Miehen kaveri haukkui minua - mieheni oli vain hiljaa

Jos et pysty itse puolustamaan itseäsi, niin kannattaisi hakeutua pois tilanteesta. Lasketko aina kaikessa miehesi varaan? Pyyhkiikö mies pyllysikin?

kuse sen päälle niin näytät valtasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää se, että mieheni antaa kavereidensa puhua minusta todella epäkunnioittavasti. Sanoo että on ihan raivoissaan kun kuulee mitä kaverinsa puhuu, mutta ei kuitenkaan sano mitään, vaikka todellakin osaisi sen homman.

Kaverinsa mm. puhuvat kuinka haluaisivat ottaa minut milloin missäkin, esim. vessassa, keittiöntasoa vasten, puhuvat kuinka haluavat kuvia ja videoita minusta, kuinka ovat nähneet unia minusta ja lista jatkuu. Mies sanoo että hän ei tykkää yhtään kun minusta puhutaan noin, mutta samalla sanoo että no ne nyt on sellaisia. Tiedän kyllä minkälaisia he ovat, ollaan tunnettu kaikki lukiosta saakka. Se eion muuta sitä asiaa että oloni on hirveä kun mieheni ei puolusta "kunniaani".

Haluan tehdä pienen korjauksen. Mieheni on ainut henkilö jota olen koskaan pitänyt kädestä, suudellut ja halannut. Hän on ainut kenen kanssa olen harrastanut seksiä, sitäkin ennen seurustelimme melkein vuoden. Nämä meidän kaverit tietävät sen, osan olen tiennyt ala-asteelta saakka ja he tietävät että en ole koskaan ollut mikään kylän polkupyörä. Olen ihan sen vastakohta. Nämä kaverit on kivoja, kunhan eivät juo alkoholia, sillä silloin nämä puheet alkaa.

Mieheni ei pystytä heitä, mutta yksi ystävä näistä suuttuu. Hänet olen tuntenut aina ja hän kyllä laittaa luun kurkkuun. Ehkä tämän takia mieheni ei tee mitään, tietää että tuo lapsuudenystäväni hoitaa sen.

Kyllä, minä moderni 2010-luvun nainen haluan että mieheni joskus näyttää miehisyytensä ja puolustaa minua, naistaan. Osaan sen itsekin, mutta on sekin mukavaa ku näkee että toinen haluaa pitää puoliani.

Mun nainen... Yök, kuka tuollaisia puhuu nykypäivänä?

Oletko itse jotenkin haukkunut suoraan tai epäsuorasti sitä kaveria? Harvoin kukaan lähtee hyökkäämään täysin viattoman kimppuun jos samaa kaveirporukkaa ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää se, että mieheni antaa kavereidensa puhua minusta todella epäkunnioittavasti. Sanoo että on ihan raivoissaan kun kuulee mitä kaverinsa puhuu, mutta ei kuitenkaan sano mitään, vaikka todellakin osaisi sen homman.

Kaverinsa mm. puhuvat kuinka haluaisivat ottaa minut milloin missäkin, esim. vessassa, keittiöntasoa vasten, puhuvat kuinka haluavat kuvia ja videoita minusta, kuinka ovat nähneet unia minusta ja lista jatkuu. Mies sanoo että hän ei tykkää yhtään kun minusta puhutaan noin, mutta samalla sanoo että no ne nyt on sellaisia. Tiedän kyllä minkälaisia he ovat, ollaan tunnettu kaikki lukiosta saakka. Se eion muuta sitä asiaa että oloni on hirveä kun mieheni ei puolusta "kunniaani".

Haluan tehdä pienen korjauksen. Mieheni on ainut henkilö jota olen koskaan pitänyt kädestä, suudellut ja halannut. Hän on ainut kenen kanssa olen harrastanut seksiä, sitäkin ennen seurustelimme melkein vuoden. Nämä meidän kaverit tietävät sen, osan olen tiennyt ala-asteelta saakka ja he tietävät että en ole koskaan ollut mikään kylän polkupyörä. Olen ihan sen vastakohta. Nämä kaverit on kivoja, kunhan eivät juo alkoholia, sillä silloin nämä puheet alkaa.

Mieheni ei pystytä heitä, mutta yksi ystävä näistä suuttuu. Hänet olen tuntenut aina ja hän kyllä laittaa luun kurkkuun. Ehkä tämän takia mieheni ei tee mitään, tietää että tuo lapsuudenystäväni hoitaa sen.

Kyllä, minä moderni 2010-luvun nainen haluan että mieheni joskus näyttää miehisyytensä ja puolustaa minua, naistaan. Osaan sen itsekin, mutta on sekin mukavaa ku näkee että toinen haluaa pitää puoliani.

Mun nainen... Yök, kuka tuollaisia puhuu nykypäivänä?

Täh? Ihan perus puhua kumppanistaan "mun mies, mun nainen" jopa "mun ukko/akka" hyi kauhistus miten alistavaa!

Outoa käytöstä tältä "kaverilta". Ragoivatko kaveripiirinne muut jäsenet tähän haukkumiseen? Vaivaantuvatko vai menevätkö mukaan käytökseen? Seuraavan kerran neuvoisin kysymään tältä pojalta suoraan, miksi tekee noin, onko loukkaantunut jostakin ja pyytäisin lopettamaan alentavan käytöksen, mikäli nyt ylipäätään vielä alennut jatkossa samassa seurassa hengailemaan.

Minun ystäväni mies alkoi ihan yllättäen illanvietossa melkoisessa humalassa minulle haukkumaan ja nimittelemään minun puolisoani joka ei ollut juhlissa paikalla.

Menin itse jotenkin hyvin hämilleen kun mielestäni ovat ihan ok väleissä olleet ja en oikein osannut hirveästi kommentoida muuta kuin yrittää kysyä että mitä niiden mielipiteiden taustalla mahtoi olla. Ei siitä oikein selvää saanut ja ajattelin antaa koko asian siinä tilanteessa olla. Jotenkin tuli sellainen olo että nyt siinä känniasteessaan puheli ohi suunsa ja oli jostain ärsyyntynyt ja en ala tuommoisen kanssa väittelemään. Siinäpähän pitää mielipiteensä.

Ihan mielenkiinnosta, minkä ikäisiä ootte? Yllättävän paljon kuitenkin tullut vastauksia joissa kerrotaan vastaavista kokemuksista. Mistä ihmeestä tuollaisia kusipäitä löytyy, ja miksi niiden kanssa ollaan kavereita? Eikö kaveriporukan muut jäsenet ihmettele tuollaista tai puutu siihen?

En usko että sinua haukkuisi ilman mitään syytä. Olisi kiva kuulla toisen näkemys asiasta. Toiseksi laittoi silmään että tämä kaikki on toistunut jo kolme kertaa. Eiköhän silloin miehesi olisi  katkaissut välit kaveriinsa jo ensimmäisen kerran jälkeen , kerta tiedostaa että kaveri toimi törkeästi? 

Yksi mun miehen kavereista on käyttäytynyt mua kohtaan tosi törkeästi heti ekasta tapaamisesta lähtien. Tuolloin oli kyllä päissään ja mies kuittasi, että kännin piikkiin ja "se nyt vaan on kaikille tommonen". Olin jo silloin aika tuohtunut, mutta päätin yrittää uudelleen sen kaverin suhteen. Josko olisikin oikeasti mennyt kännin piikkiin. EI. Aina tavatessa on ollut tosi inhottava mulle. En ole itsekään jäänyt tuppisuuksi, mutta on ketuttanut ihan pirusti oman miehen käytös, että ei puolustanut ollenkaan.

Otin sen sitten kerran kahdestaan miehen kanssa ihan kunnolla puheeksi. Kerroin kaiken, mitä se kaveri on mulle puhunut ja tehnyt, kun mies ei ole paikalla. Alkoi pikkuhiljaa mennä jakeluun. Muut miehen kaverit on olleet puolestaan tosi mukavia mulle. Yksissä bileissä taas kerran tämä tietty kaveri heitti isossa porukassa todella loukkaavan kommentin musta ja näin yhden miehen kaverin ilmeestä, että sillä meinasi keittää yli. (mieheni ei ollut huoneessa) Tämä toinen kaveri sitten myöhemmin komppasi mua, kun puhuin miehelle ja nyt se on alkanut viilentää välejään tähän törkimykseen. Uskoi vihdoin.

Meillä on kuitenkin yhteenmuutto tulossa ja olen sanonut, etten voi kieltää pyytämästä kavereitaan meille. Tätä törkyturpaa ei kuulemma ole pyytämässä, ennen kuin se osaa kohdella mua oikein. Mies lupasi puhua kaverinsa kanssa, että mua pitää kohdella asiallisesti. Itsekin olen sitä mieltä, että meidän ei tarvitse tykätä toisistamme, mutta pitäisi pystyä olemaan loukkaamatta toista joka hemmetin lauseessa.

Ihanaa, että mies kuitenkin viimein uskoi mua, eikä vaan naureskellut ja sanonut mun ylireagoivan.

Ap vastaa:

Olemme 19-21-vuotiaita. Totta kai puolustin itse itseäni näissä tilanteissa, kuten pitääkin. Olisi silti ollut mukavaa, jos mies olisi edes osoittanut olevansa eri mieltä haukkujan kanssa - onhan hiljaisuus myöntymisen merkki.... Alkaa pikkupojat kyllästyttää, pitäisi varmaan olla vanhempi mies! :D

Ja sekin, että olisi kiva saada käyttäytyä naisellisesti eikä koko ajan olla vauhkona puolustamassa itseään miehen miespuoliselta kaverilta... Tavallaan en voi rentoutua mieheni seurassa yhtään, kun olemme porukassa.

ap