Tuleeko suomen kielen "meri" vanhasta englannin sanasta "mere" ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Merisuola on paljon parempaa kuin jozo. En ole koskaan ostanut Jozoa vaikka kokeillut olenkin. Suomen rannkolla ei edes ole merta vaan murtovesi. Makeaa vettä, johon on sekoittunut vähän suolaista vettä.

Kusisesti jokatapauksessa käy jos pelästään sitä juomalla yrität elää.

Oikeassa meressä suolaa on 3.5 %. Meidän lätäkössä paikoitellen vain 0,3 %. On se nyt lähinnä vitsi väittää tätä litkua mereksi.

Joo, Suomi on ihan perseestä, merikin on vääränlainen. Prkl. Varmaan paluumuuttajille iso shokki tuokin.

Paljon menee sitä Jozoa, ennenkuin kotiutuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Muistellaas vähän sitä aikaa, kun suomen kieli kehittyi. Jääkauden jäät alkoivat sulaa ja vettä oli vähän siellä ja täällä. Muinaissuomalaisten asuinseuduilla se  oli enimmäkseen jäästä sulanutta ja muuta makeaa vettä, sillä suolavettä oli vain Atlantin ja Jäämeren rannoilla. 

Mistä meri ja mare ovatkaan tulleet muihin kieliin? Muistaakseni englanninkielen meri on sea (vrt. sjö), ja suurempi meri ocean.

Vierailija kirjoitti:

Nähtävästi ei, vaan sana on tullut meille Baltiasta.

http://kirlah-kielet.blogspot.fi/2008/03/mist-sanat-ovat-suomen-kieleen…

"Balttilaisessa lainakerrostumassa on ensimmäistä kertaa mm. mereen liittyviä sanoja. Balttilaisten lainojen arvellaan olevan ajalta n. 1500 e.Kr.

-heimo, morsian, sisar, tytär; hammas, kaula, reisi, napa;

-lahti, luhta, meri, virta; hirvi, halli, ankerias, lohi, metsä jne"

Voi olla, että englannin kieleenkin se on tullut Baltiasta, englannissa on paljon lainoja muualta.

Myös esimerkiksi 'perkele' on balttilainen lainasana.

On ollut vissiin läheiset välit baltteihin, kun keskeistä sanastoa on lainautunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Muistellaas vähän sitä aikaa, kun suomen kieli kehittyi. Jääkauden jäät alkoivat sulaa ja vettä oli vähän siellä ja täällä. Muinaissuomalaisten asuinseuduilla se  oli enimmäkseen jäästä sulanutta ja muuta makeaa vettä, sillä suolavettä oli vain Atlantin ja Jäämeren rannoilla. 

Mistä meri ja mare ovatkaan tulleet muihin kieliin? Muistaakseni englanninkielen meri on sea (vrt. sjö), ja suurempi meri ocean.

Sea? Olisiko tuossa yksi niistä harvoista englannin sanoista, jotka eivät ole lainasanoja? Ocean tulee latinasta, ehkä ranskan kautta. Mutta oliko meri hollanniksi zee, tai joitain senkaltaista, ja nykyisistä kielistä alkuperäistä anglia varmaan muistuttaa hollanti.

Mitenkä olisi 'das Meer' .

Taisi tuo Saksan  alueen Hansaliitto nimittäin  olla paljon merkittävämpi merellisten vaikutteiden antaja (kartanpiirtämisessäkin) kuin (aivan muuallepäin maailmaa merenkulussaan suuntautuneet )Brittein saaret ja kuningaskunta.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kymmeniä sanoja lumen eri muodoille, joten siinä mielessä olisi hassua, jos merelle ja järvelle olisi ollut sama sana.

Tämäkin on aivan turhaa murrealueitten yhdistämistä, ei meillä käytetty normipuheessa kuin ehkä se kymmenen sanaa lumelle.

" Eso me parece mera locura" (= 'se vaikuttaan mielestäni silkalta hulluudelta...') Eli espanjassa tunnetaan myös tuo samasta (ilmeisesti latinalaisesta) sanasta johdettu mera (= engl. mere)  Latinassahan 'meri 'taas  on 'mare' .

(Toinen malli taas  on ne kielet joissa 'meri' on jotain sea,sjö tai zee.)

ps.(älä nyt kuitenkaan mieti onko sillä espanjan  'mera' -sanalla sukulaisuutta ruotsin 'mera' (='lisää, enemmän) -sanan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Muistellaas vähän sitä aikaa, kun suomen kieli kehittyi. Jääkauden jäät alkoivat sulaa ja vettä oli vähän siellä ja täällä. Muinaissuomalaisten asuinseuduilla se  oli enimmäkseen jäästä sulanutta ja muuta makeaa vettä, sillä suolavettä oli vain Atlantin ja Jäämeren rannoilla. 

Mistä meri ja mare ovatkaan tulleet muihin kieliin? Muistaakseni englanninkielen meri on sea (vrt. sjö), ja suurempi meri ocean.

Sea? Olisiko tuossa yksi niistä harvoista englannin sanoista, jotka eivät ole lainasanoja? Ocean tulee latinasta, ehkä ranskan kautta. Mutta oliko meri hollanniksi zee, tai joitain senkaltaista, ja nykyisistä kielistä alkuperäistä anglia varmaan muistuttaa hollanti.

Eikö kaikki englannin sanat olet lainasanoja, anglo-saksit kun on germaaneja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Muistellaas vähän sitä aikaa, kun suomen kieli kehittyi. Jääkauden jäät alkoivat sulaa ja vettä oli vähän siellä ja täällä. Muinaissuomalaisten asuinseuduilla se  oli enimmäkseen jäästä sulanutta ja muuta makeaa vettä, sillä suolavettä oli vain Atlantin ja Jäämeren rannoilla. 

Mistä meri ja mare ovatkaan tulleet muihin kieliin? Muistaakseni englanninkielen meri on sea (vrt. sjö), ja suurempi meri ocean.

Sea? Olisiko tuossa yksi niistä harvoista englannin sanoista, jotka eivät ole lainasanoja? Ocean tulee latinasta, ehkä ranskan kautta. Mutta oliko meri hollanniksi zee, tai joitain senkaltaista, ja nykyisistä kielistä alkuperäistä anglia varmaan muistuttaa hollanti.

Eikö kaikki englannin sanat olet lainasanoja, anglo-saksit kun on germaaneja.

 Old English sǣ, of Germanic origin; related to Dutch zee and German See

Monet Englannin sanat on myös tulleet heille viikingeiltä.

Vierailija kirjoitti:

Monet Englannin sanat on myös tulleet heille viikingeiltä.

Juu! Sana street on alkujaan skandinaavinen. Tarkoittaa kujaa.

No ranskaksi meri on la mer. Taitaa olla latinalaisperäinen sana alunperin.