Mies haluaa muuttaa
Asumme pk-seudulla jossa vuokrat ovat kalliit. Meillä on perheenlisäystä suunnitteilla. Miehen nykyinen työ muuttaa toiselle paikkakunnalle, huonojen kulkuyhteyksien varrella ja hän on muutenkin ollut loppu huonosti palkatusta työssä.
Nyt hän sai työpaikan vanhalta kotipaikkakunnaltamme jossa kaikki kaverit, sukulaiset asuu. Työajat paranisi jolloin hän kerkiäisi myös harrastaa kun ei ole vuorotyötä. Lasta ei tarvitsisi viedä vuoropäiväkotiin, olisi tukiverkostoa, halpa vuokra ja rahaa säästää omaa taloa varten. Paljon plussia, myönnän.
Minä olen niin kotiutunut tänne kalliille alueelle. Meillä on kaunis koti, kaikkien kulkuyhteyksin varrella ja kaikki palvelut 500m päässä. Minulla on täällä ystäviä ja omia harrastuksia. Lisäksi minulla on HYVÄ VAKITUINEN TYÖ, josta en haluaisi luopua. Tämä on se tärkein syy vaikka mies sanoi että minun ei tarvitsisi töitä edes miettiä kun voisin olla lasten kanssa kotona.
Lapsen ja miehen kannalta itsekin ymmärrän että muutossa olisi paljon järkeä, mies kun ajattelee moniakin asioita järjellä, taloudellisesti ja käytännöllisesti. Vanhalla kotipaikkakunnallamme on vain paljon asioita jotka minua ahdistavat. Olin onnellinen ja tunsin taas hengittäväni kun muutimme pois sieltä.
Auttakaa minua ja antakaa tähän asiaan nyt jotain perspektiiviä, mielipiteitä, onko teillä ollut vastaavaa ja mihin lopputulokseen päädyitte, kokemuksia ihan mitä tahansa? :(
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko välimatka kuinka pitkä, kotipaikkakunnan ja nykyisen paikan välillä? Muuttakaa puoleenväliin niin molemmilla sama työmatka eikä sinunkaan tarvitse luopua työstäsi.
Meillä ei ole autoa ja aika hankalalta yhtälöltä kuulostaa meidän lasta ajatellen, että menisi vielä työmatkoihin kummaltakin aikaa päivästä.
Te ette tule pärjäämään siellä pikkupaikkakunnalla ilman autoa. Auton osto on edessä, luultavasti jopa kahden auton osto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi huonosti palkattu työ muuttaa, mutta silti hänellä olisi varaa elättää koko perhe ja maksaa sinulle yksityistä eläkevakuutusta (et kai ilman sitä edes harkitsisi kotiin jäämistä)? Vaikka vuokra olisikin halvempi, niin ei siitä kyllä niin suurta säästöä syntyisi, että tuo olisi mahdollista. Jokin tässä yhtälössä nyt mättää.
Sori, luin väärin, kyse on siis uudesta työpaikasta. Mutta onko siinä siis noin merkittävästi parempi palkka? Onko miehesi siis alihinnoitellut työpanoksensa tähän saakka?
Ja kyllä mieheni on ollut alipalkattu, ammattitaitoonsa ja vuosien työkokemukseen nähden nykyisessä firmassa.
Ap
Kyseessä on siis suurempi kaupunki, mutta työtilanne siellä on todella huono tällä hetkellä, etenkin omalla alallani. Kun nyt moni käsitti että kyse on jostain pienestä tuppukylästä.
Ap
Täällä oli muutama päivä sitten ketju, jossa joku nainen oli muuttanut miehen työn perässä toiselle paikkakunnalle, jonnekin pikkukylään. Hän ei ollut saanut itse sieltä töitä, joten oli hakeutunut opiskelemaan, mutta oppilaitos oli 2 tunnin ajomatkan päässä niin tämä nainen teki lähinnä etäopintoja. Oli luopunut "kaikesta" muuttaessaan, eli työmahdollisuuksista siellä isommalla lähtöpaikkaunnalla, kaverit oli jääneet taakse jne. No miespä ilmoitti sitten yllättäen heidän asuttuaan jonkin aikaa siellä uudella pikkupaikkakunnalla, että haluaa erota ja vaatii naista muuttamaan pois. Mieti ap tämäkin skenaario läpi. Siinä toisessa ketjussa lähes kaikki sanoi ap:lle että mitäs läksit ja mitäs uhrasit elämäsi miehen työn vuoksi, nyt saat kärsiä hölmöstä päätöksestäsi.
Voisitko sinä tehdä nykyistä työtäsi osittain etätyönä? Pitäisitte nykyisellä paikkakunnalla sinua varten pikkuyksiön, josta voisit käydä nykyisessä työpaikassa töissä vaikka 2 pv viikossa, ja 3 pv viikossa tekisit sitä työtä etänä sieltä uudesta kodista?
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on siis suurempi kaupunki, mutta työtilanne siellä on todella huono tällä hetkellä, etenkin omalla alallani. Kun nyt moni käsitti että kyse on jostain pienestä tuppukylästä.
Ap
Työtilanteet muuttuu, nyt on huono työtilanne monella alalla Helsingissäkin. Mutta ei se tilanne samana voi jatkua kymmentä vuotta. Jos kyseessä onkin isohko kaupunki, niin voittehan te muuttaa ihan toiselle puolelle kaupunkia kuin se sinun ahdistava lapsuudenkotialue.
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Miehesi huonosti palkattu työ muuttaa, mutta silti hänellä olisi varaa elättää koko perhe ja maksaa sinulle yksityistä eläkevakuutusta (et kai ilman sitä edes harkitsisi kotiin jäämistä)? Vaikka vuokra olisikin halvempi, niin ei siitä kyllä niin suurta säästöä syntyisi, että tuo olisi mahdollista. Jokin tässä yhtälössä nyt mättää.
Lue teksti ja lopeta toi trollailu
Itse en muuttaisi. Olen kokeillut elämässäni tehdä paljon niitä "tuntuu huonolta asialta itsestäni" ja todellakin pieleen on mennyt ja pahasti. Olen tullut todella onnettomaksi. Asiat, jotka ahdistivat alkujaankin, muuttuivat vain pahemmaksi.
- Sinulta katoaisi kaikki oma, mikä ajaa sinua enemmän ja enemmän ahdistukseen, joka vaikuttaa lopulta perhe-elämäänne.
- Onko kompromissi mahdollinen? Esim. muutatte jonnekin puoleen väliin, jotta saat pitää elämäsi, mutta toisaalta miehesi saa myös mahdollisuuden parempaan?
- Jollet ole koko elämääsi unelmoinut pelkästä kotiäitiydestä, älä tee sitä virhettä, että ryhdyt siihen.
Ap sinulla on vain yksi elämä. Huolehdi, että siinä on edes muutama asia josta oikeasti nautit tai joka on sinulle itsellesi oikeasti tärkeä.
Jos olet kunnianhimoinen urahenkinen ja koulutettu nainen, pääsi hajoaa kotiäitiyteen (kun kyse ei ole mistään vauvavuodesta ja pikkulapsiajasta). Vietät päiväsi katkeroituen siitä että työkokemuksesi ja koulutuksesi menee hukkaan, etkä osaa nauttia siitä kotona "toimettomana" olemisesta. Päiväkoti/kouluikäisten lasten kotiäidillä ei ole paljoa hommaa kotona, siivouksiin, pyykkiin ja ruoanlaittoon ei nyt niin montaa tuntia päivässä mene. Onko sinulla joku juttu, mitä harrastat intohimoisesti ja voisit viettää joka päivä sen parissa monta tuntia? Jos on, niin homma ehkä onnistuu, jos ei niin pääsi leviää.
Ensinnäkin miehesi tulisi maksaa sinulle eläkevakuutus jos jäät kotiin. Toisekseen teille voi tulla ero, miten selviät silloin? Avioeron riski on niin suuri, että neuvon kaikkia naisia tekemään korkeintaan kaksi lasta. Yksi on ehkä vielä parempi.
Jos olet pitkään kotona, et pääse välttämättä enää töihin.
En muuttaisi. Tulevaisuutesi kuulostaa siltä, että miehesi on koko ajan töissä ja sinä lasten kanssa kotona. Kenen kanssa viettäisit aikaasi siellä paikkakunnalla?
Mutta olenkin 3 lapsen yh ja minun on pakko pitää vakituinen työpaikka, jotta saan kulut maksettua. Silti luulen, että se on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Jos olisin vain kotona, olisin varmaan kaappijuoppo.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Eli haluaisit muuttaa jos ahdistus katoaisi? Mene jollekin yksityiselle psykologille puhumaan ahdistuksestasi, viisi kertaa voisi riittää, niin tilanne ehkä ratkeaisi ja ahdistus poistuisi. Ja voisit muuttaa hyvillä mielin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Eli haluaisit muuttaa jos ahdistus katoaisi? Mene jollekin yksityiselle psykologille puhumaan ahdistuksestasi, viisi kertaa voisi riittää, niin tilanne ehkä ratkeaisi ja ahdistus poistuisi. Ja voisit muuttaa hyvillä mielin.
Ei ole aikaa, muutosta pitää päättää ensi viikolla, olisi pitänyt jo tähän päivään mennessä. :/
Ap,
Älä muuta koska menetät otteen omaan elämääsi lasten ja työn puutteen vuoksi. Mitä siten kun lapset oavt isoja? Asut siellä huonomalla alueella, palveluiden puutteessa, ilman hyvää vakityötä. Olet ollut monta vuotta kotona lasten kanssa, eläke ei ole kertynyt yms. Ei se raha siellä kotiseudulla riitä sen paremmin koska siellä palkat ovat matalammat. Oma talo - siinä vasta työmaa ja rahareikä. Lapsiin menee rahaa riippumatta siitä, missä asutte. Tarvitsete siellä tod. näk. 2 autoa. Ja se pahin: te ette välttämättä voi vaikuttaa jälkikasvunne hoidon- ja koulutuksen laatuun omilla valinnoilla. Eli on tyydyttävä siihen, mitä on. Mieti.
Mitä jos tulee ero? Olet vielä huonommassa asemassa miehen sukulaisten paikkakunnalla, ehkäpä ilman työtä. Tätä miehet ei oikein ymmärrä (fiksutkaan). Helppo miehesi on maalailla tulevaisuutta etukäteen. Arki on kuitenkin se mitä elämässä on eniten ja se täällä pääkaupunkiseudulla yksinkertaisesti toimii. Puhumattakaan kulttuurin pääomasta ja tasokkaista koulumahdollosuuksista.
* ei siis lasten piutteen vaan työn puutteen. Koska lapset muuttaa elämää ja ne sitoo sut kotiin hyvin tiiviisti jos elatus vaan miehen hartioilla. Ja jos irtisanoudut validuunista ennen lasten hankintaa, saat paljon matalampaa äitiys- ja vanhempainpäivörahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Eli haluaisit muuttaa jos ahdistus katoaisi? Mene jollekin yksityiselle psykologille puhumaan ahdistuksestasi, viisi kertaa voisi riittää, niin tilanne ehkä ratkeaisi ja ahdistus poistuisi. Ja voisit muuttaa hyvillä mielin.
Ei ole aikaa, muutosta pitää päättää ensi viikolla, olisi pitänyt jo tähän päivään mennessä. :/
Siis valtavasta elämänmuutoksesta, joka koskee neljän hengen koko elämää ja arkea ja myös sinun työkuvioita ym, pitäisi päättää parissa päivässä? Aika hurjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Eli haluaisit muuttaa jos ahdistus katoaisi? Mene jollekin yksityiselle psykologille puhumaan ahdistuksestasi, viisi kertaa voisi riittää, niin tilanne ehkä ratkeaisi ja ahdistus poistuisi. Ja voisit muuttaa hyvillä mielin.
Ei ole aikaa, muutosta pitää päättää ensi viikolla, olisi pitänyt jo tähän päivään mennessä. :/
Siis valtavasta elämänmuutoksesta, joka koskee neljän hengen koko elämää ja arkea ja myös sinun työkuvioita ym, pitäisi päättää parissa päivässä? Aika hurjaa.
Kyllä vain! Asunnosta pitäisi päättää ma mennessä ja työpaikalle piti miehen jo ilmoittaa piakkoin ottaako, antoivat vielä armon aikaa.. Tukiverkostoa löytyisi kaupungista niin minun kuin miehen, täällä meillä ei ole lainkaan tukiverkostoa. Se oli oikeastaan ainoa syy jota punnitsin todella tarkkaan!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ap olo, että et oikeasti halua yhtään muuttaa, ja syy ei ole välttämättä työ tai se että lapsuus oli ahdistavaa aikaa. Luulen että sinulla on jokin muukin syy haluttomuuteen muuttaa sinne. Onko liitossanne kaikki aidosti hyvin?
On. Mieheni on elämäni rakkaus ja aivan loistava aviomies sekä isä. Meidän suhteessa ei ole mitään vialla. Puhutaan paljon asioista kun asioista.
Mies ei tietenkään muuta jos en halua, mutta tuntuu epäreilulta miestä kohtaan.
Kyllä se vaan suurin syy on se AHDISTUS mitä tunnen.
Ap
Eli haluaisit muuttaa jos ahdistus katoaisi? Mene jollekin yksityiselle psykologille puhumaan ahdistuksestasi, viisi kertaa voisi riittää, niin tilanne ehkä ratkeaisi ja ahdistus poistuisi. Ja voisit muuttaa hyvillä mielin.
Ei ole aikaa, muutosta pitää päättää ensi viikolla, olisi pitänyt jo tähän päivään mennessä. :/
Siis valtavasta elämänmuutoksesta, joka koskee neljän hengen koko elämää ja arkea ja myös sinun työkuvioita ym, pitäisi päättää parissa päivässä? Aika hurjaa.
Kyllä vain! Asunnosta pitäisi päättää ma mennessä ja työpaikalle piti miehen jo ilmoittaa piakkoin ottaako, antoivat vielä armon aikaa.. Tukiverkostoa löytyisi kaupungista niin minun kuin miehen, täällä meillä ei ole lainkaan tukiverkostoa. Se oli oikeastaan ainoa syy jota punnitsin todella tarkkaan!
Ap
Kuulostaa siltä, että voitte suunnilleen sitten heittää kolikkoa ja vain elää sen mukaan mitä kolikko päättää. Ette ehdi nimittäin selvittää ja harkita itse riittävästi, joten vaillinaisten faktojen pohjalta ja sattumankaupalla päätös on kuitenkin tehtävä.
Mieheni sai kyllä paljon parempi palkkaisen työn kotipaikkakunnalla , jossa hänellä on isänsä yritys jossa voisi tehdä satunnaisesti urakkatöitä. Yrityksessä tienaa urakassa/per hanke aika hyvin. :)
Ei sillä että minun tarvitsisi nyt tuosta tehdä tilintekoa kun tämä ei ole se pointti koko asiassa..
Ap