Miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään?

Yleensä menen kahville velvollisuudesta eli joku kutsuu ja inttää aikansa, että tule nyt. Ajatten selviäväni helpommalla, kun käyn ne kahvit juomassa. Sitten tajuan, että tarjoajan tavoitteena onkin oikeastaan päästä meille käymään, ei suinkaan seurani.

En kutsu ketään meille, koska en pidä vieraista kotonani. Paras ystäväni ei ole vieras, naapuri on.

Kuulostaa ihme mummotouhulta tuollainen kahvittelu. Aivan vieraalta.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä menen kahville velvollisuudesta eli joku kutsuu ja inttää aikansa, että tule nyt. Ajatten selviäväni helpommalla, kun käyn ne kahvit juomassa. Sitten tajuan, että tarjoajan tavoitteena onkin oikeastaan päästä meille käymään, ei suinkaan seurani.

En kutsu ketään meille, koska en pidä vieraista kotonani. Paras ystäväni ei ole vieras, naapuri on.

"...tarjoajan tavoitteena onkin oikeastaan päästä meille käymään, ei suinkaan seurani."

Melko vainoharhaista ajattelua. Kyllä tuollainen kahvittelu perustuu vastavuoroisuuteen. Eli jos et ole valmis kutsumaan toista kotiisi kahville niin älä sinäkään mene hänen luokseen kahville.

En tykkää kutsua vieraita koska saan siitä niin hirveän stressin :(

Siivoaminen, tarjoaminen, aikataulut.. Kaikki tuttavat tietävät sen, eikä kukaan ole jaksanut sitä sen kummemmin ihmetellä. Mielummin sanon että mennäänkö syömään sinnejasinne silloinja silloin.. Esim synttäreitä, häitä, rippijuhlia tms meillä ei ole koskaan järjestetty.

Mulla on kotona pienet tilat ja työt, jotka eivät mahdu sinne. Ei tänne voi ketään pyytää, etenkään pieniä lapsia, jotka ovat tavaroidenkoskemisiässä. Tai siis voi, mutta ei ole kovin viihtyisää, peruspuhdasta kyllä on eikä mitään hamstrausongelmaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä menen kahville velvollisuudesta eli joku kutsuu ja inttää aikansa, että tule nyt. Ajatten selviäväni helpommalla, kun käyn ne kahvit juomassa. Sitten tajuan, että tarjoajan tavoitteena onkin oikeastaan päästä meille käymään, ei suinkaan seurani.

En kutsu ketään meille, koska en pidä vieraista kotonani. Paras ystäväni ei ole vieras, naapuri on.

"...tarjoajan tavoitteena onkin oikeastaan päästä meille käymään, ei suinkaan seurani."

Melko vainoharhaista ajattelua. Kyllä tuollainen kahvittelu perustuu vastavuoroisuuteen. Eli jos et ole valmis kutsumaan toista kotiisi kahville niin älä sinäkään mene hänen luokseen kahville.

Mitä tehdä, kun puolituttu vaikka jumpassa joka kerta kutsuu luokseen kahville. Siis kahdesti viikossa esittää, että totta kai tulet, ilman muuta tulet, jutellaan kaikessa rauhassa jne. Tätä siis jatkuvasti, aina kun tavataan. Sanonko tylysti, että kahvittelu perustuu vastavuoroisuuteen, en tule teille, koska en halua sinua kotiini? Nyt keksin kaikenlaisia tekosyitä sille, että en kahville mene, mutta ne alkavat kohta loppua. Ehkä todella kannattaa olla rehellinen ja sanoa suoraa, että vastavuoroisuuden vuoksi on pakko sanoa ei.

Minä ihmettelen tätä myös. Lähinnä siis tuota, että tullaan kuitenkin kutsusta toisen luo mutta ei ikinä esitetä sitä vastavuoroista kutsua. Yksi parhaista ystävistäni on tällainen. Opiskeluaikoina kyläily oli vastavuoroista, mutta nyt kun asutaan miestemme kanssa omissa asunnoissa niin vierailut ovat tapahtuneet ainoastaan meillä (sekä pelkän kaverin kanssa ja pariskuntina).

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihme mummotouhulta tuollainen kahvittelu. Aivan vieraalta.

Jollei takerru sanoihin ja ymmärrä tahallaan väärin,

tajuaa että tarkoitin kyläilyä yleensäkin.

Usein juomme myös olutta tai likööriä + pelaamme wiillä.

Minua loukkaa, kun minun kotiini ollaan mielellään tunkemassa vaikka joka päivä, mutta se oma koti onkin sittrn koskematon ja pyhä. Erityisesti tämä riepoo, jos luokseni kylään väkisin tunkeva ottaa mukaansa lapsensakin,

kun tietää että itse ei pääse pois kotoaan jonkun toisen luo virkistymään,

vaan saa itse aina olla se tarjoaja ja kyläilyn kohde.

-ap

Vierailija kirjoitti:

En tykkää kutsua vieraita koska saan siitä niin hirveän stressin :(

Siivoaminen, tarjoaminen, aikataulut.. Kaikki tuttavat tietävät sen, eikä kukaan ole jaksanut sitä sen kummemmin ihmetellä. Mielummin sanon että mennäänkö syömään sinnejasinne silloinja silloin.. Esim synttäreitä, häitä, rippijuhlia tms meillä ei ole koskaan järjestetty.

Minulla ihan sama. En ole luonnostani mikään emäntä eikä vieraanvaraisuus ole luonteessani, tykkään ihmisistä mutta en vaan osaa "tarjota" mitään. Minulla on ystäviä, jotka nauttii kun saa laittaa ja kokata, jo ihan parikymppisinä järjestivät päivällisiä kavereille, mutta minä en ole koskaan nauttinut kestitsemisestä. Ihan parhaat kaverit tietysti käyvät meillä, mutta ne ei välitä etten osaa sisustaa enkä tarjoa kuin lasin viiniä tai kupillisen teetä/kahvia. Ei vaan tule luonnostaan tuollaiset, mikä on hieman ihmeellistä kun ajattelee, että lapsuudenkodissani kävi ihmisiä koko ajan.

Vastaan aina kutsujille, että kiitos ei. Kun tavataan, niin jossain kahvilassa. Jos joku valittaa, että se on hankalaa, kotona on rauhallisempaa, niin totean, että ei voi sitten mitään. Vastavuoroisuuden vaatimus ei ole tätä päivää, se kuuluu mummolamuinaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Huoh mitä vainoharhaisia täällä pyörii... en ole ap mutta samassa tilanteessa. Minusta on kiva nähdä ystäviä ja sinäsnä se on se ja sama että missä se näkeminen tapahtuu. Mutta on se hiukan tylsää aina olla itse se, joka järjestää tapaamisen, hankkii tarjottavat ja keittelee kahvit.

Täällä palstalla törmää usein erikoiseen vihamielisyyteen toisia ihmisiä kohtaan. Vai onko se sitten ylimielisyyttä. Eikö voisi olla ihan tavallisen ystävällinen?

Vierailija kirjoitti:

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Et nyt tajunnut olennaisinta...

Kylässä käydään sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi.

Olen tapaillut kavereitani koko ikäni tanssiravintoloissa, baareissa, kahviloissa, lapsen saatuani kotona + käyn leffassa kavereiden kanssa.

Tottakai vastavierailu on tärkeää.

Ei ole kohtuullista, että aina se sama ihminen tarjoaa ja siivoaa esim. lasten sotkut,

kun toinen säästelee kotiaan ja vaivojaan eikä kutsu ketään sinne.

Tilanne on verrattavissa siihen, että naapureilla on samanlaiset autot rinnakkain autotallissa ja he käyvät päivittäin piknikillä.

Ajelulle mennään aina sen toisen naapurin autolla, tousta ei koskaan käytetä vaikka bensankulutus ja varallisuus on sama.

Sehän on loisimista.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan aina kutsujille, että kiitos ei. Kun tavataan, niin jossain kahvilassa. Jos joku valittaa, että se on hankalaa, kotona on rauhallisempaa, niin totean, että ei voi sitten mitään. Vastavuoroisuuden vaatimus ei ole tätä päivää, se kuuluu mummolamuinaisuuteen.

Vai mummolamuinaisuuteen :D Höpöhöpö! Ei ole pakko, mutta kyllä tässä nykymaailmassa vielä nuoretkin harrastavat paljon tuota että mennään vuorotellen vieraisille toisten luo. Ei esim. pienituloisilla tai opiskelijoilla tms. ole varaa jaktuvasti kahvitella ulkona ja kahviloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Huoh mitä vainoharhaisia täällä pyörii... en ole ap mutta samassa tilanteessa. Minusta on kiva nähdä ystäviä ja sinäsnä se on se ja sama että missä se näkeminen tapahtuu. Mutta on se hiukan tylsää aina olla itse se, joka järjestää tapaamisen, hankkii tarjottavat ja keittelee kahvit.

Jos sinulle on se ja sama missä näkeminen tapahtuu,miksi se ei sitten voi olla luonasi jos ystäväsi ei kerran halua kotiinsa kutsua?Miksi vänkäät asiasta,jos todella se olisi yhdentekevää?

Meillä ei ole matonhapsut harjattu eikä kaakelit hinkattu, meillä on lapsiperhe ja koti näyttää siltä, että siellä eletään. Jotenkin tulee näsitä mieleen, että pitää päästä kyttäämään toisen asunto. Siksipä en minäkään nauti siitä, että kotiini tullaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Et nyt tajunnut olennaisinta...

Kylässä käydään sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi.

Olen tapaillut kavereitani koko ikäni tanssiravintoloissa, baareissa, kahviloissa, lapsen saatuani kotona + käyn leffassa kavereiden kanssa.

Tottakai vastavierailu on tärkeää.

Ei ole kohtuullista, että aina se sama ihminen tarjoaa ja siivoaa esim. lasten sotkut,

kun toinen säästelee kotiaan ja vaivojaan eikä kutsu ketään sinne.

Tilanne on verrattavissa siihen, että naapureilla on samanlaiset autot rinnakkain autotallissa ja he käyvät päivittäin piknikillä.

Ajelulle mennään aina sen toisen naapurin autolla, tousta ei koskaan käytetä vaikka bensankulutus ja varallisuus on sama.

Sehän on loisimista.

Mutta jos se toinen naapuri ei halua piknikille, mutta joka kerta mennessään pihaan siellä seisoo naapuri autonsa vieressä kori kädessä huutelemassa, että nyt mennään. Ja vaikka miten estelee, niin naapuri inttää, että totta kai tulette. Ei ole kohtuullista, että aina sama ihminen vaatii sitä tapaamista  ja "tunkee iholle".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.

Huoh mitä vainoharhaisia täällä pyörii... en ole ap mutta samassa tilanteessa. Minusta on kiva nähdä ystäviä ja sinäsnä se on se ja sama että missä se näkeminen tapahtuu. Mutta on se hiukan tylsää aina olla itse se, joka järjestää tapaamisen, hankkii tarjottavat ja keittelee kahvit.

Vastaus kysymykseeni taisi tulla tässä?

Vainoharhaisuus estää kutsumasta ketään kotiinsa.

Minä olen niin sosiaalinen ja vieraanvarainen, että pidin tuparit vaikka muutto oli vuelä vähän kesken...

Istuimme vaatesäkkien päällä, kun tuolitkin olivat ties missä. Tarjoilin kahvia ja konjakkia, soitin musiikkia ja kehotin pelaamaan jos huvittaa pelikoneillani.

Jälkeenpäin yksi kaverini sanoi hyväntahtoisesti, että teillä oli kyllä vähän sotkuista. En silti lukinnut kotioveani iäksi muilta ihmisiltä.

Eihän sellainen kodinsuojelu voi olla lapsillekaan hyväksu.

-ap

Helppo ratkaisu ap:n ongelmaan: Älä kutsu ketään teille,niin ei tarvitse itkeä itsekään vierailukutsujen perään!Kaikesta sitä ihminen saakin ongelman aikaiseksi.