valinnaiset menee. Moni yllättyi ainakin meillä kun alakoulussa A2 kielen aloittanut "joutui" jatkamaan sitä ja siinä meni jo monta valinnaistuntia pois. Käytännössä tämä myös aiheutti sen, ettei yläkoulussa ollut mahdollisuutta enää aloittaa venäjää (tai siis mitään uutta kieltä) koska valinnaistunnit oli määritelty että piti ottaa tietty määrä 'taide ja taitoaineita' (kotsa, liikunta, media, kuvis, musiikki tms) . Opsi taisi jo tässä välissä muuttua joten tämä kannattaa selvittää sieltä yläkoulusta !
Häh? Eikö valinnaistunnit kasille ja ysille ole täysin vapaasti valittavissa?
Eli jos nyt ottaa A2-kieleksi espanjan, yhä voi valita sitten saksan kasille ja ysille?
Sen tiedän, että A2-kieli jatkuu ysin loppuun eikä sitä voi lopettaa kuin painavista syistä ja A2-kieli tosiaan syö jo itsessään yhden valinnan kasin ja ysin ajaksi.
Mutta syökö se muka B-kielen??
Meillä on siis tarjolla yhä se espanja ja saksa kasilla ja ysillä B-kieleksi.
Ruotsitetussa Suomessa ei oikeen tahdo syntyä noita kieliryhmiä, valitettavasti. Eli siksi saattaa syödäkin.
Oma lapseni on nyt ysillä, kasilla valitsi saksan ja samassa ryhmässä saksaa opiskelee sen A2-kielenä valinneita, mikä on todella outoa. Mitään muita kieliryhmiä ei B2 -kieleksi syntynyt, ranska ja espanja olivat ehdolla ja molemmat olivat lapsellani ennen saksaa, mutta ainoastaan siihen syntyi tämä yhdistetty ryhmä. Eli kovin kummoiset taidot ei siellä A2 -ryhmässä ole syntyneet, koska lapsellani saksa on ollut joka kurssissa kymppi, vaikka aloitti takaa. Samoin kyllä ruotsi on kymppi, vaikka aloitti senkin vuotta muita myöhemmin ulkomailla asumisen vuoksi.
Kieletnopetus ei nyt Suomessa vaan ole kauhean korkeatasoista, sori siitä.
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa oikein ollenkaan, eikä A2 -ryhmiäkään siksi oikein tahdo syntyä.
Niin, totta, silloin ryhmää ei synny, jos kieltä ei valitse tarpeeksi moni oppilas.
On kyllä todella outoa, siis aloittiko nuo A2-saksan lukijat täysin alkeista kasilla lapsesi B-saksan ryhmässä??
Onko muuten kenelläkään tietoa, että jos omaan ryhmään ei ole tarpeeksi hakijoita (vaikkapa A2-espanja), niin saako mennä siihen kieleen sitten, mistä ryhmä jo muodostui (esim. A2-saksa)?
Joo. En meinannut uskoa tätä, kun nuori selitti, että on epäreilua kun ne muut osaa saksaa jo. Piti oikein kysyä koulusta, että onko toidella näin. Näin on.
Ja toiseen kysymykseesi kyllä. A2 -kielet laitetaan omaan tärkeysjärjestykseen, eli esim. ykkösenä ranska. Jos ranskaan syntyy ryhmä, niin on sitten pakko mennä sinne ranskaan. Jos ryhmää ei synny, niin katsotaan kakkos ja kolmos ja nelossijat ja jos niistä syntyy ryhmä, niin sinne saa mennä, muttei ole pakko.
Lasteni ollessa alakoulussa vaihtoehdot olivat saksa, ranska, espanja ja venäjä. Meillä espanja oli vasta nelonen, mutta se oli ainoa kieli johon syntyi ryhmä, itseasiassa kaksi ryhmää, joten lapsi otti sitten espanjan. Olin aivan yllättynyt silloin espanjan suosiosta, sittemmin moista ryntäystä ei ole syntynyt, espanjaan ei ole tullut edes sitä yhtä ryhmää muutamana vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen opiskellut saksaa A2-kielenä eli ala-asteelta asti (taisin aloittaa vuonna 2005?) ja jatkoin lukioon asti. Kirjoitin pitkästä saksasta paria pistettä vaille L:n ja motivaatio on ollut hyvä sieltä ala-asteelta asti. Nykyisin mulla on kavereita Saksassa, siis ihan saksalaisia, joten kieltä tulee käytettyä. Harvoin tarvin tekstityksiä saksankielisiin ohjelmiin, riippuu toki sanastosta mitä ohjelmassa käytetään. Tykkään kyllä tosi paljon ja saksankielisellä alueella matkustelu Euroopassa on tosi mukavaa, kun ymmärtää kaiken ja voi käyttää kieltä paljon! En kyllä oman kokemukseni puolesta allekirjoita tuota, että opetus on kielioppikeskeistä. Meillä keskityttiin paljon saksan puhumiseen jo alimmilta luokilta lähtien, olin TET-harjoittelussakin Saksassa yläasteella. Vanhemmat, jotka ovat molemmat aikanaan saksaa lukiossa opiskelleet, olivat ihmeissään kuinka opetus oli muuttunut. Plussaa saksan opiskelussa on myös se, että myöhemmin alkava ruotsi on ainakin mulle ollut ihan lastenleikkiä, kun kielioppi on helppoa saksaa :D Lisäksi semmoinen, että sinkkuna saksa tuli tarpeeseen myös Tinderissä, kun juttelin itävaltalaisen vaihto-opiskelijan kanssa saksaksi ja tein kuulemma vaikutuksen taidoillani, hah.
Espanjakin on hyvä valinta! Itse en kyseisestä kielestä tykkää, mutta jos lasta se kiinnostaa enemmän, anna valita se. Vaikea on tällä tavalla vertailla kieliä ja sanoa kumpi on parempi. Ylipäänsä musta kaikki kielten opiskelu on jollain tapaa hyödyllistä. :)
Espanjassa ja saksassa on se ero, että jos osaat jotenkin "ihan ok" saksaa, sillä ei tee mitään. Koska yllättäen kaikki saksalaiset osaa englantia, joten keskustelu kääntyy heti englanniksi. Niinpä kieltä pitäisi osata todella hyvin, jotta sitä pääsisi ikinä käyttämään.
Espanjaa taas pääsee hyödyntämään, vaikkei sitä täydellisesti puhuisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä oman kokemukseni puolesta allekirjoita tuota, että opetus on kielioppikeskeistä. Meillä keskityttiin paljon saksan puhumiseen jo alimmilta luokilta lähtien, olin TET-harjoittelussakin Saksassa yläasteella. Vanhemmat, jotka ovat molemmat aikanaan saksaa lukiossa opiskelleet, olivat ihmeissään kuinka opetus oli muuttunut.
Nimenomaan. Opetus on muuttunut pelkästään viimeisen 10 vuoden aikana jo todella paljon. Tämän hetken alakoululaisten vanhemmat ovat käyneet alakoulunsa pääsääntöisesti 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Näistä ajoista on jo parikymmentä vuotta ja tuolloin taidettiin puhua vielä ala-asteesta. Ops on muuttunut kahdesti (jopa kolmesti, kun lasketaan Ops1994), kantavat vuosilukuja 2004 ja 2014 (molemmat ovat tulleet käyttöön pari vuotta noita vuosilukuja myöhemmin). Kielten oppimisessa ollaan pikkuhiljaa päästy/pääsemässä eroon siitä kamalasta kielioppikeskeisyydestä ja oikeinlausumisen kirouksesta. Oma englannin opettaja keskittyi lähinnä vain korjaamaan juuri näitä virheitä ja tästä syystä vihasin englannin kieltä aina lukion loppuun saakka. Läpi menin onneksi kirjoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Opetus on muuttunut pelkästään viimeisen 10 vuoden aikana jo todella paljon. Tämän hetken alakoululaisten vanhemmat ovat käyneet alakoulunsa pääsääntöisesti 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Näistä ajoista on jo parikymmentä vuotta ja tuolloin taidettiin puhua vielä ala-asteesta.
Kyllä tämän hetken alakoululaisten vanhemmat ovat käyneet ala-asteensa pääasiassa 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Opetus on muuttunut pelkästään viimeisen 10 vuoden aikana jo todella paljon. Tämän hetken alakoululaisten vanhemmat ovat käyneet alakoulunsa pääsääntöisesti 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Näistä ajoista on jo parikymmentä vuotta ja tuolloin taidettiin puhua vielä ala-asteesta.
Kyllä tämän hetken alakoululaisten vanhemmat ovat käyneet ala-asteensa pääasiassa 80-luvulla.
Oman 3. luokan lasten vanhempien keski-ikä on noin 34 vuotta, nuorimman vanhemman ollessa 27 ja vanhimman 48 vuotta. Näin ollen siis nuorin heistä on ollut ala-asteella arviolta vuosina 1996-2002 ja vanhin 1975-1981. Keskimääräisen iän puolesta koulunkäynti olisi ajoittunut noin vuosiin 1989-1995. Eli voisin sanoa pääosin ovat käyneet 90-luvulla, mutta myös 70-80-luvulla ja 2000-luvulla koulunsa käyneitä on.
Suosittelen arabiaa, niin luistaa jatkossa juttu snackbaarin poikien kanssa.
Kyllä suurin osa 10-vuotiaiden vanhemmista ainakin pk-seudulla on noin 40-vuotiaita.
Koska suurin osa saa lapsensa täällä noin 30-vuotiaina.
Ja siten he ovat käyneet ala-asteensa kokonaan 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on A1 enkku. Kutosellahan tulee ruotsi.
Täällä on nyt yhtä paljon saksan kuin espanjankin kannattajia.
Näin ajattelinkin, saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella. Oppivat nopeammin ruotsia kuin suomalaiset kielten samankaltaisuuden vuoksi.
Alkaako yhä? 2016 syksy oli eka kerta, kun ruotsi alkoi tietääkseni kaikille jo kutosella seiskan sijaan. Eikö näin saksalaisessa koulussa?
Myös saksalaisessa koulussa ruotsi alkaa nykyään kuudennella.
Sitähän juuri sanoin, että tänä vuonna se alkoikin jo kuudennella vaikka aiemmin seitsemännellä.
kirjoitit: "saksalaisessa koulussa alkaa ruotsi seitsemännellä luokalla, joillakin jostain syystä jo kuudennella".
Ehkä huonosti muotoilit.
Piti kirjoittaa että juuri nyt syksyllä alkoikin jostain syystä kuudennella.
Vierailija kirjoitti:
Saksan kielen ylivoimaisuuden puolesta liputtavat lähinnä yli 60-vuotiaat, joiden ajatusmaailmassa se on edelleen yksi ns. maailman kielistä. Suomen kouluihinhan englannin kieli (ja myös ruotsin kieli) tuli pakolliseksi vasta peruskoulun myötä. Kansakoulussa ei pakollisia kieliä ollut ja oppikoulussa tämmöisiä lingua francoja, joita kaikkien piti opiskella oli saksa ja latina. Latinan asema taisi tosin jäädä jo aiemmin pois, kun klassisten kielten, kreikan ja latinan, asema oli vähentynyt yhteiskunnassa. Mutta 40-60 -luvulla koulunsa käyneet tottuivat siihen, että ns. A-kieli (ei tainnut olla tuollin vielä tätä termiä) on saksa, kuten nykyään pidetään englantia A-kielenä.
Saksan kielihän oli maailmankieli ennen toista maailmansotaa, sillä merkittävä osa yliopistotutkimuksesta keskittyi saksankielisiin maihin ja lähinnä saksaan. Sodan jälkeen tutkimusmaailma oli siirtynyt lähinnä Yhdysvaltoihin, joten on ymmärrettävää, miksi englannista tuli lingua franca. Tulevaisuuden maailmankieliä ovat varmasti arabia, kiina ja espanja näiden puhujien määrän yhä lisääntyessä. Mistä kielestä on mahdollista tulla englannin tilalle lingua franca, sen vain aika näyttää. Saksa se ei kuitenkaan tule olemaan. Ja jos haluaa oppia kieltä, jolla pärjää ympäri maapalloa, niin enää ei päde meille 80-luvulla koulunsa käyneille mainostettu "saksalla pärjää joka puolella eurooppaa" -mainoslauseetkaan, sillä esim. 80-luvulla vielä Itä-Euroopassa oli laajalti saksan puhujia, nykyään lähes kukaan siellä ei puhu saksaa (ainakaan hyvin). Saksaa puhutaan lähinnä vain noin 4-5 maassa.
Dumppasko saksalainen poikaystäväsi sut vai mistä moinen henkilökohtainen inho Saksaa ja kieltä kohtaan?
Jos matikka sujuu niin Saksa :)