Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei vaan siivoa (ja tajua miten se väsyttää ja turhauttaa)
19.01.2017 |
Pohjustuksena; suhteen alussa mies siivosi itsenäisesti, mutta se vaan "jäi" yhden työttömyyspätkäni aikana pois. Meillä on muuten rakastava suhde (mies kannustaa ja tukee minua, ymmärtää enimpiä oikkujani ja ongelmiani yms), mutta tämä jäytää pahasti. Tilannetta on jatkunut jo useamman vuoden eikä vaikuta olenko ollut työttömänä vai töissä tai sairaana.
Olen kertakaikkiaan kyllästynyt siihen että saan jatkuvasti patistaa miestä siivoamaan. Aina tulee lupaus että hän hoitaa, ja aina saan pettyä. Esimerkki tältä kuulta; mies lupasi kaksi viikkoa sitten että seuraavan kerran kun lämmitetään sauna, niin hän pesee sen. Mutta aina on tullut jokin painava este (oho meni näin myöhään, väsyttää, no huomenna, nyt heikottaa) miksi sitä ei ole nyt voinut hoitaa. Sama homma imuroinnissa, lupasi että hoitaa maanantaina. No kaivoi imurin esiin tiistaina ja imuroi yhden huoneen, tuli puhelu ja imuri on yhä tuossa odottamassa loppukämpän imurointia.
Ja tämä on kuitenkin jo edistystä, kun aiemmin hän vaan lupasi että joskus hoitaa eikä koskaan hoitanut. Sitten tajusin että pitää sopia päivämäärät milloin asiat hoidetaan (ja siltikin venkoillaan eikä mies edes tajua hävetä).
Mies hokee että ei jaksa viikolla siivota. No joo, on fyysinen työ, mutta kun ei hoida hommia edes viikonloppuna! Sovittiin että pyritään siivoamaan yhdessä lauantaisin aamupalan jälkeen. Aina tulee jotain "tärkeää" miksei voi hoitaa. Käytännössä minä hoidan viikkosiivoukset. Ollaan saatu sovittua tiski- ja pyykkivuorot jotka sentään on pitäneet.
Olen kokeillut jättää täysin siivoamatta. Ei toimi ja minua vaan alkaa oksettaa kun vessa haisee pistävälle virtsalle kuukauden jälkeen eikä mies herää. Joten olen siirtynyt takaisin omaan viikkosiivousrutiiniini ettei kämppä mene ihan paskaksi siivoamattomuuden takia. Olen kokeillut listoja, mutta mies ei niitä käytä ja katso. Ja nyt vähitellen sopinut vuoroja, mutta luistelee niistäkin tosiaan pois. Olen yrittänyt että yhdessä päätetään säännöt (kun valitti listojen kohdalla että yksin ne päätin), vaan ei ala keskustelemaan asiasta (koska aina on jotain "tärkeämpää").
Olen monet kerrat jutellut tästä miehelle, ja ei vaan näytä ymmärtävän miten turhautunut olen jatkuvasti patistamaan ja miten se loukkaa kun tuntuu että mies ei vaan välitä. Jos suutun, niin nalkutan. Jos itken niin silloin mies lupailee tyhjiä. Jos masennun taas siitä kun siivoan yksin niin käskee minun piristyä kun hänelle tulee huono omatunto.
Sentään tekee ruokaa puolet ajasta ja kesäisin ajaa pienen nurmikkomme. Mutta olen kyllästynyt olemaan se joka on päävastuussa ja orkesterinjohtaja siivouksessa. Olen hokenut että jos jotain haluaa lahjaksi antaa niin siivoaa spontaanisti kodin. Ei ole tapahtunut. Olen sanonut että lapsia en ala tehdä, ennenkuin näen että osaa olla omatoiminen siivouksen kanssa. Toteaa vaan että kyllä hän silloin kun lapsi on niin muuttaa tavat (joo niin varmaan). Joten mitä voin enää tehdä?
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja ja kotitalousvähennys<3
Mutta tässä mies pääsee luistelemaan vastuusta. Entä kun tulee ajat että ei tuommoiseen olisi millään varaa, sitten kaikki olisi taas vastuullani.
ApVoi kauheaa, on se hirveää! Varmaan asutte 300 neliön huushollissa, kun noin kauhea ongelma moisesta!
Femakot ne vain märisee, kuinka pahoja ja kamalia ja laiskoja ja saamattomia ukot onkaan. Yäk!
t. nainen minäkin, mutta en femakko
Palataa asiaan sitten kun ymmärrät naisena olosta enemmän kuin sen mikä nenästä suuhun valuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aihe ei ole myöskään sukupuolisidonnainen, ainoastaan siinä, että näyttäisi olevan useammin miesten ongelma. Olen kyllä törmännyt myös naisiin, jotka ovat patalaiskoja ja ahkerat miehet siivoavat ja jopa kahvittavat vieraat. Onneksi on paljon myös niitä tasapainoisia koteja, joissa ei käydä jatkuvaa kissanhännänvetoa siisteysasioista.
Minä hoidan meillä kotihommat pääosin. On iso talo ja kolme lasta. Meillä arvostetaan toinen toisiamme ja kunnioitetaan toistemme työpanosta. Ikinä ei tulis mieleenikään tehdä listoja, tasata viivottimella hommia tai nalkuttaa toiselle kuten ap. Meillä menee hyvin ja olemme tosi onnellisia. Nykyinen tasa-arvo - sanan käyttö ja tulkinta siitä, mitä se on arjessa, on täysin väärin käsitetty. Tuloksena on ap:n kaltaisia epätoivoisia kirjoittajia, joita koko palsta tukee mukana itkien. No, ihan vapaasti. Mut onnellinenkin elämä olisi saavutettavissa, kun sen ajattelisi toisin. Niin kauan kuin koitetaan saada miehestä ja naisesta samanlaisia yksi yhteen, mennään päin honkia ja lujaa. Sukupuolet täydentävät toisiaan. He tekevät omat sektorinsa arjen pyörityksessä. Naisella on päävastuu ns. kotitöistä. Tätä vastaan voi pullikoida vaikka kuinka ja haukkua tätä mieltä olevat - onnellisuus ei haukkujilla lisäänny. Miettikää ja kokeilkaa. Suosittelen lämpimästi, koska miksi pitäisi itsensä polttaa tällaisista teennäisen periaatteellisista asioista? Listat revitte ekana, sitten lopetatte nalkuttamisen. Huomioitte puolisoanne ja kiitätte häntä edes joskus. Teette tärkeimmät kotityöt alta pois, niin raivo tekemättömistä töistä laantuu. Loput pikkuhiljaa. Totutte hoitamaan asiat ilman "vaadin tasa-arvoa" -huutoa. Tärkein muutos tapahtuu ajattelun ja oivalluksen tasolla. Lähennytte puolisonne kanssa ja kuinka ollakaan, keskinäinen kunnioitus pääsee kasvamaan ja silloin, silloin voidaan puhua yhdenvertaisuudesta suhteessa. Onnellista tulevaisuutta!
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan meillä kotihommat pääosin. On iso talo ja kolme lasta. Meillä arvostetaan toinen toisiamme ja kunnioitetaan toistemme työpanosta. Ikinä ei tulis mieleenikään tehdä listoja, tasata viivottimella hommia tai nalkuttaa toiselle kuten ap. Meillä menee hyvin ja olemme tosi onnellisia. Nykyinen tasa-arvo - sanan käyttö ja tulkinta siitä, mitä se on arjessa, on täysin väärin käsitetty. Tuloksena on ap:n kaltaisia epätoivoisia kirjoittajia, joita koko palsta tukee mukana itkien. No, ihan vapaasti. Mut onnellinenkin elämä olisi saavutettavissa, kun sen ajattelisi toisin. Niin kauan kuin koitetaan saada miehestä ja naisesta samanlaisia yksi yhteen, mennään päin honkia ja lujaa. Sukupuolet täydentävät toisiaan. He tekevät omat sektorinsa arjen pyörityksessä. Naisella on päävastuu ns. kotitöistä. Tätä vastaan voi pullikoida vaikka kuinka ja haukkua tätä mieltä olevat - onnellisuus ei haukkujilla lisäänny. Miettikää ja kokeilkaa. Suosittelen lämpimästi, koska miksi pitäisi itsensä polttaa tällaisista teennäisen periaatteellisista asioista? Listat revitte ekana, sitten lopetatte nalkuttamisen. Huomioitte puolisoanne ja kiitätte häntä edes joskus. Teette tärkeimmät kotityöt alta pois, niin raivo tekemättömistä töistä laantuu. Loput pikkuhiljaa. Totutte hoitamaan asiat ilman "vaadin tasa-arvoa" -huutoa. Tärkein muutos tapahtuu ajattelun ja oivalluksen tasolla. Lähennytte puolisonne kanssa ja kuinka ollakaan, keskinäinen kunnioitus pääsee kasvamaan ja silloin, silloin voidaan puhua yhdenvertaisuudesta suhteessa. Onnellista tulevaisuutta!
Jos toinen uupuu omaan taakkaansa, miten silloin on onnellinen ja tasapainoinen suhde?
Sen sijaan en tiedä, minkä verran ap aiheuttaa itse itselleen ongelmia, tuo saunan pesu kuulosti tosi omituiselta.
Lue teksti uudelleen ja sisäistä se, niin ymmärrät että uupuminen tulee ihan eri asiasta kuin siitä että hoitaa ne kotityöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä varmaan sitten vaihdat renkaat autoonne, korjaat, jos jokin asunnossa, koneissa, ym on mennyt rikki ??? Vai korjaatko?
Rasittavaa nykyajan pentujen vinkumista siivouksista. Ei vissiin ole edes lapsia, jotka kunnolla sotkis? Ne on (siivoukset) meillä aina olleet minun kontollani, kun en pysty ns. miesten hommiin huushollissamme. Puun teko on kyllä meikäläiselle out ja jos mies ei sitä hoitaisi, alkaisi vinkuminen, että KYLMÄ.
Olen asunut autollisena sinkkuna vuodesta -99. Ei ole isää eikä veljeä ja hyvin tässä on pärjätty. Kumpi tahansa sukupuoli pärjää tänä päivänä ilman toista, ei ole tarvetta pakkosymbiooseille. Siivousta ja kodinhoitoa on ehdottomasti moninkerroin enemmän kuin mitään korjauksia ja remontteja. Lampunvaihdot, pikkuruuvailut, terassin huolto, pienet maalailut, viemärien putsaukset jne. eivät vaadi penistä.
Mietin kans että taitaa noita siivoushommia olla hippasen verran enemmän, kun renkaanvaihtoa yms. Hoidan kämpän siivoomisesta ja pesemisestä 99%, valtaosan ajasta haen puut pannuun ja lämmitän, puolet teen nurmikoidenleikkuusta, ite teen remppahommat ja korjaukset, mies yksin korjaa mm. elektroniikan, jos nyt vaikka pesukone kiukuttelee. Ja korjaa tarvittaessa minun autoani. Kuitenkin jos mietitään tuntitasolla noita hommia, menee itelläni aikaa pelkkään siivoukseen, pesuun, järjestelyyn, ruuanlaittoon viikossa vähintään se 15 tuntia, +sitten kesällä sitä nurmikon leikkuuta, pihan hoitamista, talvella lumityötä, ne puiden haut ympäri vuoden ja lämmittämiset. Miehellä tuohon "korjauspuoleen" menee viikossa ehkä keskimäärin max 1 tunti, +"omat osansa" pihahommista ja lämmittämisestä. Siinä voikin sitte miettiä, kummalla tuo työtaakka on vaikka vuoden ajalta isompi :)
Niin. Tunteja ei pitäis laskea, kun on kyse yhteisestä elämästä. Joku taas heiluu viivottimen kanssa siellä. Luuleeko täällä joku aikuinen ihan oikeasti, että elämää ja asioita tai tekemisiä voisi mitata jotenkin validisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi uli uli.. Lopeta aloittaja se uhriutuminen. Heivaa mies pihalle jos on noin vaikeaa tai lähde itse kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja ja kotitalousvähennys<3
Mutta tässä mies pääsee luistelemaan vastuusta. Entä kun tulee ajat että ei tuommoiseen olisi millään varaa, sitten kaikki olisi taas vastuullani.
ApVoi kauheaa, on se hirveää! Varmaan asutte 300 neliön huushollissa, kun noin kauhea ongelma moisesta!
Femakot ne vain märisee, kuinka pahoja ja kamalia ja laiskoja ja saamattomia ukot onkaan. Yäk!
t. nainen minäkin, mutta en femakko
Palataa asiaan sitten kun ymmärrät naisena olosta enemmän kuin sen mikä nenästä suuhun valuu.
Uskallan väittää, että ymmärrän naisena olemisesta aika paljon enemmän, kuin sinä. En nyt viitti alkaa kertomaan tarkemmin. Surettaa vaan nämä nykyajan avuttomat ja itsekkäät, omaan napaansa tuijottavat naisparat, jotka tarvitsevat sen miehen apua kaikkeen. Auttavatko miestä hänen töissään yhtä innokkaasti ja epäitsekkäästi ?? Se onkin sitten jo kokonaan eri juttu. Oikeasti, minua säälittää miehet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan meillä kotihommat pääosin. On iso talo ja kolme lasta. Meillä arvostetaan toinen toisiamme ja kunnioitetaan toistemme työpanosta. Ikinä ei tulis mieleenikään tehdä listoja, tasata viivottimella hommia tai nalkuttaa toiselle kuten ap. Meillä menee hyvin ja olemme tosi onnellisia. Nykyinen tasa-arvo - sanan käyttö ja tulkinta siitä, mitä se on arjessa, on täysin väärin käsitetty. Tuloksena on ap:n kaltaisia epätoivoisia kirjoittajia, joita koko palsta tukee mukana itkien. No, ihan vapaasti. Mut onnellinenkin elämä olisi saavutettavissa, kun sen ajattelisi toisin. Niin kauan kuin koitetaan saada miehestä ja naisesta samanlaisia yksi yhteen, mennään päin honkia ja lujaa. Sukupuolet täydentävät toisiaan. He tekevät omat sektorinsa arjen pyörityksessä. Naisella on päävastuu ns. kotitöistä. Tätä vastaan voi pullikoida vaikka kuinka ja haukkua tätä mieltä olevat - onnellisuus ei haukkujilla lisäänny. Miettikää ja kokeilkaa. Suosittelen lämpimästi, koska miksi pitäisi itsensä polttaa tällaisista teennäisen periaatteellisista asioista? Listat revitte ekana, sitten lopetatte nalkuttamisen. Huomioitte puolisoanne ja kiitätte häntä edes joskus. Teette tärkeimmät kotityöt alta pois, niin raivo tekemättömistä töistä laantuu. Loput pikkuhiljaa. Totutte hoitamaan asiat ilman "vaadin tasa-arvoa" -huutoa. Tärkein muutos tapahtuu ajattelun ja oivalluksen tasolla. Lähennytte puolisonne kanssa ja kuinka ollakaan, keskinäinen kunnioitus pääsee kasvamaan ja silloin, silloin voidaan puhua yhdenvertaisuudesta suhteessa. Onnellista tulevaisuutta!
Hyvä kirjoitus ja ihan samaa mieltä! Lapsellista ja itsekästä vikinää.
Jos olisin ap, häpeäisin tuota märinää silmät päästäni ja olisin poistanut sen heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja ja kotitalousvähennys<3
Mutta tässä mies pääsee luistelemaan vastuusta. Entä kun tulee ajat että ei tuommoiseen olisi millään varaa, sitten kaikki olisi taas vastuullani.
ApVoi kauheaa, on se hirveää! Varmaan asutte 300 neliön huushollissa, kun noin kauhea ongelma moisesta!
Femakot ne vain märisee, kuinka pahoja ja kamalia ja laiskoja ja saamattomia ukot onkaan. Yäk!
t. nainen minäkin, mutta en femakko
Palataa asiaan sitten kun ymmärrät naisena olosta enemmän kuin sen mikä nenästä suuhun valuu.
Uskallan väittää, että ymmärrän naisena olemisesta aika paljon enemmän, kuin sinä. En nyt viitti alkaa kertomaan tarkemmin. Surettaa vaan nämä nykyajan avuttomat ja itsekkäät, omaan napaansa tuijottavat naisparat, jotka tarvitsevat sen miehen apua kaikkeen. Auttavatko miestä hänen töissään yhtä innokkaasti ja epäitsekkäästi ?? Se onkin sitten jo kokonaan eri juttu. Oikeasti, minua säälittää miehet!
Auttavatko miestä hänen töissään?? Missä ihmeen miehen töissä? Hänen työpaikallaan? No ei todella. Kotona on kodinhoidon työt, ei mitään miesten ja naisten töitä. Molempien elämä lyhenee vuorokaudessa 24 h ja jos toiselta vastoin tahtoaan siitä kuluu liikaa yhteisten asioiden hoitoon, pitää miettiä ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Tietenkin muualla maailmassa voi olla ihan miten vain, mutta nyt ollaan suomessa. Ainakin käsittääkseni ap myös on täällä.
Me naiset saadaan vaatia tasa-arvoista yhteiselämää. Ja jos ei sitä saada, niin ero on ihan hyvä vaihtoehto. Sellaisia miehiä löytyy kyllä, jotka siivoavat ja jos ei löydy, niin yksinkin on ihan hyvä olla. Onneksi me ollaan vapaita valitsemaan. Täytyy vain ymmärtää se, eikä tyytyä huonoon mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja ja kotitalousvähennys<3
Mutta tässä mies pääsee luistelemaan vastuusta. Entä kun tulee ajat että ei tuommoiseen olisi millään varaa, sitten kaikki olisi taas vastuullani.
ApVoi kauheaa, on se hirveää! Varmaan asutte 300 neliön huushollissa, kun noin kauhea ongelma moisesta!
Femakot ne vain märisee, kuinka pahoja ja kamalia ja laiskoja ja saamattomia ukot onkaan. Yäk!
t. nainen minäkin, mutta en femakko
Palataa asiaan sitten kun ymmärrät naisena olosta enemmän kuin sen mikä nenästä suuhun valuu.
Uskallan väittää, että ymmärrän naisena olemisesta aika paljon enemmän, kuin sinä. En nyt viitti alkaa kertomaan tarkemmin. Surettaa vaan nämä nykyajan avuttomat ja itsekkäät, omaan napaansa tuijottavat naisparat, jotka tarvitsevat sen miehen apua kaikkeen. Auttavatko miestä hänen töissään yhtä innokkaasti ja epäitsekkäästi ?? Se onkin sitten jo kokonaan eri juttu. Oikeasti, minua säälittää miehet!
Auttavatko miestä hänen töissään?? Missä ihmeen miehen töissä? Hänen työpaikallaan? No ei todella. Kotona on kodinhoidon työt, ei mitään miesten ja naisten töitä. Molempien elämä lyhenee vuorokaudessa 24 h ja jos toiselta vastoin tahtoaan siitä kuluu liikaa yhteisten asioiden hoitoon, pitää miettiä ratkaisuja.
Eli asutte jossain kerrostalokaksiossa, eikä lapsiakaan Arvasin. :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä varmaan sitten vaihdat renkaat autoonne, korjaat, jos jokin asunnossa, koneissa, ym on mennyt rikki ??? Vai korjaatko?
Rasittavaa nykyajan pentujen vinkumista siivouksista. Ei vissiin ole edes lapsia, jotka kunnolla sotkis? Ne on (siivoukset) meillä aina olleet minun kontollani, kun en pysty ns. miesten hommiin huushollissamme. Puun teko on kyllä meikäläiselle out ja jos mies ei sitä hoitaisi, alkaisi vinkuminen, että KYLMÄ.
Olen asunut autollisena sinkkuna vuodesta -99. Ei ole isää eikä veljeä ja hyvin tässä on pärjätty. Kumpi tahansa sukupuoli pärjää tänä päivänä ilman toista, ei ole tarvetta pakkosymbiooseille. Siivousta ja kodinhoitoa on ehdottomasti moninkerroin enemmän kuin mitään korjauksia ja remontteja. Lampunvaihdot, pikkuruuvailut, terassin huolto, pienet maalailut, viemärien putsaukset jne. eivät vaadi penistä.
Ei tarvi ei, mutta mitä luulet kumpi noita hommia tekee jos taloudessa on mies?
Ja kumminkin nuristaan ettei mies tee puolia kotitöistä päälle.
Vierailija kirjoitti:
minä siivoan meillä jokapäivä.. siis jokapäivä
pidän yleissiisteyttä yllä. mutta siis käytännössä pyykkään, tiskaan, tyhjennän astianpesukoneen/täytän, imuroin, luutuan.. viikkaan pyykit kaappiin , vaihan petivehkeet yms yms.. pidän kotia yllä.. mitä milloinkin ja mies hoitaa suurimmat talous kulut, pihan (nurmikon leikkuun, lumen pukkauksen yms.. haravoinnin ja kaikki pihahommat ) ja kaikki remontti hommat ja korjaukset.. lämmittää myös aina saunan ja hakee puut.
yleensä minä oon se joka laittaa ruuan ja käy kaupassa koska käytännössä mun ei tarvi muutakun ostaa meidän perheen ruuat kuussa ja siivota. näin meillä eikä se ole kellekkään ongelma.. mies ei osaa ees pyykkikonetta käyttää joskus kun jotain työvaatteitaan pesi niin kysy miten.. millä ohjelmalla jne :D mitä mieltä? meillä tämä toimii ihan ok ja muutenki tykkään siisteydestä ja jos tuon varaan jättäisin siivouksen niin hulluksi tulisin joten näin pääsen itsekkin helpommalla ja ei tarvi vittuuntua sotkusta ja muutenki siivous on kivaa
Itsehän sinä sanoit taikasanat, sinusta siivous on kivaa. Entä, jos ei olisi? Tai asuisitte kerrostalossa, vieläkö olist tyytyväinen työnjakoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä varmaan sitten vaihdat renkaat autoonne, korjaat, jos jokin asunnossa, koneissa, ym on mennyt rikki ??? Vai korjaatko?
Rasittavaa nykyajan pentujen vinkumista siivouksista. Ei vissiin ole edes lapsia, jotka kunnolla sotkis? Ne on (siivoukset) meillä aina olleet minun kontollani, kun en pysty ns. miesten hommiin huushollissamme. Puun teko on kyllä meikäläiselle out ja jos mies ei sitä hoitaisi, alkaisi vinkuminen, että KYLMÄ.
Olen asunut autollisena sinkkuna vuodesta -99. Ei ole isää eikä veljeä ja hyvin tässä on pärjätty. Kumpi tahansa sukupuoli pärjää tänä päivänä ilman toista, ei ole tarvetta pakkosymbiooseille. Siivousta ja kodinhoitoa on ehdottomasti moninkerroin enemmän kuin mitään korjauksia ja remontteja. Lampunvaihdot, pikkuruuvailut, terassin huolto, pienet maalailut, viemärien putsaukset jne. eivät vaadi penistä.
Ei tarvi ei, mutta mitä luulet kumpi noita hommia tekee jos taloudessa on mies?
Ja kumminkin nuristaan ettei mies tee puolia kotitöistä päälle.
Kun olin avoliitossa molemmat huollattivat ja pesettivät omat autonsa itse parhaaksi katsominsa menetelmin. Olin pihalla lumitöissä minäkin. Vaihdoin sulakkeen, jos se meni. Putsasin viemärit, vaihdoin lamput. Toki mieskin saattoi tehdä, jos oli hollilla juuri silloin. Ja olenko sanonut, että kotityöt (ilmeisesti tarkoitat "naisten töitä") pitäisi jakaa 50/50 ja sitten mies tekee lisäksi "miesten" työt. Oliko sinulle jotenkin yllätys, että kaikki miehet eivät huolehdi naisensa autosta tai tee yksin lumitöitä tai että kaikki naiset eivät istu olohuoneessa kuuntelemassa palovaroittimen patterin loppumishuutoa siihen asti, kun mies tulee kotiin tai mene pimeään suihkuun vaihtamatta lamppua itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä ihan oletusarvoisesti odotti, että minusta yhteenmuutettaessa kuoriutuu joku ehtoisa kodinhengetär. Oltiin seurusteltu useampi vuosi eri osoitteissa, joten mitään merkkejä siihen suuntaan ei olisi pitänyt olla havaittavissa.
Hän kuvitteli, että hoidan kaupassakäynnit, ruuanlaitot, tiskaukset, imuroinnit, petaamiset, järjestämiset. Ja että se ruuanlaittotaitokin syntyy siitä vaan naps, kun pääsee oman kodin ovesta sisälle.
Sitten voi vielä arvostella, että ruoka on paskaa ja että asunto on niin sekainen, ettei kehtaa kutsua vieraita, kun kaukosäätimet on sekaisin pöydällä eikä rivissä ja itse kuitenkin jättää juustot ja voit vaikka yön yli lämpimään, kun ei jaksa laittaa jääkaappiin eikä todellakaan putsaa yhtään leivänmurustakaan omista puuhasteluistaan.
Ja ihan ulimiehille tiedoksi, että minä tienasin 40 h vko töissä, mies opiskeli. Ja valmistumisensa jälkeenkin olen tienannut vähintään saman ja enemmänkin kuin hän.
Naiset ei vaan tajua, ettei ruokaa tarvi kotona laittaa eikä sitä kaupasta ostaa, eikä usein tiskata eikä siivota, vain siksi että ollaan muutettu yhteen. Ulkonakin voi syödä.
Ai niin, nainen ei voi mennä ulos ilman tunnin laittautumista.
Kerrankin palstalla on jotain muuta kuin pihi mies! Meidän perheessä miehen rahat eivät riittäisi maksamaan joka päivä neljälle hengelle ravintolaruokaa, harmi, sillä minulle tuo kelpaisi edes kerran viikkoon. Sillä aikaa siivousfirma hoitaisi viikkosiivouksen. Olisi ihana tulla täydellä vatsalla siistiin kotiin.
Minä en millään tajua, miten joillekin miesten työt ovat pattereiden, lamppujen ja sulakkeiden vaihtoa, lumitöitä, nurmikon leikkuuta tai auton tankkausta? Auton renkaiden vaihto maksaa 30 euroa ja minä maksan sen mieluummin, mitä teen sen kerrostalon pihalla. Pissapojan täyttäminen, tankkaus, rengaspaineiden ja öljyn määrän tarkistus onnistuu keneltä tahansa, muuten nykyautoja ei noin vain itse huolletakaan.
Olen asunut autollisena sinkkuna vuodesta -99. Ei ole isää eikä veljeä ja hyvin tässä on pärjätty. Kumpi tahansa sukupuoli pärjää tänä päivänä ilman toista, ei ole tarvetta pakkosymbiooseille. Siivousta ja kodinhoitoa on ehdottomasti moninkerroin enemmän kuin mitään korjauksia ja remontteja. Lampunvaihdot, pikkuruuvailut, terassin huolto, pienet maalailut, viemärien putsaukset jne. eivät vaadi penistä.