Lue keskustelun säännöt.
Mitä SINULLE tänään 18.1 kuuluu?
Psykoositerapeutti
18.01.2017 |
Ihmisiä kuunnellaan nykyään aivan liian vähän. Liikaa tietoa, taitoa ja tunteita pidetään sisällämme, ja se tukahduttaa ihmistä. Siispä kerro tässä ketjussa, mitä juuri sinulle tänään kuuluu! ☺
Miten aamusi on lähtenyt käyntiin? Väsyttääkö yövuoro? Onko niitä aamuja, kun mikään ei onnistu, vai eikö voisi päivä paremmin alkaa? Raivostuttaako inisevä teini, hymyilyttääkö urheilugaalan uutiset, huolestuttaako joku? Miten päiväsi meni, huutiko pomo töissä, riitelitkö rakkaasi kanssa? Poikaystäväsi kihlasi sinut vai juhlitteko 10-vuotishääpäivää? Huolestuttaako joku terveydellinen vaivasi, suretko menetystä? Vai onko kaikki kerrassaan hyvin? Kerro! Sana on vapaa, mutta älä kirjoita savolaista ympäripyöreää vastausta, että "ihan hyvää". Tehdään tästä jokapäiväinen juttu ja aloitetaan päivämme kevyemmin mielin!
Kommentit (45)
Vapaapäivä, eikä mitään tekemistä. Meinasin lähteä mäkeen (laskettelemaan), mutta sain yöllä niin huonosti nukuttua, että päätin siirtää huomiseksi, joka myös vielä vapaapäivä. Meinasin lukea yhtä self-help kirjaa, jonka ostin eilen, mutta tässä sitä vaan Vauva-palstalla surffaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastan, joten on aika kurja olo fyysisesti. Muuten menee hyvin, paitsi että jäin tälle foorumille kun olisi pitänyt käyttää aamupäivä työntekoon. Onneksi työni ei ole sidottu aikaan.
menee ihan ok. ei huvittaisi pukea päälle. eikä oikeastaan tehdä yhtään mitään. vaikka paljon pitäisi tehdä. mutta tällainen vitkastelu on niin normaalia. ainakin lähiaikoina. haaveilen lenkille lähdöstä mutta tuskin tapahtuu, koska oikeasti en edes halua mennä. hah.
Tuntuu, että elämä menossa työn ja terveyden suhteen parempaan suuntaan. Virtaa ja intoa löytyy enemmän kuin ennen. Vaikka työstä ei kiitosta eikä kehua saa niin silti nautin työni tuloksesta tietyissä jutuissa.
Eli kiitoksia hyvää kuuluu. Entä itsellesi?
Vituttaa. Nukuin viime yönä kunnolla kaksi tuntia selkäkipujen takia. Kun olin vihdoin nukahtanut, niin kello herätti, että lähden lääkärille. Myöhästyin aikomastani junasta, kun en päässyt nopeammin kulkemaan. Ja tämän takia myöhästyin myös lääkäriltä. Onneksi tänään vastaanotolla ei ollut kiire.
Lääkärin jälkeen tapasin mieheni, kun meidän piti mennä syömään pikaruokaa. Hänellä oli joku kaveri mukana. Sanoin miehelleni, että tilaa aterian x, menen etsimään meille vapaata pöytää. Odottelin aika kauan pöydässä ennenkuin aloin ihmettelemään, että mikä kestää (jono oli aika pitkä). Soitin miehelleni joka vastasi ja totesi et he on jo syöny ja ihmetelly missä olen. Tästä raivostuin silmittömästi ja poistuin paikalta, ei enää kiinnostanu syödä kylmää moskaa.
Nyt olen kotona, syön omenan ja menen lepäämään. Miehelle en puhu tänään yhtään mitään, pitäkööt tunkkinsa.