Kun mikään ala ei kiinnosta
Olen 27-vuotias ja opiskelin itselleni amk-tutkinnon ja maisterin paperit lähinnä siitä syystä että pääsin jatkuvasti ulkomaille asumaan opintojen/työharjoitteluiden takia, mutta opiskelemani ala ei edes oikein kiinnosta minua (plus se on vähän pilipaliala). Nyt olen takaisin Suomessa työttömänä enkä pääse edes kaupan kassalle tai siivoamaan (koska mulla ei ole kokemusta + olen ylikoulutettu eri alalle). Yhden amistutkinnon voisin vielä suorittaa Kelan opintotuella (koska Kela maksaa vain yhden tutkinnon yhdeltä asteelta, eli toista amk- tai maisterintutkintoa en voi enää suorittaa), mutta ongelma on siinä että mikään ei kiinnosta minua. Olen tuskissani selaillut amistutkintoja, mutta mikään ei vaan kiinnosta. Ylipäänsä mikään ammatti tässä maailmassa ei kiinnosta minua. Mitä teen?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehdottomasti liiketalouden tutkinto hankkia niin pääsee ainakin töihin johonkin, oli se sitten vaikka kaupan kassa mutta työpaikka sekin.
Olemassaolevat tutkintoni ovat palvelualalta ja mukana liiketalouden opintoja eli läheltä liippaa. Silti en saa töitä kaupan kassalta, koska kuulemma olen ylikoulutettu maisterin papereideni takia ja vaihdan työpaikkaa heti kun oman alan töitä saan..
ap
Entäs hotellin respan hommat?
En saa kun ei ole kokemusta..
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusit siis aikanaan viettää aikaa siellä ulkomailla? Teitkö siellä töitä? Et ole tekninen etkä hoivaava, joten oletko asiakaspalveluhenkinen? Jos näin, niin parempi yrittää suoraan töihin kuin taas opiskella jotain. Tai sitten joku työkkärin lyhyehkö työvoimakoulutus. Puhelinmyyjille on eniten töitä tarjolla. Voisitko hakea töitä pääkapunkiseudulta? Sinne saattaisit työllistyä ihan toiseen hommaan jo tuolla maisterin tutkinnollakin.
Kyllä olin ulkomailla työharjoitteluissa omalla alallani, mutta mitään palkkatöitä en voinut tehdä opiskelijaviisumin takia. En ole erityisen asiakaspalveluhenkinen tai myyntihenkinen ja siksi varmaan sainkin potkut puhelinmyynnistä kolmen päivän jälkeen koska en saanut myytyä mitään. Ja asun siis pääkaupunkiseudulla.
ap
Varaapa aika ammatinvalinnanohjaukseen TE-toimistoon. Ilmainen palvelu kaikille suomalaisille (ainakin toistaiseksi).
Itellä vähän sama ongelma, mutta taustat erilaiset. Löysin itselleni täydellisen työn mutta työt ikäänkuin loppuivat. Mies hokee ettei kukaan käy töissä joista tykkää. No mä oon aina käynyt, joten oon aika nirso ja tiedän omat vahvuudet/heikkoudet. Tärkein kriteeri on ettei työssä saa olla jatkuvassa kosketuksissa muiden kanssa (esim hieroja, kampaaja). Työtä voi ehkä tehdä joskus myös yrittäjänä, eikä työ vaadi jatkuvaa tiimityön tekemistä. Ei matemaattinen/tekninen ala. Ei hoiva-ala koska eritteet ällöttää. Työn pitää olla monipuolista eikä mitään yhden asian toistoa. Joo.. :D Vaihtoehdot on aika vähissä. Opiskelen nyt liiketaloutta, koska en muutakaan keksinyt enkä halua cv:seen aukkoja.
Vierailija kirjoitti:
^^ mitä tohon it-alaan siis kuuluu? Millainen sun työpäivä on? Kuinka paljon pitää ymmärtää tietokoneista? Mä en nimittäin ymmärrä perus wordeja ja exceleitä enempää ja jos kone kenkkuilee niin revin hiukset päästä ja tuskissani googletan että missä voi olla vika..
Mä koodaan ja suunnittelen ohjelmistoja työkseni. Koulutus on FM, tietojenkäsittelytiede.
Ja minä en siis tiennyt MITÄÄN tietokoneista kun lähdin opiskelemaan. Lähinnä vierastin niitä, ja olin kotona ihmetellyt miten isä ja veli niitä räpläsivät, kun itse en nähnyt niissä mitään kiinnostavaa. Siihen aikaan ei ollut nettiäkään, ja näytti tylsältä komentorivikäytöltä koko koneiden käyttö. Pelitkin oli ihan alkeellisia. Olin muuten myös erityisen huono matematiikassa ja lukiossa lyhyt matematiikka, joten moni olisi voinut ennustaa huonoa loppua haaveellleni kouluttautua it-alalle.
Vaan hyvin se meni, kun päätti että minäpä aion valmistua. Motivaatioita oli seuraavat:
- olen epäsosiaalinen, ja koodarin työ vaikutti olevan optimaalinen minulle tässä mielessä
- hyvä palkka, tiesin että mikä tahansa työ on jossain määrin vastenmielistä minulle kun ei ole mitään kutsumusta, joten parempi ottaa vastenmielinen työ josta kompensaatio on sentään hyvä
- vitutus siitä että opinto-ohjaajat ja vanhemmat patistivat amikseen ja kivenkovaan väittivät etten pärjää yliopistossa. Häh hää, näytin niille ja valmistuin 4 vuodessa maisteriksi.
Näissä hommissa ei oikeasti ole mitään mikä ei perus-normaalijärkiseltä ihmiseltä onnistuisi. Ei tarvi erityistä lahjakkuutta, ei mitään. Opiskelut tosiaan on kyllä paljon vaikeampia kuin työ, joka perus-businessoftan vääntönä on aikas yksinkertaista apinantyötä. Opinnoissa lyhyen matikan taustalta matematiikan appron pakkosuoritus kyllä oli melko työlästä, vaati paljon iltaisin itseopiskelua.
- 1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^^ mitä tohon it-alaan siis kuuluu? Millainen sun työpäivä on? Kuinka paljon pitää ymmärtää tietokoneista? Mä en nimittäin ymmärrä perus wordeja ja exceleitä enempää ja jos kone kenkkuilee niin revin hiukset päästä ja tuskissani googletan että missä voi olla vika..
Mä koodaan ja suunnittelen ohjelmistoja työkseni. Koulutus on FM, tietojenkäsittelytiede.
Ja minä en siis tiennyt MITÄÄN tietokoneista kun lähdin opiskelemaan. Lähinnä vierastin niitä, ja olin kotona ihmetellyt miten isä ja veli niitä räpläsivät, kun itse en nähnyt niissä mitään kiinnostavaa. Siihen aikaan ei ollut nettiäkään, ja näytti tylsältä komentorivikäytöltä koko koneiden käyttö. Pelitkin oli ihan alkeellisia. Olin muuten myös erityisen huono matematiikassa ja lukiossa lyhyt matematiikka, joten moni olisi voinut ennustaa huonoa loppua haaveellleni kouluttautua it-alalle.
Vaan hyvin se meni, kun päätti että minäpä aion valmistua. Motivaatioita oli seuraavat:
- olen epäsosiaalinen, ja koodarin työ vaikutti olevan optimaalinen minulle tässä mielessä
- hyvä palkka, tiesin että mikä tahansa työ on jossain määrin vastenmielistä minulle kun ei ole mitään kutsumusta, joten parempi ottaa vastenmielinen työ josta kompensaatio on sentään hyvä
- vitutus siitä että opinto-ohjaajat ja vanhemmat patistivat amikseen ja kivenkovaan väittivät etten pärjää yliopistossa. Häh hää, näytin niille ja valmistuin 4 vuodessa maisteriksi.
Näissä hommissa ei oikeasti ole mitään mikä ei perus-normaalijärkiseltä ihmiseltä onnistuisi. Ei tarvi erityistä lahjakkuutta, ei mitään. Opiskelut tosiaan on kyllä paljon vaikeampia kuin työ, joka perus-businessoftan vääntönä on aikas yksinkertaista apinantyötä. Opinnoissa lyhyen matikan taustalta matematiikan appron pakkosuoritus kyllä oli melko työlästä, vaati paljon iltaisin itseopiskelua.
- 1
Hienoa, että olet ollut motivoitunut :) Minulle tuo olisi painajainen. Olen itkenyt itseni iltaisin uneen matematiikan takia peruskoulussa, lukiossa ja amkissa, joten ehdoin tahdoin en sellaiselle alalle lähtisi. Joskus kokeilin huvikseen sellaista netissä olevaa koodausopetusohjelmaa ja vaikka se oli varmasti erittäin yksinkertaista niin itkin kahta kauheammin ja jätin ohjelman kesken :D Olen varmaan sitten vain tyhmä, koska en pysty kuvittelemaan mitään teknistä tai matemaattista alaa. Siksi minä sainkin amk-paperit palvelualalta ja maisterinpaperit humanistiselta alalta.
ap
Mitkä on sun vahvuudet, missä olet hyvä?
Jos perustaisit vaikkapa oman yrityksen jossakin kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 27-vuotias ja opiskelin itselleni amk-tutkinnon ja maisterin paperit lähinnä siitä syystä että pääsin jatkuvasti ulkomaille asumaan opintojen/työharjoitteluiden takia, mutta opiskelemani ala ei edes oikein kiinnosta minua (plus se on vähän pilipaliala). Nyt olen takaisin Suomessa työttömänä enkä pääse edes kaupan kassalle tai siivoamaan (koska mulla ei ole kokemusta + olen ylikoulutettu eri alalle). Yhden amistutkinnon voisin vielä suorittaa Kelan opintotuella (koska Kela maksaa vain yhden tutkinnon yhdeltä asteelta, eli toista amk- tai maisterintutkintoa en voi enää suorittaa), mutta ongelma on siinä että mikään ei kiinnosta minua. Olen tuskissani selaillut amistutkintoja, mutta mikään ei vaan kiinnosta. Ylipäänsä mikään ammatti tässä maailmassa ei kiinnosta minua. Mitä teen?
Tuttu juttu. Itse olen 35 vuotias. Mikään ala ei ole koskaan kiinnostanut. Olen kuitenkin ollut töissä melkein aina, vain lyhyitä työttömyysjaksoja. Tykkään saada palkkaa ja siinä mun motivaatio töihin. En ole paras neuvoja, mutta yksi tapa voisi olla tehdä vain jotain duunia ja vaihtamalla sitten kun ei enää yhtään jaksa. Duunia saa kun aloittaa tyhjästä. Kysele kaupoista saisitko jonkun harjoittelupaikan tai osa-aikaduunin kassalta.
Vierailija kirjoitti:
Näissä hommissa ei oikeasti ole mitään mikä ei perus-normaalijärkiseltä ihmiseltä onnistuisi. Ei tarvi erityistä lahjakkuutta, ei mitään. Opiskelut tosiaan on kyllä paljon vaikeampia kuin työ, joka perus-businessoftan vääntönä on aikas yksinkertaista apinantyötä.
Kokemuksesi ei kuulosta tyypilliseltä IT-alalle. Vaikea edes keksiä mikä homma olisi noin helppoa mutta jota ei olisi jo ulkoistettu halpamaihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä on sun vahvuudet, missä olet hyvä?
Jos perustaisit vaikkapa oman yrityksen jossakin kohtaa.
Sepä se, ei mulla ole vahvuuksia enkä ole missään hyvä. Olen ehkä hyvä etsimään tietoa, mutta kukapa ei nykyaikana olisi googlen avulla? Yrityksen voisin toki perustaa jos jostain maagisesti saan kannattavan yritysidean ja pääoman sitä varten. Konkurssi ja loppuelämän velkavankeus ei nimittäin houkuttele. Olisiko sulla antaa mulle hyviä yritysideoita, joiden turvin voisin mennä pankkiin juttusille? Saattaisi vain olla että nauraisivat rahattoman, varattoman ja työttömän 27-vuotiaan naisen ulos konttorista :D
ap
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 27-vuotias ja opiskelin itselleni amk-tutkinnon ja maisterin paperit lähinnä siitä syystä että pääsin jatkuvasti ulkomaille asumaan opintojen/työharjoitteluiden takia, mutta opiskelemani ala ei edes oikein kiinnosta minua (plus se on vähän pilipaliala). Nyt olen takaisin Suomessa työttömänä enkä pääse edes kaupan kassalle tai siivoamaan (koska mulla ei ole kokemusta + olen ylikoulutettu eri alalle). Yhden amistutkinnon voisin vielä suorittaa Kelan opintotuella (koska Kela maksaa vain yhden tutkinnon yhdeltä asteelta, eli toista amk- tai maisterintutkintoa en voi enää suorittaa), mutta ongelma on siinä että mikään ei kiinnosta minua. Olen tuskissani selaillut amistutkintoja, mutta mikään ei vaan kiinnosta. Ylipäänsä mikään ammatti tässä maailmassa ei kiinnosta minua. Mitä teen?
Tuttu juttu. Itse olen 35 vuotias. Mikään ala ei ole koskaan kiinnostanut. Olen kuitenkin ollut töissä melkein aina, vain lyhyitä työttömyysjaksoja. Tykkään saada palkkaa ja siinä mun motivaatio töihin. En ole paras neuvoja, mutta yksi tapa voisi olla tehdä vain jotain duunia ja vaihtamalla sitten kun ei enää yhtään jaksa. Duunia saa kun aloittaa tyhjästä. Kysele kaupoista saisitko jonkun harjoittelupaikan tai osa-aikaduunin kassalta.
Olen kysynyt kaupan kassalta duunia, mutta en ole saanut.
ap
Valitse ala, jolla on työllisyyttä ja, joka on vähemmän paha. Ota työ työnä, ajattele että elät sitten palkkatuloilla ja vapaa-ajalla toteutat itseäsi, vaikka matkustelun muodossa. Voihan olla, että josskain kohtaa havahdut ja haluat pistäää vaikka oman yrityksen pystyyn tms. Mutta ei sitä havahtumista kannatta jäädä odottelemaan. Aika harva saa tehdä juuri mieistään työtä.
Vierailija kirjoitti:
Valitse ala, jolla on työllisyyttä ja, joka on vähemmän paha. Ota työ työnä, ajattele että elät sitten palkkatuloilla ja vapaa-ajalla toteutat itseäsi, vaikka matkustelun muodossa. Voihan olla, että josskain kohtaa havahdut ja haluat pistäää vaikka oman yrityksen pystyyn tms. Mutta ei sitä havahtumista kannatta jäädä odottelemaan. Aika harva saa tehdä juuri mieistään työtä.
Luulisi että siivousalalla ja kaupan alalla olisi työllisyyttä, mutta en silti ole saanut kyseisiä töitä..
ap
Hoitoalalla on ainakin toistaiseksi työtä. Se työ ei ole kovin kivaa ja mukavaa välttämättä. Kiireistä, sottaista ja palkka pieni, mutta ainakaan ei valmistu kortistoon. Kerron salaisuuden; iso osa hoitajista ei ole mitään hoivaajia,vaan suorittajia. Liiasta empaattisuudesta ja hoivavietistä voi jopa olla haittaa, hoitoalan työt ovat raadollisia ja eettisesti usein arveluttavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä hommissa ei oikeasti ole mitään mikä ei perus-normaalijärkiseltä ihmiseltä onnistuisi. Ei tarvi erityistä lahjakkuutta, ei mitään. Opiskelut tosiaan on kyllä paljon vaikeampia kuin työ, joka perus-businessoftan vääntönä on aikas yksinkertaista apinantyötä.
Kokemuksesi ei kuulosta tyypilliseltä IT-alalle. Vaikea edes keksiä mikä homma olisi noin helppoa mutta jota ei olisi jo ulkoistettu halpamaihin.
Tein 20 vuotta ICT-alalla hyvää liksaa HARRARASTUKSISSA saaduilla opeilla, siinä sivussa juosten kusten suoritettu AMK-inssin tutkinto.
Nyt olen työttömänä eikä todellakaan nappaa mikään alaan liittyvä, entisiä perään soittelevia pomoja tylytän siltoja polttaen yms. Haaveena olisi päästä johonkin puoliapinan hommaan arskana kunhan vaan ei tarvitsisi kuukkelia ja exeliä kummempaa käyttää tietokoneelka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä hommissa ei oikeasti ole mitään mikä ei perus-normaalijärkiseltä ihmiseltä onnistuisi. Ei tarvi erityistä lahjakkuutta, ei mitään. Opiskelut tosiaan on kyllä paljon vaikeampia kuin työ, joka perus-businessoftan vääntönä on aikas yksinkertaista apinantyötä.
Kokemuksesi ei kuulosta tyypilliseltä IT-alalle. Vaikea edes keksiä mikä homma olisi noin helppoa mutta jota ei olisi jo ulkoistettu halpamaihin.
Oon full-stack devaaja java/j2ee maailmassa. Teen kaikkea: määrittelyä, tietokantasuunnittelua, palvelinpuolen toteutusta, integraatioita, client puolen toteutusta, asennusautomaatiota, automaattitestejä, kuten meillä kaikki. Kyllähän tässä täytyy paljon erilaisista tekniikoista tietää, mutta se ei vaadi mitään erityistä älyä, vaan vain päättäväisyyttä opiskella ne vaikka asiat onkin itsessään kuivia ja tylsiä.
Joskus oikein ärsyttää tämän homman mystifiointi, että pitäisi olla muka matemaattisesti lahjakas ja erityisen älykäs että voi koodata työkseen. Paskan marjat. Tylsyyden sietokykyä ja sisua se lähinnä vaatii, että viitsii päivästä toiseen puurtaa tympeiden tekniikoiden parissa, ratkoa triviaaleja ongelmia jotka johtuvat lähinnä tekniikoiden rajoituksista.
Ei meitä ihan helposti ulkomaille ulkoisteta, koska on valtavasti asiakkaita, jotka haluavat kommunikoida Suomeksi. Lisäksi nämä ns. ketterät menetelmät on tehnyt tämän vielä tärkeämmäksi. Vesiputousmallin aikaan oli ok, että ensin Suomessa tehtiin speksaus, ja tarkka speksi sitten toimitettiin vaikka Intiaan koodattavaksi. Mutta nyt asiakkaat haluaa että speksataan lennossa, päivittäin samassa tilassa mieluiten puhumalla kommunikoiden, omalla äidinkielellä. Asiakas heittää ideoita, me koodaamme samantien proton. Olisi aika hankalaa tehdä off-shorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse ala, jolla on työllisyyttä ja, joka on vähemmän paha. Ota työ työnä, ajattele että elät sitten palkkatuloilla ja vapaa-ajalla toteutat itseäsi, vaikka matkustelun muodossa. Voihan olla, että josskain kohtaa havahdut ja haluat pistäää vaikka oman yrityksen pystyyn tms. Mutta ei sitä havahtumista kannatta jäädä odottelemaan. Aika harva saa tehdä juuri mieistään työtä.
Luulisi että siivousalalla ja kaupan alalla olisi työllisyyttä, mutta en silti ole saanut kyseisiä töitä..
ap
Jos sanoit, että maisterin tutkintosi on kaupan kassalle este, niin onko sun pakko mainita sitä? Voithan korostaa kuinka haluat löytää pitempiaikaisen duunin ja kaupan ala kiinnosta. Kaupan alallahan on käsitteeksi aika hyvät mahdollisuudet edetäkin. Voisithan hakea vaikka ensin jonnekin kauppaan vaikka työharjoitteluun, jos työllistyminen ei muuten onnistu?
Itsekään en saanut aikoinaan "edes" siivoustyötä, koska siihen olisi vaadittu oma auto käyttöön. Mutta luultavasti eivät niihinkään palkakaa maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse ala, jolla on työllisyyttä ja, joka on vähemmän paha. Ota työ työnä, ajattele että elät sitten palkkatuloilla ja vapaa-ajalla toteutat itseäsi, vaikka matkustelun muodossa. Voihan olla, että josskain kohtaa havahdut ja haluat pistäää vaikka oman yrityksen pystyyn tms. Mutta ei sitä havahtumista kannatta jäädä odottelemaan. Aika harva saa tehdä juuri mieistään työtä.
Luulisi että siivousalalla ja kaupan alalla olisi työllisyyttä, mutta en silti ole saanut kyseisiä töitä..
ap
Jos sanoit, että maisterin tutkintosi on kaupan kassalle este, niin onko sun pakko mainita sitä? Voithan korostaa kuinka haluat löytää pitempiaikaisen duunin ja kaupan ala kiinnosta. Kaupan alallahan on käsitteeksi aika hyvät mahdollisuudet edetäkin. Voisithan hakea vaikka ensin jonnekin kauppaan vaikka työharjoitteluun, jos työllistyminen ei muuten onnistu?
Itsekään en saanut aikoinaan "edes" siivoustyötä, koska siihen olisi vaadittu oma auto käyttöön. Mutta luultavasti eivät niihinkään palkakaa maistereita.
No kun kysyvät aina cv:tä ja että mitä olen aiemmin tehnyt, niin mitä ihmettä mä pistän siihen 2 vuoden tutkinnon tilalle? Ei sellainen aukko työnantajaa varmaan hirveästi houkuttele.. Vai valehtelenko että olen ollut jossain vapaaehtoistöissä 2 vuotta?
ap
"Hoitoalalla on ainakin toistaiseksi työtä. Se työ ei ole kovin kivaa ja mukavaa välttämättä. Kiireistä, sottaista ja palkka pieni, mutta ainakaan ei valmistu kortistoon. Kerron salaisuuden; iso osa hoitajista ei ole mitään hoivaajia,vaan suorittajia. Liiasta empaattisuudesta ja hoivavietistä voi jopa olla haittaa, hoitoalan työt ovat raadollisia ja eettisesti usein arveluttavia."
Hoitsuna komppaan täysin. Mutta toivoa tällä alalla kuitenkin on. Kannattaa hakea pieniin hoitoalan yrityksiin, joissa on ainakin oman kokemukseni mukaan vähemmän byrokratiaa, enemmän maalaisjärkeä, saat vaikuttaa itse enemmän työhösi (esim. työajat), parempi työilmapiiri (lähinnä sen takia, että työ on itsenäisempää ja muita työntekijöitä on vähemmän, kuin isoissa taloissa, ts. vähemmän kuppikuntaisuutta), lisäksi suhteet asiakkaisiin/potilaisiin ovat paremmat, kun työyhteisö on pienempi ja tiiviimpi, viestit kulkee paremmin ja työn laatu on näin parempaa ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja ystävällisempiä. Monet asiakkaat ovat mielissään siitä, että heitä ei palvele aina eri hoitaja. Hoitajan pysyessä pitempään samana myös asiakassuhde paranee.
Itseä on ärsyttänyt ja turhauttanut kovasti hoitoalalla erityisesti isoissa taloissa/ketjuissa jatkuva kiire, byrokratia, ihmisten tuotteellistaminen, typerät kollegat, jotka kiusaavat muita, ilkeät ja kiittämättömät asiakkaat (tähän vaikuttaa vahvasti edellämainitut tekijät, toisaalta pari prosenttia kansasta on mulkkuja joka tapauksessa)...En mene enää ikinä isoihin hoitokoteihin tai palvelutaloihin töihin. Pitäkööt tunkkinsa. Nautin nykyään työstäni pienessä hoitoalan yrityksessä, mutta jos jonain päivänä joudun lähtemään, enkä löydä vastaavaa työtä, olen mieluummin työtön tai luen itselleni uuden ammatin. Tsemppiä kaikille työhönsä kyllästyneille ja alan vaihtajille! Ei kaikki työ aivan perseestä ole. Valinnanvaraa löytyy.
Haluaisin nostaa esiin, että kuulostaa oman korvaan, että vähättelet tai et tiedosta omia taitojasi. Eihän AMK ja maisteritutkintojen tekeminen ole mikään pikkuhomma, vaikka ne muun syyn varjolla olisikin tehnyt. Sinulla on varmasti paljon ainakin opiskeluun liittyviä taitoja, kuten omaksut hyvin tietoa, pystyt soveltamaa sitä sekä ainakin pitkäjänteisyyttä. Lisäksi, jos saat tehtyä tutkinnot, vaikka oikeasti kiinnostaa reissaaminen, niin vaatihan se todella kovaa itsekuria! Varmasti myös ulkomailla vietetty aika on vienyt sinua ihmisenä johonkin suuntaan. Vaatii sekin mielen avoimuutta ja joustavuutta sekä ainakin kasvattaa kielitaitoa. Eivät kaikki pidä matkailusta edes oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle tai saati sitten tiedon pänttäämisestä. Osa ei myöskään saa ikinä vietyä tutkintoa loppuun. Mielestäni ne ovat kuitenkin niitä taitoja, joista työelämässä monella alalla on hyötyä ja uskon, että taidoillesi olisi kysyntää, vaikka et omaa paikkaasi tai kiinnostuksen kohdetta ole vielä ole löytänyt. Kyllä etenkin korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii ja kehittää monia taitoja, vaikka nyt ala olisikin ollut väärä. Niille on varmasti käyttöä muuallakin kuin kassahommissa.
Kannattaa varmaan tarkkaan pohtia myös sitä, tuleeko uusi koulutus ratkaisemaan ongelmaasi, ellet nimenomaan haluan
vaihtaa urasi suuntaa ja lähteä juuri esim. ammatillisiin opintoihin kehittämään jotain tietyssä ammatissa vaadittavaa taitoa. Muuten on mahdollista, että olet samassa tilanteessa 2 vuoden päästä. Uskoisin, että mistä nyt eniten hyötyisit voisi olla (esim. TE-toimiston) uraohjaus ja vaikka ammatinvalintapsykologi. Sieltä voisi saada ainakin apua opinalan valintaan, jossa varmaan kannattaa huomioida myös se työllistymisnäkökulma. Toisaalta, sinulla on jo koulutusta ja vahvuuksia, joiden pohjalta voisit suunnata työnhakuasi. Omaa kiinnostustahan voi lähteä vielä kattoittamaan
opintoja kevyemmin juurikin työharjoittelujen ja työkokeilujen kautta. Minusta ajatuksesi ei kuulosta harvinaisilta ja usein kuulee monen muunkin pohtivan vähän samanlaisia asioita. Hyvä kuitenkin, että pyrit niitä aktiivisesti ratkaisemaan. Moni täällä on sanonutkin, että sitä 100% kiinnostavaa alaa ei välttämättä ikinä tule vastaan, mutta hyvä kompensaatio voi sitten olla vaikka hyvä palkka tai mielekäs vapaa-aika. Se on varmasti yksi näkökulma siirtää vaatimuksia työstä muille elämän osa-alueille.
Oman käsitykseni mukaan työn saaminen avoimien työnhakuilmotusten kautta on muuten hakijoiden ison määrän takia todella haastavaa, ellei satu olemaan jotain juuri nyt paljon kysyttyä osaamista, kuten vaikka koodaustaitoja. Fb:ssä on hyviä ryhmiä, joista voi saada vertaistukea ja kullanarvoisia neuvoja etenkin työnhakuun. Harmillisesti ompeluseura-ryhmään ei taideta ottaa jäseniä, mutta heillä saattaa olla jotain alueellisia ryhmiä, joihin voi vielä päästä. Toivottavasti löydät vielä oman suuntasi! Paljon on kivoja opiskelualoja ja työpaikkoja, joiden löytäminen ei aina ole niin suoraviivaista :)
Olen hakenut enkä ole saanut..
ap