Olin ensimmäistä kertaa elämässäni terapiassa, ja nyt
Olen hämmentynyt, ihmeissäni ja järkyttynyt.
Yksi ainoa tunnin sessio ja elämäni rävähti eteeni täysin avoimena, raadollisena. Terapeutti osasi poimia juuri oikeat asiat esiin, tehdä oikeat kysymykset ja nyt eteeni on noussut asiat ja syy-seuraus-suhteet miksi käyttäydyn ja koen ne asiat miksi tulin terapiaan.... Kipeiden asioiden oivallusta omasta elämästä ja nyt sattuu ihan helvetisti se totuus mitä en ollut tajunnut. Pelkään, että elämäni menee uusiksi, tai tämä avioliitto jota pidin täysin onnellisena ja täydellisenä. Ahdistaa!!!
Kommentit (166)
Onnittelut, hyvä terapeutti. Sai aikaan päivässä enemmän oivalluksia kuin mun terapiassa vuodessa. Pidä tuosta kiinni. Älä hätäile vaan yritä astua askeleen itsestäsi sivuun ja seuraile vain mitä sinussa tapahtuu. Ei tarvitse hätäillä elämän kanssa. Nuku yön yli kun asiat tuntuu ylivoimaisilta. Kaikkea ei tarvitse ratkaista hetkessä.
Mistä löysit terapeuttisi? Olen yli vuoden ollut terapiassa ja mitään tuollaista aukaisevaa kokemusta ei ole tapahtunut. Edelleen yhtä lukossa. Mikä terapiasuuntaus?
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Tyhmyyttä terapiallakaan ei voida poistaa. Kommentissasi ei ollut mitään totuuspohjaista! Miten ihmeessä käsityksesi on noin päässyt vinoutumaan?
Samaa mieltä. Joku narsisti saa sillä "uuden elämän" kuin vihdoin joku kuuntelee hänen päättömiä juttujaan. Mutta ei ymmärrä että niitäkin terapeutti kuuntelee vain rahan takia.
Itselläni oli sekopää entinen ämmä ja nykyään käy terapeutilla. Hyvä että käykin, oli sen verran päästään sekaisin. Huusi kerrostalossa milloin mistäkin keskellä yötä. Täysin sekopää.
Ihan helvetin pelottavaa. Pelkään totuutta mikä tulee järkyttämät puolisoani. Mieheni on täysin tyytyväinen ja onnellinen, ja totuus sitten haavoittaa häntä jos ei pysty mukautumaan. Miksi minun totuus tulee satuttamaan häntä niin paljon??? Miksi pitää valita??
Jos jatkan kieltämällä asioita edelleen, jatkuu tämä oireiluni, joten vaihtoehtojakaan ei ole.
Miksi mun täytyy rikkoa jotain hyvää, että saan itseni kuntoon??? Vituttaa ja itkettää!
3, yksityinen terapeutti, Vastaamon kautta. En tiedä edes mitä suuntausta käyttää, otin ensimmäisen vapaan ajan mitä sain, oli kyllä hyvin koulutettu, eli pitkät asianmukaiset koulutukset takana. Tosin terapeutti ehdotti, että harkitsee toista erästä x-asioihin erikoistunutta terapeuttia minulle, josta voisin/parisuhteemme voisi hyötyä eniten.
Kertoi jäävänsä pohtimaan asiaa ja palaa sitten ajanvarauksen kera, kun saa mietittyä kuvion selväksi.
Hyvä, jos auttoi. Itselläni, ikinä, mitkään terapeutit eivät ole tuoneet esiin sellaista, jota en olisi itse oivaltanut jo aikoja sitten.
Mä olen nyt käynyt 2kk enkä vieläkään tiedä mitä pitäisi tulla esiin tai tapahtua. Olemme purkaneet niitä asioita joita itsekin olen märehtinyt jo vuosia, ehkä kipeintä asiaa en ole ottanut puheeksi ja tuskin otankaan. Siihen kun ei löydy ratkaisua enkä halua jakaa sitä.
Mutta ainakaan vielä tuo asioiden ääneen sanominen ei ole tuonut mulle mitään ahaa-elämystä tms. Käyn lähinnä unettomuuden ja ahdistuksen takia ja toivon että jotain tapahtuisi
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, hyvä terapeutti. Sai aikaan päivässä enemmän oivalluksia kuin mun terapiassa vuodessa. Pidä tuosta kiinni. Älä hätäile vaan yritä astua askeleen itsestäsi sivuun ja seuraile vain mitä sinussa tapahtuu. Ei tarvitse hätäillä elämän kanssa. Nuku yön yli kun asiat tuntuu ylivoimaisilta. Kaikkea ei tarvitse ratkaista hetkessä.
Kiitos tästä. Yritän.
Ei vielä satavuotta sitten ollut mitään terapeutteja silittelemässä ja ymmärtämässä jokaisen narsistin itkuja.
Nyt pikkutytöt katselleet sinkkuelämiä ja luullaan että jossain terapeutilla ramppaamisella saadaan parempi elämä, vaikka kaikki lähtee vain itsestä.
t. Mies 24.
Ihan mahtavaa, että prosessi on käynnistynyt jo ensimmäisellä terapiakerralla! Monella oivaltaminen vie jopa vuosia, eikä kaikilla ole edes kapasiteettia hyötyö psykoterapiasta! Olet löytänyt itsellesi ihan helmen terapeutin, älä pelästy oivalluksiasi, vaan lähde työstämään niitä rohkeasti. Terapia ei ole pika-apua, helpotus tulee pitkällä aika välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Tyhmyyttä terapiallakaan ei voida poistaa. Kommentissasi ei ollut mitään totuuspohjaista! Miten ihmeessä käsityksesi on noin päässyt vinoutumaan?
Pari kertaa alustavasti jutellut terveyskeskuksessa jonkun kokoomuslaisen paremmintietäjän kanssa. Joo haista vittu runkkari, sun neuvojas en tarvitse.
Ole onnellinen. Olen ollut psykiatrisessa hoidossa kymmenen vuotta ja psykoterapiassa vuoden. Käynnit on pelkkää terapeutin monologia ja puolen tunnin jälkeen todetaan et mullahan menee hyvin. Se ei edes tiedä hyväksikäytöstä, avioliitosta, itsemurhayrityksistä tai alkoholinkäytöstä koska en ole saanut suunvuoroa. Kamalasta lapsuudesta ei olla koskaan puhuttu. Nyt olen toimintakyvytön, omasta mielestä suuressa itsemurhavaarassa ja täysin ahdistunut, mutta terapeutin mielestä voin todella hyvin ja minua muistutetaan siitä kuinka hyvin minulla on asiat.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Niin no, ongelmiin on aina syyt. Terapiaan useimmat menee siksi, että kykenisi korjaamaan itsessään sen, mikä korjattavissa on ja lopun kanssa elämään. Sellanen "maailman paskuus aiheuttaa pahoinvointini, voin siis huonosti niin kauan kunnes maailma muuttuu" saattaa tuntua turvalliselta lähestymiseltä, mutta siinähän sitten ollaan ja eletään pahoinvoinnin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Tyhmyyttä terapiallakaan ei voida poistaa. Kommentissasi ei ollut mitään totuuspohjaista! Miten ihmeessä käsityksesi on noin päässyt vinoutumaan?
Hyi hemmetti, miten voit lytätä tuntemattoman ihmisen kokemukset, olet hyvin ilkeä. Ja tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten nuo terapiat voi auttaa. Jaarittelua tuntemattoman henkilön kanssa, joka ei ole koskaan itse elänyt huono-osaisena eikä tiedä asioitani niin hyvin kuin minä itse. Jos ongelmiin on yhteiskunnalliset syyt, esim. eriarvoisuus, niin mitäpä siinä kokoomuslaisen terapeutin horinat auttaa.
Tyhmyyttä terapiallakaan ei voida poistaa. Kommentissasi ei ollut mitään totuuspohjaista! Miten ihmeessä käsityksesi on noin päässyt vinoutumaan?
Ei mitään totuuspohjaista? Seuraavat ehdot siis täyttyvät:
a) kyseessä ei ole jaarittelu
b) terapeutti on asiakkaan tuttu
c) terapeutti on elänyt huono-osaisena
d) terapeutti tietää asiakkaan asiat paremmin
e) ongelmat eivät johdu yhteiskunnasta
En usko terapiaan. Mitä menneitten vatvominen auttaa? Jos edes hetkeksi pysähtyy ja miettii asioita, lukee kirjallisuutta aiheesta niin osaa laittaa asioita ihan omassa pääkopassa paikoilleen. Mulla on sellainen lapsuus että moni ei olisi siitä selvinnyt mutta selvisin ilman terapiaa itse tiedostamalla, pohtimalla ja ymmärtämällä syy-seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nyt käynyt 2kk enkä vieläkään tiedä mitä pitäisi tulla esiin tai tapahtua. Olemme purkaneet niitä asioita joita itsekin olen märehtinyt jo vuosia, ehkä kipeintä asiaa en ole ottanut puheeksi ja tuskin otankaan. Siihen kun ei löydy ratkaisua enkä halua jakaa sitä.
Mutta ainakaan vielä tuo asioiden ääneen sanominen ei ole tuonut mulle mitään ahaa-elämystä tms. Käyn lähinnä unettomuuden ja ahdistuksen takia ja toivon että jotain tapahtuisi
Luultavasti se kipeimmän asian käsittely olisi juuri oleellisinta. Jos sille ei ole ns. ratkaisua, voisi terapia kuitenkin auttaa hyväksymään asian ja selviytymään siitä. Jos kerrot sen terapeutille, luultavasti asian painoarvo muuttuu heti hieman alhaisemmaksi.
Kirjoita ajatuksiasi ylös. Voit lukea myöhemmin. Ja huomaat kehityksesi.