Onko teille käynyt niin, että jos edustatte jotain ammattia niin vaaditaan ilmaista palvelua

Vierailija kirjoitti:

...

 Ps. Itse teen päivätyöni ohella personal trainer -ohjauksia, ja minulta pyytävät tutut jatkuvasti ilmaisia ruokavalioita sekä treeniohjeistuksia. "Hei nyt kun sä oot tollanen personal trainer niin sähän voisitkin....!"

Teen päivätyökseni pt:n ja ryhmäliikuntaohjaajan töitä ja yritän vältellä ammatin kertomista uusille ihmisille. Heti kun tyyppi kuulee ammattini tai työpaikkani alkaa se tarkan ruokavalion tai saliohjelman tivaaminen. Tai sitten aletaan kysellä että mikäköhän tässä polvessa on kun sitä kolottaa. Yritä siinä sitten selittää etten ole fyssari tai lääkäri..

Tekisi mieli sanoa että " töissä tuntiveloitus on se 79€ ja ajan voit varata tästä numerosta" mutta en vaan viitsi.

Ei ammatillisesti, koska aina on hyvä vedota työsopimukseeni jossa se on kielletään.

Mutta sitäkin useammin minua pyydetään ompelemaan ja neulomaan kaikenlaista. Ja ihan ilmaiseksi, kun se ei vie edes paljon aikaa. Milloin pyydetään lyhentämään housun lahkeet tai milloin verhot, eikä edes ompelulankoja osteta.

Sama ongelma on anopilla. Jos kaikki pyynnöt toteutaisi muuta ei ennättäisi tehdäkkään.

Anopin kanssa kilpaa valehdellaan,,joko koneiden olevan rikki tai toisella olevan lainassa, kun kielto ei mene millään perille.

Vierailija kirjoitti:

Pappia vasta pyydetäänkin ilmaiseksi! Ystäväni on pappi eikä aina osaa sanoa ei (omaa vikaakin siis). Ihan tavallinen perheenäiti, jolla vain yksi viikonloppu vapaata kuukaudessa (papin työ on sellaista). Niin sitten silti tuttavat kyselevät kastamaan tai vihkimään!

Jos siis pappi on eri seurakunnasta kuin kysyjä, niin pappi joutuu tekemään koko homman omilla bensoillaan ja ajallaan. Esimerkki: kaukainen tuttu pyytää kastamaan, "kun kastoit aiemmatkin lapset ja vihit meidät". Mutta tuttu vaihtanut paikkakuntaa eli on toisen seurakunnan jäsen kuin pappi. Niin tämän tutun papin pitäisi käyttää se ainoa viikonloppu, jolloin saisi olla omien lasten ja perheen kanssa niin toisen ihmisen juhlan järjestämiseen. Esim. heinäkuussa olisi kiva mennä vaikka mökille sinä ainoana vapaana viikonloppuna eikä matkustaa vanhan luokkakaverin häihin 200 km päähän. Sitten tämä tuttu pappi on muutenkin vähävarainen, ja kysyjät eivät maksa edes bensoja. Vihkipuheiden suunnittelut ja kirkkoharjoitukset saattavat viedä matkoineen 200 km päähän ne ainoat viikon vapaapäivät.

Mutta, kuten sanottua, oma vika kun suostuu tuollaiseen. Papit ovatkin vuorotellen burnout-lomilla, kun töitä on ihan liikaa. Iltaisin soitellaan ja halutaan sielunhoitoa. ym.

Joo. Yhdellä tällaisella oli jo ennen viran vastaanottamistakin vatsahaava. SIis ihan oikea vatsahaava, joka tullut stressaamisesta. Ei ole oikea valinta sellaiselle, tuo "ammatti". Ovat aivan hyväksikäytettäviä, seurakunnat vedättävät ihan satasella näitä työntekijöitään. Uskonnon voimin. Hohhoijaa.

Multa kysytään välillä auton maalausta. Tehtäisiin se joku viikonloppu niin saisin virosta tuotua olutta palkaksi. Auton maalaus ei ole ihan halpaa. Tai voisin sen tehdä myös sillä korin hinnalla mutta laadusta en anna takuuta. Ensin se kori tyhjäksi ja hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Olin mainostoimistossa sihteerinä, tuttavat pyysivät piirtämään kortteja heille. Eräskin pyysi hevosaiheisia kortteja, kyllähän osaan, kun olen mainostoimistossa kerran töissä, joopa joo ...

Minä olisin ainakin piirtänyt! Ei kai sillä laadulla niin väliä? ;D

Ei ole. Kaikki tietää että taide maksaa.

Olen kondiittori ja jatkuvasti saisi olla "pyöräyttelemässä" kakkuja ties mihin kissanristiäisiin koska multahan se sujuu niin näppärästi. Ainoa jonka tapahtumiin leivon kakut ilman kustannuksia on paras ystäväni, hän maksaa työllä, on siis itse kampaaja.

Olen tuttavapiirissä kiertävä ilmainen parturi-kampaaja (tahtomattani). Olen ollut jo vuosia, opiskelijasta asti enkä ole koskaan kehdannut alkaa perimään maksua (tiedän, oma vikani). Olen jopa vaihtanut ammattia, mutta eipä tuokaan auttanut. Jos yrittää sanoa että en enää tee, niin aina kuulee sitä että kyllähän taidot säilyvät ja voithan sinä minun ja erkin läpä läpä. Tätä siis usein vanhemmilta ihmisiltä, sukulaisilta. Vanhemman kunnioitus estää vastaväitteet. Joka kerta löytävät itselleen jonkin sauman kun tunkevat itsensä leikkuulle vaikka kuinka sanoisi ettei ehdi tms.

Mummo maksoi hyvin, mutta hänkin jo läks.

Olen suuhygienisti ja jonkun verran lähipiiri kyselee neuvoja ja mielelläni niitä annan. Mitään sen konkreettisempaa ei onneksi tarvitse kun tarvitsee kaikenmaailman välinettä ja valoa että suuhun edes näkisi jotain. Jos joku haluaa että katson suuhun, varaan ajan vastaanotolleni, mikä on sitten maksullista.

Jokusen kerran on tullut näitä "voisitko varata mulle ajan hammaslääkärille jonojen ohi?" -pyyntöjä. Niistä olen kieltäytynyt kokonaan. Kunnallisella olen siis töissä.

Olen lastenohjaaja joten ihmisillä on syvä uskomus että haluan juosta heidän lastensa perässä kaikenmaailman sukujuhlissa ja kissanristiäisissä. Sitten mulkoillaan vihaisesti kun alan puhua tuntipalkasta

Olen laskentatoimen ekonomi ja työskentelen globaalien järjestelmäintegraatioiden parissa jo kymmenettä vuotta.

Joskus minulta kysellään hyvin yksityiskohtaista neuvontaa firmojen elinkeinoverotuksesta, kannattaako sitä vai tätä. Tai juridista neuvontaa konsernirakenteiden verosuunnittelusta. Hatusta on hankala heittää ja sanonkin että pitäs vähä tutkia.

Harvemmin nykyään. Kirjanpitoja pyydettiin aikoinaan tekemään. Joitain autoinkin, mutta kyllä ne poikkeuksetta oli rästikirjanpitoja eli melkoisia rytöpesiä.

Meillä on myös firma jonka kirjanpidon itse kun se oli pieni ja vaivan suuretessa annoin kirjanpitotoimistolle. Se aiheuttaa suurta ihmetystä! Miksi et tee itse jos osaat! Ajankäyttö, ajankäyttö...

Olen ompelija. Pahimmat tapaukset eivät edes pyydä apua, vaan käyttäytyvät kuin heidän työtarjouksensa olisi suuri armon osoitus, että ihan saan tehdä tällaisen mielenkiintoisen työn. Eräs mm. tyrkytti jotain ikivanhaa koppuraisen kuivaa nahkatakkia, johon olisi pitänyt tehdä uusi vuori ja "vähän" fiksata sitä nahkaakin, eli usean tunnin työ. Ja tietysti olisi pitänyt tehdä ilmaiseksi, kun oli niin mielenkiintoinen projekti. Juu ei. Mahtaako olla samanlaista muissakin ns. kutsumusammateissa?

Teen halvalla tai pikkuhommat ilmaiseksi ainoastaan heille, jotka vastaavasti antavat alennusta omista palveluksistaan tai tekevät myös jonkun pikkujutun ilmaiseksi. Esimerkiksi yhdellä kaverillani on autokorjaamo, yhdellä pitopalvelu, yhdellä on pakettiauto ja peräkärry... Vaikka hyötyminen ei aina olisi ihan tasapainossa, niin apua annetaan koska sitä saa itsekin, ja koska tietää toisen osapuolen arvostavan saamaansa apua.

Juu, opiskelen tällä hetkellä mutta kyselyitä tulee lähes viikottain... Eikä ikinä puhuta palkasta, mun pitäisi vain ilmatteeksi tehdä kun ajatellaan että tykkään väkerrellä omaksi ilokseni jatkuvasti jotakin :D

Lääkärinä olen tuossa tilanteessa jatkuvasti. Olen ottanut tiukan linjan, enkä kirjoita minkäänlaista reseptiä muille kuin perheenjäsenille ja lähimmille ystävilleni.

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ole työ mutta rakas harrastus - neulon villasukkia ja teen niistä todella upeita. Kokoajan on joku täysin puolituttu pyytämässä että "neulo mullekin", tekisi mieli kysyä että mitäs hän sitten tekee mulle vastapalveluksena? Se että osaan neuloa hienoja villasukkia ei todellakaan tarkoita sitä että ne tulee mulla kädenkäänteessä, niihin todellakin menee aikaa ja vaivaa lankojen etsimiseen.

Ai että ymmärrän. Sama harrastus. Enää en tee ulkopuolisille sukkia. Sen sijaan oma perhe ja lähisuku kyllä pysyy sukissa ja lapasissa lopun ikää. Mutta on eri asia tehdäkin omasta halusta läheisille kuin puolipakolla muille.

Olen hieroja ja aina illanvietoissa joku istahtaa eteeni ja sanoo että koitas vähän tuosta onko siellä jumia....

Sori ohi aiheen mutta mua tympii todella tuo sanonta "kummin kaima"... niiiiin kulunu 😝

Olen parturi-kampaaja omalla toiminimellä ja yllättävän monet puolitutut olettavat, että teen muka mielelläni ilmaiseksi kampauksia ja värjäyksiä. Vanhemmiltani ja sisaruksiltani en pyydä maksua, mutta hiemanko ärsyttää kun jotkut serkun kaverin tädin tuttavat kyselevät, että voinko tehdä heille hääkampauksia ym. ilmaiseksi. Usein ihmiset myös kehtaavat todeta, että "Saat siinä samalla hyvää harjoitusta tulevaa varten!" vaikka olen toiminut ammatissani jo 7 vuoden ajan. 

Viimeksi juuri viime viikolla vanha luokkakaverini (jonka kanssa en ollut ikinä edes tekemisissä) kysyi, jos voisin tehdä hänen tyttärelleen vanhojentansseihin kampauksen. Sanoin että kai se onnistuu ja kerroin hinnan, johon hän vastasi "Ajattelin jos tekisit ilmaiseksi kun ollaan sentään tuttuja". En ymmärrä tuollaisia ihmisiä... En minäkään oleta että kaverini voi kuskata minua ilmaiseksi ympäri Suomea, vaikka hän onkin ammatiltaan taksikuski!

Ei ole pyydetty ilmaisia palveluita.

Jotkut kuitenkin kuvittelevat että pystyn tulkitsemaan minkä tahansa huonosti tehdyn käyttöohjeen vain koska itse teen käyttöohjeita.

Joo, en pysty. Minulla ei ole mitään kristsllipalloa joka kertoo kaiken kaikesta.

Juuri vähän aikaa sitten kaukainen sukulainen soitti ja pyysi, että kirjoittaisin hänelle reseptin erääseen vahvaan kipulääkkeeseen. Siis tuntematta tapausta ollenkaan. Hän ilmeisesti kuvitteli, että lääkäri voi kirjoitella mitä vaan reseptejä miten sattuu ilman minkäänlaista vastuuta. Löi luurin korvaan kun selitin ettei onnistu.

Pahin oli kyllä se, kun puolituttu soitteli että voisinko antaa hänelle sairaslomaa, kun hänen piti saada koti siivottua lapsen rippijuhlaa varten eikä aika meinannut riittää. Kumma kyllä en suostunut...