Onko minulla, yli 30-kymppisellä täysin kokemattomalla ja neitsyt miehellä enään mitään toivoa pariutua ?
Taas kerran eilen loppui lupaavasti edenny tapailu naisen kanssa kun oltiin etenemässä vakavampaan suuntaan ja puhuttiin mm. seksistä ja siitä mitä suhteelta halutaan ja sellaisista asioista. Minä kerroin siinä samassa sitten naiselle neitsyydestäni ja siitä ettei minulla ole ollut ennen ketään seurustelukumppania ja että miksi näin on. (En halua seksiä pelkästään seksin harrastamisen takia eikä yhdenillan jutut kiinnosta, nuoruudessani keskityin opiskeluun, harrastuksiin ja kavereihini ja en myöskään halunnut seurustella vain siksi että olisi joku. Enkä edelleenkään, olen antanut monille minusta kiinnostuneille naisille pakkeja koska minä en heistä ollut kiinnostunut)
Nainen näytti ottavan sen tiedon ihan hyvin, mutta muuttui sitten kummasti etäisemmäksi minua kohtaan kunnes eilen sai sanottua haluavansa lopettaa tapailun, koska hänen mielestä ei natsaakkaan tarpeeksi hyvin ja ollaan muutenkin liian epäsopivia. Tätä ennen nainen oli selkeästi halukas viettämään kanssani aikaa, oli erittäin kiinnostunut minusta ja tekemisistäni yhtä paljon kuin minä hänestä ja vaikutti muutenkin tosi ihastuneelta minuun. Olenkin aikas varma että nainen vain keksi tuo "ei natsaa tarpeeksi hyvin ja ollaan epäsopivia" selitykset, ja että oikea syy miksi hän laittoi poikki on kokemattomuuteni. Oltiin kyllä puhuttu ja keskusteltu asioista ja nainen kehui minua maasta taivaaseen, sanoi miten minun kanssa on hyvä olla ja halusimme samoja asioita elämältä muutenkin.
Minulla itselläni on elämässä kyllä muuten kaikki hyvin, olen komea ja hyvännäköinen (naistenkin mielestä!), liikunnallinen, elän terveellisesti, en polta ja alkoholia juon aika vähän, sosiaalinen minulla on paljon kavereita, vakityö, oma asunto, hyvät tulot enkä jumita kotonani vaan harrastan ja matkailen ja käyn ulkona. Ainut vain että olen seurustelematon neitsyt, ja se tuntuu olevan naisille ongelma. Tämä äskettäin päättyynyt juttu ei ole edes ensimmäinen laatuaan. Näin on käynyt viimeisen muutaman vuoden aikana kun olen naisia tapaillut ainakin viisi kertaa. Aina olen saanut pakit kun seurustelemattomuuteni ja/tai neitsyyteni on käynyt ilmi.
Minä kuitenkin haluaisin jossain vaiheessa eläämääni perustaa perheen, minä haluan lapsia ja naimisiin. Onko minulla enää mitään toivoa vai pitääkö minun vain luopua haaveistani ja keksiä jotain muuta elämäni täytteeksi ?
Kommentit (68)
300-vuotias on sellainen anomalia, että luulisi jonkun kiinnostuvan jo ihan senkin takia. Onko sulla pitkä parta?
300-vuotias on kyllä jo aika vanha.
Kyllä on hyvät mahdollisuudet, kunhan löydät vain oikeanlaisen naisen. Sellaisen jolla on samat arvot kuin sulla. Kyllä niitä on, mutta tietysti vähemmän. Mikä parasta: kun sen naisen löydät niin se pysyykin sitten sun rinnalla melko varmasti koko loppuiän, kun ei ole sitä tyyppiä jonka pitää kokeilla mahdollisimman monia miehiä. Ja saattaapa olla että joku sellainenkin nainen kiinnostuu, joka on kyllästynyt pettäviin ja ryyppääviin miehiiin.
Pahalta näyttää. Naiset arvottaa miehen hänen naiskokemustensa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai sulla on mahdollisuus pariutua vielä. Itsekin (nainen 42) pariuduin 31 vuotiaana neitsyenä. En ollut ikinä halunnut seurustella "että olis vaan joku", enkä ole ollut pätkääkään kiinnostunut seksin harrastamisesta sellaisen henkilön kanssa, johon en ole rakastunut, enkä koskaan aikaisemmin ollut rakastunut kehenkään ennen kuin kohtasin mieheni yhteisen harrastuksen kautta.
Jos kauheasti haluat jonkun, ryhdy aktiivisesti deittailemaan esim. nettideittipalveluiden kautta.
Olen minä nettideittejä käyttänyt jonkun aikaa ja tavannutkin sieltä muutamia naisia. Mutta lopputulos on ollut aivan sama riippumatta miten olen tavannut naiset, keistä olen itse ollut kiinnostunut. Kokemattomuuteni selvitessä on jutut loppuneet siihen riippumatta siitä, miten hyvin jutut ovat edenneet.AP
Pääset kuitenkin ilmeisesti tekemisiin naisten kanssa, joten lienee mahdollista. Mutta haasteellista varmasti.
Toista se on minulla, joka on kohta 30 enkä ole ikinä ollut treffeillä tai muutenkaan lähemmin tekemisissä naisten kanssa :/
Tokkakai on mahdollisuus löytää kumppani. Mulle ainakin kelpais mielummin neitsyt, kun jokapaikan höylä.
Ehkä sitten jos opettelet kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai sulla on mahdollisuus pariutua vielä. Itsekin (nainen 42) pariuduin 31 vuotiaana neitsyenä. En ollut ikinä halunnut seurustella "että olis vaan joku", enkä ole ollut pätkääkään kiinnostunut seksin harrastamisesta sellaisen henkilön kanssa, johon en ole rakastunut, enkä koskaan aikaisemmin ollut rakastunut kehenkään ennen kuin kohtasin mieheni yhteisen harrastuksen kautta.
Jos kauheasti haluat jonkun, ryhdy aktiivisesti deittailemaan esim. nettideittipalveluiden kautta.
Olet nainen mikä on aivan eri asia.
Joo 300v on kyllä perheen perustamiseen aika vanha,jos emäntä on yli 250v nuorempi, sukulaiset ainakin paheksuu ikäeroa.
Kyllä sitä tulisi kieltämättä outo olo, jos komea ja menestyvä mies olisikin kokematon. Se ei vaan ns. sovi kuvaan. Lisäksi miettisin, että olenko itsekään sitten riittävä tällaiselle miehelle, joka ei ole ketään kelvuuttanut jo tuohon ikään mennessä. Varsinkaan kun se naisettomuus ei johdu miehestä itsestään. Sitä helposti kehittelee mielikuvia, joista ei sitten välttämättä kehtaa puhua.. Ja on helpompi juosta karkuun.
Eli sanoisin, että tarvitset suorasanaisen naisen tai itsesi kaltaisen kokemattoman. Ehkä olet siis vain törmännyt vääriin naisiin. Varmasti löytyy ehdokkaita.
Minulla on sinulle rohkaiseva tarina, sillä itse tapasin mieheni, kun hän oli 29-vuotias ja itse olin pari 31. Mies ei ollut seurustellut koskaan eikä oikeastaan edes tapaillut ketään. Seksiä oli harrastanut, mutta siinäkin hyvin, hyvin kokematon. Mieheni on myös introvertti ja sosiaalisesti aika arka. Hänellä ei ole esim. ystäviä ollenkaan. Mutta minulle hän oli juuri oikea! Koin, että olin löytänyt elämäni miehen, jonka kaltaisia en tiennyt olevan olemassakaan. Menimme parin vuoden seurustelun jälkeen naimisiin ja yritämme parhaillaan saada lasta. Hän tekee minut äärettömän onnelliseksi.
Minua ei olisi haitannut, vaikka hän olisi ollut neitsyt. Koska nytkin hänellä oli kokemusta niin vähän, jos ollenkaan, että esim. seksi oli hänen kanssaan alkuun aika huonoa. Yksinkertaisesti siksi, ettei mies osannut ottaa minua ollenkaan huomioon seksissä. Eli siis seksi oli hänelle sama kuin yhdyntä ja jouduin kuukausia "opettamaan" hänelle, että myös molemminpuolinen suuseksi ja välillä hidas, nautiskeleva esileikki ovat tärkeitä ja nautinnollisia. Nykyisin hän on aivan taivaallinen rakastaja :)
Kokemattomuus aiheutti aluksi myös hankaluuksia siksi, että mies oli sosiaalisesti niin kokematon, että hän aluksi loukkasi minua vahingossa usein. Esim. kehumalla muita naisia, arvostelemalla negatiivisesti vartaloani ja yleensäkin puhuen ajattelematta ensin. Nykyisin nämäkin ongelmat ovat menneen talven lumia. Tuntui kuitenkin että aloitin suhteen teinipojan kanssa, mutta menin naimisiin miehen kanssa.
Tämä siis rohkaisuna, halusin kirjoittaa kuitenkin rehellisesti myös vaikeuksista, mutta niistäkin yli pääsee kunhan molemmat ovat valmiita avoimeen keskusteluun ja kasvuun ihmisinä :)
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran eilen loppui lupaavasti edenny tapailu naisen kanssa kun oltiin etenemässä vakavampaan suuntaan ja puhuttiin mm. seksistä ja siitä mitä suhteelta halutaan ja sellaisista asioista. Minä kerroin siinä samassa sitten naiselle neitsyydestäni ja siitä ettei minulla ole ollut ennen ketään seurustelukumppania ja että miksi näin on. (En halua seksiä pelkästään seksin harrastamisen takia eikä yhdenillan jutut kiinnosta, nuoruudessani keskityin opiskeluun, harrastuksiin ja kavereihini ja en myöskään halunnut seurustella vain siksi että olisi joku. Enkä edelleenkään, olen antanut monille minusta kiinnostuneille naisille pakkeja koska minä en heistä ollut kiinnostunut)
Nainen näytti ottavan sen tiedon ihan hyvin, mutta muuttui sitten kummasti etäisemmäksi minua kohtaan kunnes eilen sai sanottua haluavansa lopettaa tapailun, koska hänen mielestä ei natsaakkaan tarpeeksi hyvin ja ollaan muutenkin liian epäsopivia. Tätä ennen nainen oli selkeästi halukas viettämään kanssani aikaa, oli erittäin kiinnostunut minusta ja tekemisistäni yhtä paljon kuin minä hänestä ja vaikutti muutenkin tosi ihastuneelta minuun. Olenkin aikas varma että nainen vain keksi tuo "ei natsaa tarpeeksi hyvin ja ollaan epäsopivia" selitykset, ja että oikea syy miksi hän laittoi poikki on kokemattomuuteni. Oltiin kyllä puhuttu ja keskusteltu asioista ja nainen kehui minua maasta taivaaseen, sanoi miten minun kanssa on hyvä olla ja halusimme samoja asioita elämältä muutenkin.
Minulla itselläni on elämässä kyllä muuten kaikki hyvin, olen komea ja hyvännäköinen (naistenkin mielestä!), liikunnallinen, elän terveellisesti, en polta ja alkoholia juon aika vähän, sosiaalinen minulla on paljon kavereita, vakityö, oma asunto, hyvät tulot enkä jumita kotonani vaan harrastan ja matkailen ja käyn ulkona. Ainut vain että olen seurustelematon neitsyt, ja se tuntuu olevan naisille ongelma. Tämä äskettäin päättyynyt juttu ei ole edes ensimmäinen laatuaan. Näin on käynyt viimeisen muutaman vuoden aikana kun olen naisia tapaillut ainakin viisi kertaa. Aina olen saanut pakit kun seurustelemattomuuteni ja/tai neitsyyteni on käynyt ilmi.
Minä kuitenkin haluaisin jossain vaiheessa eläämääni perustaa perheen, minä haluan lapsia ja naimisiin. Onko minulla enää mitään toivoa vai pitääkö minun vain luopua haaveistani ja keksiä jotain muuta elämäni täytteeksi ?
Sinulla on paljon helpompaa kuin perheenisällä jolla ei ole rahaa eikä rauhaa,älä nyt enää pilaa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä tulisi kieltämättä outo olo, jos komea ja menestyvä mies olisikin kokematon. Se ei vaan ns. sovi kuvaan. Lisäksi miettisin, että olenko itsekään sitten riittävä tällaiselle miehelle, joka ei ole ketään kelvuuttanut jo tuohon ikään mennessä. Varsinkaan kun se naisettomuus ei johdu miehestä itsestään. Sitä helposti kehittelee mielikuvia, joista ei sitten välttämättä kehtaa puhua.. Ja on helpompi juosta karkuun.
Eli sanoisin, että tarvitset suorasanaisen naisen tai itsesi kaltaisen kokemattoman. Ehkä olet siis vain törmännyt vääriin naisiin. Varmasti löytyy ehdokkaita.
Eikös tuossa nyt enemmän ollut kyse siitä ettei naiset olleet kelpuuttaneet kokemattomuuden takia. Tuo on typerä tekosyy, että olenko itsekään riittävän hyvä, siispä jätän miehen mieluummin kuin otan selvää.
Mene Tauskin keikalle, tarjoa sille talon täydeltä juotavaa ja pyydä vinkkejä miten naisia käsitellään.
No ekana tulee mieleen, että mitä vikaa sinussa on jos et kerran ole ikinä seurustellut? En tarkoita, että juuri sinussa on jotain vikaa, mutta yli kolmekymppisestä täysin kokemattomasta miehestä tulee sellainen fiilis, että hänessä on pakko olla jotain tosi outoa..
Älä jatkossa kerro ettet ole seurustellut. Ei se ole pakollinen esitieto. Asiasta voi joskus myöhemminkin puhua jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valehdella päin naamaa. Tyhmää tuhota mahiksiaan rehellisyydellä asioista joilla ei pitäisi olla mitään väliä. Se nyt vaan menee niin että naisia kiihottaa ne pelimiehet, vaikkeivat he sitä itse myönnä, tai edes välttämättä tajua. Onhan siinä selvä evolutionäärinen logiikka - jos toi mies saa kasapäin pillua, niin meidän miespuoliset lapsetkin todennäköisemmin tulee saamaan, eikö? Onko mitään järkeä antaa sen vitun DNA-molekyylin pilata muuten molemmille osapuolille lupaavaa suhdetta?
Aivan,ei mitään järkeä kertoa epämiellyttävää totuutta asiasta jota nainen ei voi tarkastaa.
Mitäpä jos lakkaisi mainostamasta hetkeksi neitsyyttäsi ja parisuhteettomuuttasi, nin ehkä tilanne sillä korjautuisi.
Tottakai sulla on mahdollisuus pariutua vielä. Itsekin (nainen 42) pariuduin 31 vuotiaana neitsyenä. En ollut ikinä halunnut seurustella "että olis vaan joku", enkä ole ollut pätkääkään kiinnostunut seksin harrastamisesta sellaisen henkilön kanssa, johon en ole rakastunut, enkä koskaan aikaisemmin ollut rakastunut kehenkään ennen kuin kohtasin mieheni yhteisen harrastuksen kautta.
Jos kauheasti haluat jonkun, ryhdy aktiivisesti deittailemaan esim. nettideittipalveluiden kautta.