Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
09.01.2017 |
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo aloittaja on vielä äärettömän lapsellinen. Se tulee ilmi monestakin sanomisestaan. Itsekäs ja lapsellinen. Itse olen sitä mieltä että lapsi syventää parisuhdetta ja rakkautta. Itselläni on aikuiset lapset jo. Jälkeenpäin se pienen lapsen aika oli vain ohikiitävä hetki.
Lapsi aiheuttaa eron,vai miksi niitä yh-äitejä on niin valtavasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo aloittaja on vielä äärettömän lapsellinen. Se tulee ilmi monestakin sanomisestaan. Itsekäs ja lapsellinen. Itse olen sitä mieltä että lapsi syventää parisuhdetta ja rakkautta. Itselläni on aikuiset lapset jo. Jälkeenpäin se pienen lapsen aika oli vain ohikiitävä hetki.
Se on todellakin hyvin lyhyt aika kun lapset ovat pieniä ja tarvitsevat hoivaa. Yksi hujaus vain ihmiselämässä. Elämä olisi ollut paljon mitättömämpää jos en olisi lapsia saanut.
Aika ilkeetä ap. Ei heru myötätuntoa. Asiasta olisi voinut sanoa nätisti ja asiallisesti.
Joku viittasi tuohon tutkimukseen, mutta unohti sanoa, että sitä lapsettomien onnea kesti vain hetken. Lapselliset kaarasivat lasten kasvettua ohi ja menivät menojaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo aloittaja on vielä äärettömän lapsellinen. Se tulee ilmi monestakin sanomisestaan. Itsekäs ja lapsellinen. Itse olen sitä mieltä että lapsi syventää parisuhdetta ja rakkautta. Itselläni on aikuiset lapset jo. Jälkeenpäin se pienen lapsen aika oli vain ohikiitävä hetki.
Miksi sitten osa pariskunnista eroaa pikkulapsivaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies olisi lapsettoman naisen kanssa vastoin tahtoaan kun 90% naisista haluaa lapsia,ELI mies ei halua lapsia.
Meillä tuttavapiirissä pari pariskuntaa, joille tuli ero 35 v. tienoilla ja molempien miehistä uusien liittojen myötä isiä noin 40 v. iässä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa olen todella ällistynyt! Olen kylläkin uusi av:lla mutta silti.. :D
Eli ihanko tosissaan mun pitäisi kestää se 20 vuoden lapsiperhehelvetti vaan sen takia että muut äidit olisivat tyytyväisiä? :D Miksi helvetissä mun pitäisi tehdä elämästäni vähemmän miellyttävä vaan muiden mieliksi? Mitä se teidän persettä kutittaa että miten minä, teille tuntematon, elän elämäni? Oletteko te ihan tosissaan tehneet lapset vaan sen takia, että lapsenne sitten joskus valokuva-albumista katsovat sinun kuoltuasia että "joo-o, tossa on kuva äidistä". Miksi teille on niin tärkeää että teidän lapsi "vaalii teidän muistoa" teidän kuoltuanne? :D Olette silti yksi kärpäsenpaska koko ihmiskunnan historiassa niin mitä väliä?
Sinulla on ilmeisesti ollut synkkä lapsuus, jos koet sen lapsiperhehelvetiksi. Kaikilla ei näin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä! Huhhuh, en olisi ikinä uskonut millaiseen muurahaispesään tökkäsin tällä avautumisella, vaikka vapaaehtoinen lapsettomuus ja anopit av:n suosikkiaiheita ovatkin.
Ainakin korostui, ettei mun tosiaan tarvitse miellyttää ketään lisääntymällä. Ja ihan yhtä hyvin mieheni voisi jättää minut lasten kanssa yksin kuin lähteä perustamaan perhettä jonkun muun kanssa. Lapset ei ole mitään parisuhteen ankkureita, oman itsensä jatkeita tai kilpavarustelun välineitä. Se näyttää unohtuvan monelta, joka väittää täällä olevansa äiti. Suhteellisen pelottavaa.
Ap
Huhuu ap, miten eksyitkää vela hurmiossasi juurikin Vauva-lehden pslstalle 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa olen todella ällistynyt! Olen kylläkin uusi av:lla mutta silti.. :D
Eli ihanko tosissaan mun pitäisi kestää se 20 vuoden lapsiperhehelvetti vaan sen takia että muut äidit olisivat tyytyväisiä? :D Miksi helvetissä mun pitäisi tehdä elämästäni vähemmän miellyttävä vaan muiden mieliksi? Mitä se teidän persettä kutittaa että miten minä, teille tuntematon, elän elämäni? Oletteko te ihan tosissaan tehneet lapset vaan sen takia, että lapsenne sitten joskus valokuva-albumista katsovat sinun kuoltuasia että "joo-o, tossa on kuva äidistä". Miksi teille on niin tärkeää että teidän lapsi "vaalii teidän muistoa" teidän kuoltuanne? :D Olette silti yksi kärpäsenpaska koko ihmiskunnan historiassa niin mitä väliä?
Sinulla on ilmeisesti ollut synkkä lapsuus, jos koet sen lapsiperhehelvetiksi. Kaikilla ei näin ole.
Kopsaan tähän jo aiemmin kirjoittamani viestin kun et näköjään sitä jaksanut tuolta lukea, eli:
Oikein onnellinen lapsuus oli minulla.
Mutta katsos kun kaikki eivät halua olla 24/7 tavoitettavissa olevia marttyyriäitejä jotka eivät saa nukuttua/syötyä/käytyä paskalla ilman että joku roikkuu helmoissa. Toki tätä pikkulapsiaikaa kestää vaan sinne kouluikään asti, mutta kun minä olen luonteeltani e-r-i-t-t-ä-i-n introvertti ja rauhan kaipuinen. En voisi sietää sitä että joudun asumaan muiden ihmisten kanssa vielä reilu 20 vuotta. Siksi rakkaiden sisaruksieni rakkaat lapset riittävät minulle. Saan olla rakastettu täti ja puuhailla kaikkea kivaa lasten kanssa, mutta lopulta pääsen oman kodin rauhaan ja voin jättää muksut vanhemmilleen vailla huolen häivää <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo suhtautuminen käsittämätöntä ole. Mutta huonoa käytöstä kyllä. Käsittömätöntä se olisi, jos ette voisi saada lapsia ja silti anoppi niitä kärttäisi.
no onhan se käsittämätöntä, ettei apn ja miehensä, siis aikuisten ihmisten, päätöstä voi kunnioittaa :D
Ei kenenkään tarvitse sitä kunnioittaa. Kunnioitus pitää ansaita. Pitää tehdä asiat niin ja niitä asioita mitä ihmiset voi tukea. Jos ei tee niin sitten on turha tulla valittamaan kun ihmiset sanoo mielipiteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä! Huhhuh, en olisi ikinä uskonut millaiseen muurahaispesään tökkäsin tällä avautumisella, vaikka vapaaehtoinen lapsettomuus ja anopit av:n suosikkiaiheita ovatkin.
Ainakin korostui, ettei mun tosiaan tarvitse miellyttää ketään lisääntymällä. Ja ihan yhtä hyvin mieheni voisi jättää minut lasten kanssa yksin kuin lähteä perustamaan perhettä jonkun muun kanssa. Lapset ei ole mitään parisuhteen ankkureita, oman itsensä jatkeita tai kilpavarustelun välineitä. Se näyttää unohtuvan monelta, joka väittää täällä olevansa äiti. Suhteellisen pelottavaa.
ApHuhuu ap, miten eksyitkää vela hurmiossasi juurikin Vauva-lehden pslstalle 😂
En oo ap, mutta mä ainakin roikun av:lla just sen takia kun tämä on Suomen suosituin ja aktiivisin keskustelupalsta aiheesta AIHE VAPAA :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikki! Tosiaan varmaan koko hössötys on vielä moninkertaistunut, kun mies on ainoa lapsi. Ymmärrän sinänsä anopin trauman, mutta se ei oikeuta ahdistelemaan mua vauvakysymyksillä.
Ja sille joka oli olevinaan niin kovin varma siitä, että mieheni haluaisi oikeasti lapsia: hän on itse sanonut että keskittyy mieluummin uraansa eikä voisi olla hyvä isä ja samalla tuossa työssä (todella paljon työmatkoja). Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.
Ap
Täällä kohtalotoveri, olemme vela, mies ainut lapsi. Onneksi meillä vanhemmat tajusivat itse eikä ole kyselleet, omalle äidille kerroin asian laidan aikoinaan. Muut ovat olettaneet että ei varmaan ole tulossa, naimisissa, 20 yhdessä.
Surullista jos elämän tärkein asia on työura.One life.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa olen todella ällistynyt! Olen kylläkin uusi av:lla mutta silti.. :D
Eli ihanko tosissaan mun pitäisi kestää se 20 vuoden lapsiperhehelvetti vaan sen takia että muut äidit olisivat tyytyväisiä? :D Miksi helvetissä mun pitäisi tehdä elämästäni vähemmän miellyttävä vaan muiden mieliksi? Mitä se teidän persettä kutittaa että miten minä, teille tuntematon, elän elämäni? Oletteko te ihan tosissaan tehneet lapset vaan sen takia, että lapsenne sitten joskus valokuva-albumista katsovat sinun kuoltuasia että "joo-o, tossa on kuva äidistä". Miksi teille on niin tärkeää että teidän lapsi "vaalii teidän muistoa" teidän kuoltuanne? :D Olette silti yksi kärpäsenpaska koko ihmiskunnan historiassa niin mitä väliä?
Sinulla on ilmeisesti ollut synkkä lapsuus, jos koet sen lapsiperhehelvetiksi. Kaikilla ei näin ole.
Kopsaan tähän jo aiemmin kirjoittamani viestin kun et näköjään sitä jaksanut tuolta lukea, eli:
Oikein onnellinen lapsuus oli minulla.
Mutta katsos kun kaikki eivät halua olla 24/7 tavoitettavissa olevia marttyyriäitejä jotka eivät saa nukuttua/syötyä/käytyä paskalla ilman että joku roikkuu helmoissa. Toki tätä pikkulapsiaikaa kestää vaan sinne kouluikään asti, mutta kun minä olen luonteeltani e-r-i-t-t-ä-i-n introvertti ja rauhan kaipuinen. En voisi sietää sitä että joudun asumaan muiden ihmisten kanssa vielä reilu 20 vuotta. Siksi rakkaiden sisaruksieni rakkaat lapset riittävät minulle. Saan olla rakastettu täti ja puuhailla kaikkea kivaa lasten kanssa, mutta lopulta pääsen oman kodin rauhaan ja voin jättää muksut vanhemmilleen vailla huolen häivää <3
Lapsilla on yleensä isäkin, joka hoitaa myös lapsensa. Meillä nukkumiset, syömiset ja paskallakäynnit onnistuneet mainiosti.
Erakolle en lapsia suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä! Huhhuh, en olisi ikinä uskonut millaiseen muurahaispesään tökkäsin tällä avautumisella, vaikka vapaaehtoinen lapsettomuus ja anopit av:n suosikkiaiheita ovatkin.
Ainakin korostui, ettei mun tosiaan tarvitse miellyttää ketään lisääntymällä. Ja ihan yhtä hyvin mieheni voisi jättää minut lasten kanssa yksin kuin lähteä perustamaan perhettä jonkun muun kanssa. Lapset ei ole mitään parisuhteen ankkureita, oman itsensä jatkeita tai kilpavarustelun välineitä. Se näyttää unohtuvan monelta, joka väittää täällä olevansa äiti. Suhteellisen pelottavaa.
ApHuhuu ap, miten eksyitkää vela hurmiossasi juurikin Vauva-lehden pslstalle 😂
En oo ap, mutta mä ainakin roikun av:lla just sen takia kun tämä on Suomen suosituin ja aktiivisin keskustelupalsta aiheesta AIHE VAPAA :D
Ja järkytyt kun vela hurmos ei oikein iske 😂 tilannetaju ei oikein toimi.
Hauska luettavaa tämä ketju. Ei ole sen parempaa kuin äidit jotka nostavat verenpaineensa siitä että joku ei halua lapsia. Nämä empaattiset ja lehmänhermoiset leijonaemot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa olen todella ällistynyt! Olen kylläkin uusi av:lla mutta silti.. :D
Eli ihanko tosissaan mun pitäisi kestää se 20 vuoden lapsiperhehelvetti vaan sen takia että muut äidit olisivat tyytyväisiä? :D Miksi helvetissä mun pitäisi tehdä elämästäni vähemmän miellyttävä vaan muiden mieliksi? Mitä se teidän persettä kutittaa että miten minä, teille tuntematon, elän elämäni? Oletteko te ihan tosissaan tehneet lapset vaan sen takia, että lapsenne sitten joskus valokuva-albumista katsovat sinun kuoltuasia että "joo-o, tossa on kuva äidistä". Miksi teille on niin tärkeää että teidän lapsi "vaalii teidän muistoa" teidän kuoltuanne? :D Olette silti yksi kärpäsenpaska koko ihmiskunnan historiassa niin mitä väliä?
Sinulla on ilmeisesti ollut synkkä lapsuus, jos koet sen lapsiperhehelvetiksi. Kaikilla ei näin ole.
Kopsaan tähän jo aiemmin kirjoittamani viestin kun et näköjään sitä jaksanut tuolta lukea, eli:
Oikein onnellinen lapsuus oli minulla.
Mutta katsos kun kaikki eivät halua olla 24/7 tavoitettavissa olevia marttyyriäitejä jotka eivät saa nukuttua/syötyä/käytyä paskalla ilman että joku roikkuu helmoissa. Toki tätä pikkulapsiaikaa kestää vaan sinne kouluikään asti, mutta kun minä olen luonteeltani e-r-i-t-t-ä-i-n introvertti ja rauhan kaipuinen. En voisi sietää sitä että joudun asumaan muiden ihmisten kanssa vielä reilu 20 vuotta. Siksi rakkaiden sisaruksieni rakkaat lapset riittävät minulle. Saan olla rakastettu täti ja puuhailla kaikkea kivaa lasten kanssa, mutta lopulta pääsen oman kodin rauhaan ja voin jättää muksut vanhemmilleen vailla huolen häivää <3
Lapsilla on yleensä isäkin, joka hoitaa myös lapsensa. Meillä nukkumiset, syömiset ja paskallakäynnit onnistuneet mainiosti.
Erakolle en lapsia suosittele.
No kun se ongelma on vähän siinä että niitä lapsia pitäisi hoitaa ollenkaan :) Toki jos löydän miehen joka hoitaa lapset 24/7 koko ajan eikä mun tartte laittaa tikkua ristiin ja mä nään niitä lapsia esim. vaan viikonloppuisin, niin mikä jottei! Mutta vähän veikkaan että lasten mielenterveys kärsisi siitä kun ne ei ymmärrä miksi äiti haluaa niin paljon omaa aikaa, eli jos nyt ei kuitenkaan.......... :D
Munkin mies on ainoa lapsi. Ollaan 35.v, ja yritetty lasta vuosia jo ilman tulosta. Yhdessä ollaan oltu n.7 vuotta, mutta anoppi ei ole kertaakaan avannut keskustelua mahdollisista lapsenlapsista, kunnioittaa meidän yksityisyyttä, vaikka ollaan muuten tosi läheisiä. Ihmisiä nyt vaan on erilaisia. Ahdistais kyllä jos olis liian tunkeileva anoppi. Oman äitini kanssa asiasta ollaan paljon puhuttu, mutta ei hänkään soittele joka viikko että joko on tärpännyt, vaan antaa tilaa. Käsittämätöntä että jotkut vaan jaksaa tai kehtaa jankata, vaikka asia on käyty jo läpi ajat sitten! Ihan oikein teit AP.
Alue: Aihe vapaa
No ei kaikki halua olla vanhempia sille aikuisellekaan lapselle. Minä olen ainakin mieluummin itsekäs kuin kenenkään äiti, pienempi paha se on.