Kun mies ei vaan siivoa (ja tajua miten se väsyttää ja turhauttaa)
Pohjustuksena; suhteen alussa mies siivosi itsenäisesti, mutta se vaan "jäi" yhden työttömyyspätkäni aikana pois. Meillä on muuten rakastava suhde (mies kannustaa ja tukee minua, ymmärtää enimpiä oikkujani ja ongelmiani yms), mutta tämä jäytää pahasti. Tilannetta on jatkunut jo useamman vuoden eikä vaikuta olenko ollut työttömänä vai töissä tai sairaana.
Olen kertakaikkiaan kyllästynyt siihen että saan jatkuvasti patistaa miestä siivoamaan. Aina tulee lupaus että hän hoitaa, ja aina saan pettyä. Esimerkki tältä kuulta; mies lupasi kaksi viikkoa sitten että seuraavan kerran kun lämmitetään sauna, niin hän pesee sen. Mutta aina on tullut jokin painava este (oho meni näin myöhään, väsyttää, no huomenna, nyt heikottaa) miksi sitä ei ole nyt voinut hoitaa. Sama homma imuroinnissa, lupasi että hoitaa maanantaina. No kaivoi imurin esiin tiistaina ja imuroi yhden huoneen, tuli puhelu ja imuri on yhä tuossa odottamassa loppukämpän imurointia.
Ja tämä on kuitenkin jo edistystä, kun aiemmin hän vaan lupasi että joskus hoitaa eikä koskaan hoitanut. Sitten tajusin että pitää sopia päivämäärät milloin asiat hoidetaan (ja siltikin venkoillaan eikä mies edes tajua hävetä).
Mies hokee että ei jaksa viikolla siivota. No joo, on fyysinen työ, mutta kun ei hoida hommia edes viikonloppuna! Sovittiin että pyritään siivoamaan yhdessä lauantaisin aamupalan jälkeen. Aina tulee jotain "tärkeää" miksei voi hoitaa. Käytännössä minä hoidan viikkosiivoukset. Ollaan saatu sovittua tiski- ja pyykkivuorot jotka sentään on pitäneet.
Olen kokeillut jättää täysin siivoamatta. Ei toimi ja minua vaan alkaa oksettaa kun vessa haisee pistävälle virtsalle kuukauden jälkeen eikä mies herää. Joten olen siirtynyt takaisin omaan viikkosiivousrutiiniini ettei kämppä mene ihan paskaksi siivoamattomuuden takia. Olen kokeillut listoja, mutta mies ei niitä käytä ja katso. Ja nyt vähitellen sopinut vuoroja, mutta luistelee niistäkin tosiaan pois. Olen yrittänyt että yhdessä päätetään säännöt (kun valitti listojen kohdalla että yksin ne päätin), vaan ei ala keskustelemaan asiasta (koska aina on jotain "tärkeämpää").
Olen monet kerrat jutellut tästä miehelle, ja ei vaan näytä ymmärtävän miten turhautunut olen jatkuvasti patistamaan ja miten se loukkaa kun tuntuu että mies ei vaan välitä. Jos suutun, niin nalkutan. Jos itken niin silloin mies lupailee tyhjiä. Jos masennun taas siitä kun siivoan yksin niin käskee minun piristyä kun hänelle tulee huono omatunto.
Sentään tekee ruokaa puolet ajasta ja kesäisin ajaa pienen nurmikkomme. Mutta olen kyllästynyt olemaan se joka on päävastuussa ja orkesterinjohtaja siivouksessa. Olen hokenut että jos jotain haluaa lahjaksi antaa niin siivoaa spontaanisti kodin. Ei ole tapahtunut. Olen sanonut että lapsia en ala tehdä, ennenkuin näen että osaa olla omatoiminen siivouksen kanssa. Toteaa vaan että kyllä hän silloin kun lapsi on niin muuttaa tavat (joo niin varmaan). Joten mitä voin enää tehdä?
Kommentit (307)
Siivooja, mies maksaa. Maksaa tai tekee osansa kotitöistä. Jos on tiukkaa, tingitte muusta. Ei missään nimessä yhtään lasta ennen kuin homma on sujunut kitkatta muutaman vuoden. Jos lusmuilee muissakin asioissa, ei sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Teillä siivottavan joku viidensadan neliön talo :D
N.80 neliön rivari pienellä pihalla. Ei edes paha, ja mies luistelee minkä ehtii. Sitä suuremmalla syyllä turhauttaa kun ei ole mikään iso tehtävä pyyhkäistä esim pölyjä kun ei montaa sellaista pintaa ole. Varsinkin kun sisustus on siivousta ajatellen pidetty minimalistisena.
Ap
voisitteko te antaa miehelle jonkun muun vastuualueen? esim pyykit ja ruuan? koska niiden tekemättäjättämisen todella huomaa. Sitten kun pyykit loppuu niin peset itsellesi (ja todellakin valitat että miehen osuus on taas tekemättä) tai haet/teet yhden hengen annoksen itsellesi. Ja kerrot miehelle selväsanoin, että olet erittäin pettynyt ja vihainen. kun mies ajaa sut tuohon.
Itselläni piti vetäistä vielä pidemmälle (nykyään jo ex-mies muutti kanssani asumaan suodan äitinsä luota)- Kerroin miehelle monta kertaa, että en jatka tätä suhdetta kohta enää. Yksi lauantai sitten aloin lauttautumaan ja sanoin miehelle, että olen sopinut Tinder treffit ja toivon, että hän löytää oman asunonta 1-2kk sisään. Että olen nyt etimässä aikuista miestä itselleni.
Ja menin. 3 viikkoa niin mies alkoi ottaa asioita puheeksi ja annoin vielä yhden mahdollisuuden. sitten heitin miehen ulos.
Minä en kenenkään äidiksi ala ja tuo oli viimeinen kerta, kun tuollaiseen lähden. Sen jälkeen kysyin kaikilta miehiltä, että ovathan he asuneet yksin ja tietysti vähän sen asunnon kunnon mukaan mietin yhteenmuuttoa....
Vierailija kirjoitti:
Siivooja, mies maksaa. Maksaa tai tekee osansa kotitöistä. Jos on tiukkaa, tingitte muusta. Ei missään nimessä yhtään lasta ennen kuin homma on sujunut kitkatta muutaman vuoden. Jos lusmuilee muissakin asioissa, ei sittenkään.
Että ajattelit lusmuajan oikeasti muuttuvan niin, että jälleen pari vuotta esitettyään ei sysäisi kotitöitä ap:n kontolle, kun ensimmäinen lapsi on syntynyt (kun ap on todellakin nalkissa)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin teette sen lapsen, niin on sit kaks lasta talossa.
Onneksi on edes verran järkeä päässä että lasta en ole alkanut tekemään. En jaksa kahden lapsen sotkuja korjailla. Olen suoraan sanonut miehelle että tämä on suurin syy, eikä ole hätkähtänyt siitä ja korjannut tapojaan. On masentunut että miksi syytän asiasta vain häntä, kun on minusakin vikoja. On joo, mutta pyrin niitä parhaani mukaan korjaamaan, ja miehen tapauksessa tuntuu että hän ei arvosta sanomisiani ja tunteitani sen vertaa että yrittäisi korjata.
Miksi sinä sit vetkuilet tossa suhteessa, jos siinä ei löydy arvostusta?
Vierailija kirjoitti:
Joo tiiän tunteen. "Kyl mä siivoisin enemmän ja itsenäisesti jos sä et kokoajan patistais ja nalkuttais asiasta" juu niin vissiin.
Myöntänyt kyllä sen että ei häntä häiritse sotku niin paljoa. Mut en vaan ymmärrä kun edes pöytää ei osata pyyhkiä muruista!!!
Joo samaa sanonut mies. Ja kun en "patista ja nalkuta" niin mitään ei tapahdu. Ja silloin kun kehun että on hoitanut jonkun pyytämäni homman (viimein), niin sitäkään ei saa tehdä. Eli jään vain huomauttelemaan ja mahdollisimman monella eri sanamuodolla ja keinolla yritän kertoa miten tärkeää minulle olisi ja miten parisuhdetta parantavaa se olisi. Mies kyllä huomaa siivottomuudet, mutta ei silloin kun hänen pitäisi siivota, silloin "täällähän on siistiä" (kuukauden siivoamatta yök).
Ap
Tuli tuosta AP aloituksesta ja niistä miehen tekosyistä mieleen vaimoni kommentit seksiehdotuksiin. Ja huvittavinta on, kun ne ovat täysin ristiriitaiset. Esimerkiksi: "ei nyt, kun en ole vielä käynyt suihkussa" ja seuraavana päivänä: "ei nyt, kun kävin juuri suihkussa".
Eli käytännössä AP:lla on pari vaihtoehtoa. Joko tekee hommat itse tai sitten voi testata toimiiko esimerkiksi to-do-lista? Tai jos merkkaatte yhdessä ihan kalenteriin, että mitä siivotaan ja milloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä siivottavan joku viidensadan neliön talo :D
N.80 neliön rivari pienellä pihalla. Ei edes paha, ja mies luistelee minkä ehtii. Sitä suuremmalla syyllä turhauttaa kun ei ole mikään iso tehtävä pyyhkäistä esim pölyjä kun ei montaa sellaista pintaa ole. Varsinkin kun sisustus on siivousta ajatellen pidetty minimalistisena.
Ap
Miksi et sitten voisi vain siivota ja mies korvata sen esim. hoitamalla kaupassa käynnin, ruuat, pyykit, jne. Sinulla tulee raskas loppuelämä jos kuvittelet että kaikki voidaan käytännössä jakaa tasan.
Jos nämä elämän perusasiat ei ole selkäytimessä jo alun pitäen, niin ei ne tule pysymäänkään. Pari vuotta nyt voi panostaa siivoamiseen tai ihan mihin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi aikuista saa aikaiseksi sellaisen sotkun, että tuosta tulee ongelma?
Kun asiaa ajattelee, niin ei se siivo tässä välttämättä ole pahin ongelma, vaan miehen täysi vastuuntunnottomuus ja ajattelemattomuus. Se että ei osallistu tasavertaisesti normaaliin arjen pyörittämiseen. Kyllä se riipaisee kun on jo siinä iässä ja sellaisilla vaivoilla, että lasten tekoa pitäisi vakavasti harkita. Jos mies osoittaa tällaisessa "pikku jutussa" että ei voi kuunnella minua ja arvostaa mielipidettäni, niin lastenteko jää. Nään sieluni silmin miten minä hoidan yksin yöheräilyt, miten vaipanvaihdot jää minulle yms ja mies poimii vaan kermat päältä ja on se "rento iskä" joka vaan leikittää lasta. En ala kodinhuoltaja-lastenhoitajaksi. On minulla muutakin elämää ja haluan yhteisen TASAVERTAISEN arjen.
Ap
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja, mies maksaa. Maksaa tai tekee osansa kotitöistä. Jos on tiukkaa, tingitte muusta. Ei missään nimessä yhtään lasta ennen kuin homma on sujunut kitkatta muutaman vuoden. Jos lusmuilee muissakin asioissa, ei sittenkään.
Että ajattelit lusmuajan oikeasti muuttuvan niin, että jälleen pari vuotta esitettyään ei sysäisi kotitöitä ap:n kontolle, kun ensimmäinen lapsi on syntynyt (kun ap on todellakin nalkissa)?
Jaksaako tosilusmu teeskennellä vuosia? Toki lusmuaja voi maksaa siivouksen senkin jälkeen, tai tehdä osansa kotitöistä. Epäreiluuden tunne on tuhoisaa parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
voisitteko te antaa miehelle jonkun muun vastuualueen? esim pyykit ja ruuan? koska niiden tekemättäjättämisen todella huomaa. Sitten kun pyykit loppuu niin peset itsellesi (ja todellakin valitat että miehen osuus on taas tekemättä) tai haet/teet yhden hengen annoksen itsellesi. Ja kerrot miehelle selväsanoin, että olet erittäin pettynyt ja vihainen. kun mies ajaa sut tuohon.
....
Minä en sitten ymmärrä tällaisia valtapelipelleilyjä. Miksei asiasta voi keskustella oikeasti ja kertoa mikä mättää. Ei siis mitään päivittäistä nalkuttamista (koska se vain vähentää toimitoja), vaan asiallinen keskustelu kotitöistä. Marttojen sivuilla löytyy lista kotitöistä. Siitä sovitte vuorot tms. jokaiseen hommaan.
Ja jos tuo ei toimi, niin suosittelen harkitsemaan eroa.
Vierailija kirjoitti:
Laiska mies kirjoitti:
Teillä on erilaiset siivousstandardit, eikä miehesi tule ikinä muuttumaan. Yritä saada hänet tekemään jotain muita kotitöitä. Minäkään en siivoa, mutta pesen ja ripustan pyykit, käyn kaupassa ja tiskaan.
Mikset sä siivoa?!? Kuuluu ihan jokaisen ihmisen normaaliin toimintaan. En käsitä että jotkut ihan tosissaan vaan päättää että heidän elämäänsä ei nyt vaan siivous kuulu. Eli otanpa itselleni siipan tuosta ilmaiseksi kodinhoitajaksi. (Tietenkin alkuun pitää poiketa säännöstä sen verran että saa toisen huijattua koukkuun)
Siivosin minä yksin asuessani harvakseltaan. Inhoan siivoamista eikä villakoirat nurkissa haittaa. Minulla on paljon korkeampi kynnys tarttua imuriin kuin vaimolla. Niinpä teen sitten vastavuoroisesti jotain muuta. Sitä paitsi vaimolla menee imurointiin paljon vähemmän aikaa kuin minulla tekemiini kotitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Siivooja, mies maksaa. Maksaa tai tekee osansa kotitöistä. Jos on tiukkaa, tingitte muusta. Ei missään nimessä yhtään lasta ennen kuin homma on sujunut kitkatta muutaman vuoden. Jos lusmuilee muissakin asioissa, ei sittenkään.
Voinko siis luottaa siihen, että jos en siivoa, vaimo ei varmasti tule "vahingossa" raskaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Et voi tehdä mitään. Jos ei tee niin ei tee. Sä voit ainoastaan päättää, että haluatko jatkaa tuollaista elämää tuollaisen ihmisen kanssa.
Mä olen itse niin mukavuudenhaluinen, että en alkaisi tappelemaan samasta itsestäänselvyydestä koko ikääni. Ei siivoaminen ole minunkaan mielipuuhiani, ja siksi haluan, että se hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti ja säännöllisesti. Enkä todellakaan suostu olemaan se ainoa siivooja talossa, missä asuu kaksi aikuista ihmistä. Jos ei kiinnosta ottaa täyttä vastuuta omasta osuudestaan, en asu sellaisen kanssa. Omat kämpät, sitten saa pitää sellaisen siivon minkä haluaa.
Tämä neuvo tulee aina. Mutta kuten sanoin, niin miehessä on paljon hyviä puolia.Tuntuisi äärimmäisen turhauttavalta katkaista suhde tällaiseen "pikkuasiaan". Kuitenkin edistystä on, ja mies on aiemmin osannut hoitaa osuutensa itsenäisesti. Itse olisin valmis parisuhdeterapiaan, mutta mies ei.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi aikuista saa aikaiseksi sellaisen sotkun, että tuosta tulee ongelma?
Kun asiaa ajattelee, niin ei se siivo tässä välttämättä ole pahin ongelma, vaan miehen täysi vastuuntunnottomuus ja ajattelemattomuus. Se että ei osallistu tasavertaisesti normaaliin arjen pyörittämiseen. Kyllä se riipaisee kun on jo siinä iässä ja sellaisilla vaivoilla, että lasten tekoa pitäisi vakavasti harkita. Jos mies osoittaa tällaisessa "pikku jutussa" että ei voi kuunnella minua ja arvostaa mielipidettäni, niin lastenteko jää. Nään sieluni silmin miten minä hoidan yksin yöheräilyt, miten vaipanvaihdot jää minulle yms ja mies poimii vaan kermat päältä ja on se "rento iskä" joka vaan leikittää lasta. En ala kodinhuoltaja-lastenhoitajaksi. On minulla muutakin elämää ja haluan yhteisen TASAVERTAISEN arjen.
Ap
Tasavertainen arki on sitä, että seisot miehen selän takana piiskakourassa ja määrittelet mitä se teidän arki on ja jos kaikki ei mene ja tapahdu niin kuin sinä haluat kiukuttelet kuin pikkulapsi jolta on viety kaikki karkit? Kai siinä teidän arjessa on asioita, joissa sinäkin voit joustaa ja tulla vastaan?
Mikään ei tule teidän suhteessa muutumaan ja silti sinä teet sen lapsen tuollaisen miehen kanssa. Se on jo niin nähty!
Siivoojan palkkaaminen ei oikeastaan poista siivousvastuuta. Edelleen jää järjestely, pyykit jne. Toki imuroinnit, lattianpesut ja pinnat jää pois.
Meillä miehellä vähän taipumusta samaan. Astiat jäisi helposti pöytään, pyykkiä ei pese ennenkuin kaappi on tyhjä, roiskeet jättää pyyhkimättä jnejne. Itse tosiaan sanoin, että se on joko siivooja miehen rahoilla tai mies pihalle. No, meillä käy nyt siivooja ja koti pysyy jotenkin kuosissa, mutta joka viikko kyllä saa henkien taistelun käydä että kerää omat vaatteensa, elektroniikkansa, postinsa jne pois lojumasta siivoojan tieltä.
Mikset sä siivoa?!? Kuuluu ihan jokaisen ihmisen normaaliin toimintaan. En käsitä että jotkut ihan tosissaan vaan päättää että heidän elämäänsä ei nyt vaan siivous kuulu. Eli otanpa itselleni siipan tuosta ilmaiseksi kodinhoitajaksi. (Tietenkin alkuun pitää poiketa säännöstä sen verran että saa toisen huijattua koukkuun)