Kannattaako muiden mielipiteestä välittää kun kyseessä on aito suuri rakkaus? Lukekaa!
Olisiko teillä kokemuksia kun rakkaus on niin sanotusti kiellettyä mutta tunnette vahvaa halua luoda suhteen kuitenkin?
Tai voisitteko kertoa läheistenne kokemuksesta jos tulee mieleen?
En ole koskaan kokenut mitään tällaista. Saatika olisi uskaltanut unelmoida tällaisesta pyytetömästä rakkaudesta.
Mies tekee eteeni mitä vain.
Kuuntelee myös murheeni ja valitukseni.
Kehuu kauniiksi joka päivä ja kertoo että rakastaa minua koko ajan vain enemmän.
Vaikka on nähnyt kaikki huonot puoleni niin hän on jäänyt vain tiukemmin.
Yritin alkuun olla etäinen ja ajattelin, että pysymme ystävinä.
Mutta tämä on jotain sellaista minkä haluaisin kokea juuri sellaisena kun se on.
Hän on monia vuosia vanhempi. Kollega ja naimisissa.
Kaikki varoitusmerkit siitä ettei suhde voi toimia tai edes saisi edetä.
Mutta se on aitoa. Tunnen ja tiedän sen.
Olen avoimesti kertonut ja kysellyt sekä testaillut hänen aikomuksistaan minua kohtaan.
Hän haluaa vain minun pysyvän elämässään, olen hänen mielestään jotain uskomatonta ja hän ymmärtää jos en halua mitään vakampaa suhdetta välillemme tai jos en halua odottaa sitä hetkeä kun hän on vapaa ja voi tarjota minulle kaiken.
Emme ole harrastaneet seksiä mutta olemme tapailleet paljon, keskusteltu, oltu läheisissä tunnelmissa ja meillä on ollut hauskaa.
Hän on tehnyt asioita paljon jotta minun olisi parempi olla ja auttanut.
Ilman vastapalveluksia. Riittää, että hän tietää minun olevan edes vähän onnellisempi.
Olen itse rakastunut mutta ymmärrän hänen tilanteensa. En painosta häntä mihinkään ja voimme pysyä ystävinä jos ei tästä koskaan muuta tule.
Kuitenkin suhteemme etenee kovaa vauhtia ja mietin muiden mielipidettä.
Hän on kuitenkin paljon vanhempi. Ja muut seikat lisäksi.
Kuunnellako sydäntä vai järkeä..
Kommentit (303)
Miten kehtaat roikottaa tuota miestä löysässä hirressä, päivästä toiseen sinusta kiihottuen, toivoen... sun täytyy tehdä nyt ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että käytät hyväksi tuota miestä. Hän on niin sinun lumoissasi, että tekee noita palveluksia. Tajuatkohan itsekään, että teet väärin kun otat häneltä palveluksia, kehuja jne.
Ja minä olen sentään feministi...
No tiesin että tämä kääntyy näin päin.
Haluan miehen elämääni kyllä.
Ja häntä kohtaan minulla on paljon tunteita.
Mutta kun en oikein voi luottaa hänenkään.
Olemme sopineet että nautimme tilanteesta oli se mikä oli ja nautinkin nyt. Mutta kyllä minusta tuntuu pahalta että hyväkseni tietyllä tapaa taidan käyttää? Tai en itsekkään ole varma. Hän antaisi niin paljon enemmän jos haluaisin mutta en ota vastaan sitä apua.
Haluan tutustua häneen ja nauttia ja toisaalta mietin kuseeko hän silmääni.
Mietin mikä tässä on aitoa.
Tunteeni on ja eilen itkinkin kun luin näitä kommentteja ja tunsin itseni niin sinisilmäiseksi kun annoin tunteideni viedä. En halua hänelle mitään pahaa ja jos häntä alkaisi ahdistamaan niin tottakai jutun täytyy loppua.
Tilanne on sekava mutta samalla Ihana ja pelottava. Kukaan ei tiedä keneenkään motiiveja., en edes itse omiani. Muuta kun olen rakastunut ja samalla nautin siitä mitä saan.
Jos mietitään että mieheltä lähtisi talot ja vaimo sekä lapset..
Jäisinkö? Kyllä varmasti.
Mutta haluaisinko oikeasti jotain vakavaa ja muuttaa joskus esim yhteen jos kuvitellaan, että hän on minun kanssani tosissaan niin..
En tiedä. Mutta toisaalta ei minun pidäkään kun suhde ei ole edes jatkunut kovin pitkään.
Ap
Eivät ystäväsi varmaankaan tiedä teistä kaikkea, saati tästä varatusta miehestäsi. Minkä ratkaisun teetkin niin tee se itse! Tämä mies tekee myös omat ratkaisunsa jotenkin jossain vaiheessa jollain tavalla. Mieti mitä ehdottomasti haluat elämältä ja mitä et missään nimessä sekä minkälaisiin kompromisseihin olet valmis. Elämässä pitää uskaltaa myös ELÄÄ!! Nauti elämän antamista kokemuksista. T. Onnellinen 6v kokemuksista sekä ylä- että alamäkeä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt olen taas astetta enemmän hämilläni.
Heti kun etäännyn niin tämä nostaa panoksia ja tahtoo yrittää kovemmin.
Ja kaikki siitä kun en jaksanut viestitellä niin paljoa.
Hän keksi siis, että tapaisin hänet ja lapsensa. Ei tietenkään niin, että suhteemme paljastuisi vaan kaverimielessä tapaisimme ja samalla tutustuisin lapsiinsa. Koska se olisi hänelle kuulemma tärkeää.
Hmm. En kyllä suostunut.
Mutta tätä tarkoitin. Haluaa aina yrittää lujemmin jos hän aistii etääntymiseni.
ApYllätäpä mies sanomalla, että se lasten tapaaminen onkin tosi hyvä idea. Ja sitten katso, millaisia tekosyitä löytyy sille, ettei lapsia voikaan tavata ainakaan ennen kesälomia.
Näin meinasin tehdä. Hän olisi halunnut järjestää sen tänään ja kertoi missä tapaisimme ja monelta. Ja sen jälkeen sanoi "en kuitenkaan lupaa, että tämä onnistuu" vähän läpinäkyvää..
Toisaalta hän on tehnyt tähän asti kaiken mistä on puhunut mutta kyllähän tuo taas särähti korvaan kun epäröi kuitenkin.
Ja itse kieltäydyin ja sanoin, että on muita menoja.
Ap
eikö sua häiritse kuinka törkeästi hän kohtelee tässä vaimoaan?
Minkä ikäinen olet ja minkä ikäinen mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minua pelottaa. Tämä tilanne mihin olen itseni saanut.. Voihan paska.
Mitä jos hän vie työpaikkani kun lopetan tämän?
Vaikka on sanonut kyllä, että ei tekisi mitään pahaa. Jos haluan olla vain ystävä niin se on ok. Hän toivoo, ettei välillemme tule vihaa vaikka suhteemme ei jatkuisi.
Hänellä on kyllä valtaa koska on erittäin hyvä työssään ja hyvässä asemassa kaiken kukkuraksi.Voihan. Ei auta kun itkeä taas.
Kun ei sitä koskaan tiedä mihin uskoa.
ApJos mies vakuuttaa rehellisyyttä ja luotettavuuttaan monisanaisesti ja usein, hän on juuri päinvastaista. Tai että ei haluaisi sinulle mitään pahaa, hän on jo valmis siihen jne. Oikeasti rehelliselle ei tule mieleenkään vakuuttaa moista. Tämä mies ei ole tehnyt vielä mitään hyvää ja pyyteetöntä. Sano että ottaa sitten yhteyttä, kun on eronnut vaimostaan, todistettavasti. Älä tyydy näin vähään. Älä mene halpaan.
tämä mieshän on kaikkea muuta kuin rehellinen ja hyvä. hän kykenee käsittämättömän sikamaiseen käytökseen mitä vaimoon tulee. miettikää nyt vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt olen taas astetta enemmän hämilläni.
Heti kun etäännyn niin tämä nostaa panoksia ja tahtoo yrittää kovemmin.
Ja kaikki siitä kun en jaksanut viestitellä niin paljoa.
Hän keksi siis, että tapaisin hänet ja lapsensa. Ei tietenkään niin, että suhteemme paljastuisi vaan kaverimielessä tapaisimme ja samalla tutustuisin lapsiinsa. Koska se olisi hänelle kuulemma tärkeää.
Hmm. En kyllä suostunut.
Mutta tätä tarkoitin. Haluaa aina yrittää lujemmin jos hän aistii etääntymiseni.
ApYllätäpä mies sanomalla, että se lasten tapaaminen onkin tosi hyvä idea. Ja sitten katso, millaisia tekosyitä löytyy sille, ettei lapsia voikaan tavata ainakaan ennen kesälomia.
Näin meinasin tehdä. Hän olisi halunnut järjestää sen tänään ja kertoi missä tapaisimme ja monelta. Ja sen jälkeen sanoi "en kuitenkaan lupaa, että tämä onnistuu" vähän läpinäkyvää..
Toisaalta hän on tehnyt tähän asti kaiken mistä on puhunut mutta kyllähän tuo taas särähti korvaan kun epäröi kuitenkin.
Ja itse kieltäydyin ja sanoin, että on muita menoja.
Ap
Minäkin olen tavannut tuollaisen manipuloinnin mestarin, joka näkee hyvin nopeasti muista ihmisistä, miten pitkälle nämä venyvät. Voisin lyödä vetoa siitä, että et ole miehen ensimmäinen vedätettävä ja vedettävä lelu.
Eikö sua häiritse miten hän sua kohtelee ja miten puhuu, kun hänellä on vaimo? Tuo olisi mulle suuri turn off. Suurin vika ikinä. Jos äijä olis tosissaan olisi jo eronnu. Oikeasti.
Mies kykenee pahimpaan mahdolliseen epärehellisyyteen, mitä voi olla. Hän kykenee pettämään ja pahasti. Hän pettää vaimoaan ja perhettään halpamaisesti ja sikamaisesti eikä omatuntokaan näytä kolkuttavan. Hän kykenee massiiviseen toiseen elämään salaa, hän elää kaksoiselämää, hän ei todellakaan ole luottamuksen arvoinen. Tuntuu aivan kamalalta äijältä sori nyt vaan.
Ota tämä niin, että harjoittelit rakastumisen ja ihailun kohteena olemista. Avauduit. Ja nyt voit antaa oikean sopivan vapaan miehen, ikäisesi, rakastua sinuun ja itsesi häneen. Ymmärräthän järjelläsi, että mies ei ole luotettava. Hän pettää vaimoaan. Ansaitset paljon parempaa! Älä luule varakkaan miehen lahjoja rakkaudeksi, tai vanhemman miehen nuoruuden ihailua. Jos hän on sinuun aidosti rakastunut hän tekee tarvittavat toimet ja en tarkoita matkojen ostelua. Ja taas - haluaisitko eroperheen äitipuooleksi??? Ansaitset parempaa. Pidä itsesi vapaana sitä varten. Oikeaa rakkautta.
Oletpa löytänyt "ihanan" miehen. Lapsilleenkin on valmis valehtelemaan suoraan päin naamaa. Mietipä itsesi sellaisen esimurrosikäisen maailmaan, jossa isi esittelee hänelle vastakkaista sukupuolta olevan "kaverinsa" tuosta noin vaan yhtäkkiä. Fiksu lapsi tajuaa jo tuossa kohtaa, mistä "teissä" on kyse. Lapset näkevät sen eleistä, ilmeistä ja puhetyylistä. Ei lapset oo tyhmiä. Kamala tilanne olisi sitten lapsen asemassa peitellä isin "salasuhdetta" ja valhetta äidiltä. Tuo tekee tosi pahaa lapsen psyykelle. Hyi mikä mies!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että käytät hyväksi tuota miestä. Hän on niin sinun lumoissasi, että tekee noita palveluksia. Tajuatkohan itsekään, että teet väärin kun otat häneltä palveluksia, kehuja jne.
Ja minä olen sentään feministi...
No tiesin että tämä kääntyy näin päin.
Haluan miehen elämääni kyllä.
Ja häntä kohtaan minulla on paljon tunteita.
Mutta kun en oikein voi luottaa hänenkään.
Olemme sopineet että nautimme tilanteesta oli se mikä oli ja nautinkin nyt. Mutta kyllä minusta tuntuu pahalta että hyväkseni tietyllä tapaa taidan käyttää? Tai en itsekkään ole varma. Hän antaisi niin paljon enemmän jos haluaisin mutta en ota vastaan sitä apua.
Haluan tutustua häneen ja nauttia ja toisaalta mietin kuseeko hän silmääni.
Mietin mikä tässä on aitoa.
Tunteeni on ja eilen itkinkin kun luin näitä kommentteja ja tunsin itseni niin sinisilmäiseksi kun annoin tunteideni viedä. En halua hänelle mitään pahaa ja jos häntä alkaisi ahdistamaan niin tottakai jutun täytyy loppua.
Tilanne on sekava mutta samalla Ihana ja pelottava. Kukaan ei tiedä keneenkään motiiveja., en edes itse omiani. Muuta kun olen rakastunut ja samalla nautin siitä mitä saan.
Jos mietitään että mieheltä lähtisi talot ja vaimo sekä lapset..
Jäisinkö? Kyllä varmasti.
Mutta haluaisinko oikeasti jotain vakavaa ja muuttaa joskus esim yhteen jos kuvitellaan, että hän on minun kanssani tosissaan niin..
En tiedä. Mutta toisaalta ei minun pidäkään kun suhde ei ole edes jatkunut kovin pitkään.
Ap
Mihin ne lapset lähtisi? Yleensä isä hoitaa lapset myös eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
eikö sua häiritse kuinka törkeästi hän kohtelee tässä vaimoaan?
Tottakai olen miettinyt tätäkin puolta.
Tai ehkä enemmän ne lapset.
Mutta jos totuus on, että he elävät kulissin vuoksi yhdessä..
Kuulemma ovat keskustelleet erosta ja vaimolla on säpinää toisen kanssa.
Ovat puhuneet, että jos on uusi ihminen kiikarissa niin se on ok ja jos tunteet syventyvät niin täytyy keskustella ja miettiä jatko ja lopulta erota.
He ovat kuulemma käyneet vuosien mittaan pariterapiassa yms. Ja sanoi, että tunteita on mutta liitto ei toimi.
Vain lapset pitävät yhdessä.
Ei ole kuulemma helppoa hänelle ja ansaitsisin kaiken. Mutta hän ei pysty nyt antamaan enempää.
Eikä hän voi vaatia minua jäämään tai olemaan elämättä vapaasti vaikka hän olisi mustasukkainen ja tietää, että se on väärin.
Kaikenlaista on puhunut..
Mutta kauniisti hän puhuu vaimostaan.
Ei hauku tai syytä kaikkea hänen niskaansa. Vaan sanoo, että hänessäkin on vikaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun en oikein voi luottaa hänenkään.
Haluan tutustua häneen ja nauttia ja toisaalta mietin kuseeko hän silmääni.
Mietin mikä tässä on aitoa.
Kukaan ei tiedä keneenkään motiiveja., en edes itse omiani.Ap
Et voi siksi luottaa häneen, koska hän kykenee pahimpaan petokseen ja kusetukseen, mitä ihminen voi toiselle tehdä. Hänen tekonsa on niin paha (mitä tekee vaimolleen), että se saa hälytyskellosi soimaan. Ja syystä.
Joskus se suhde vaan menee siihen. Esimerkiksi kun molemmat kasvavat aikuisiksi. Huomataan, että arvostetaan eri asioita ei ymmärretä toisia.
Kyllä rakkauden pitää olla sellasta tajunnan räjäyttävää. Moni täällä ei ole varmasti kokenut sellaista. Myös epäily ja asioiden punnitseminen kuuluu siihen. Järkevä ihminen ei suin päin vaan eroa ja muuta yhteen toisen kanssa. Varsinkin kun on lapsia.
Ap luota itseesi ja siihen mikä tuntuu hyvältä. Ehkä sinut palkitaan vielä. Ja jos ei niin ei sen ollut tarkoitus mennä sitten niin. Keskustele rehellisesti miehen kanssa kaikesta muustakin kun vaan ihanasta itsestäsi. Se avaa silmiä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärräthän järjelläsi, että mies ei ole luotettava. Hän pettää vaimoaan.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tosi nuori vai tosi naiivi? Kuule, ne naimisissa olevat miehet kyllä puhuvat ummet ja lammet liirumlaarumia, mutta tosi huonoja ne ovat vaimojensa luota lähtemään. Pääset helpommalla kun nuolet haavasi ja etsit jonkun vapaan.
No kauan olin etäinen ja taistelin vastaan. Mies ei luovuttanut ja yritti näyttää, että välittää minusta.
Pikkuhiljaa lähennyimme enemmän.
Hän vain tahtoo minulle pelkkää hyvää.
Hän ei ole vain puhunut vain tehnyt paljon tekoja eteeni.
Hän laittaa viestiä jatkuvasti. Ei haluaisi olla erossa minusta ollenkaan.
Olemme esimerkiksi olleet useilla treffeillä ja hän on tehnyt minulle ruokaa.
Hän kustantaa kaiken ja kirjoittelee rakkauskirjeitä ja pyytää anteeksi tätä tilannetta.
Hän ei halua minun ahdistuvan ja sanoo, että minä olen vapaa tekemään mitä vain koska hänellä ei ole oikeutta kieltää vaikka suhteemme onkin jo vakavammalla tasolla.
Hän haluaa olla kanssani niin paljon kun voi ja on rehellinen.
Olen monta kertaa kertonut tunteistani ja epäillyt tätä kaikkea.
Teoin hän on kaiken näyttänyt. Olen sanonut etten usko pelkään puheeseen.En tiedä meinaako hän lähteä vaimonsa luota. Hänen vaimollaan on jo uusi eivätkä he elä parina liitossaan vaan enemmän kämppiksinä. Ovat yhdessä vielä melko pienten lasten vuoksi.
Tottakai on turvallista olla siellä missä on ja minusta saa piristystä ja ystävän.En itsekkään suuria linnoja kuvitelmissani rakentele ja nautin tästä.
En tiedä mitä tulee tapahtumaan mutta vaikea enää uskoa, että hän minua ainakaan silmään pissaa.Onko kellään ollut samankaltaista tilannetta?
Et ole rakastunut mieheen vaan siihen miten hän sinua kohtelee, kustantaa kaiken jne...
Vaimolla toinen jutut eivät välttämättä ole totta, vaan keino luvallistaa suhteenne.
Aikuiset ihmiset yleensä eroavat.Aivan..
Siitä juuri kirjoitinkin viimesissä viesteissäni. Olen rakastunut vain siihen, että tunnen itseni halutuksi ja saan asioita mitä en muuten saisi.
Mikähän minun on..
Olenko aivan läpimädäksi tullut..?
Ap
Tuo ei ole Aitoa Suurta Tosirakkautta 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö sua häiritse kuinka törkeästi hän kohtelee tässä vaimoaan?
Tottakai olen miettinyt tätäkin puolta.
Tai ehkä enemmän ne lapset.
Mutta jos totuus on, että he elävät kulissin vuoksi yhdessä..
Kuulemma ovat keskustelleet erosta ja vaimolla on säpinää toisen kanssa.
Ovat puhuneet, että jos on uusi ihminen kiikarissa niin se on ok ja jos tunteet syventyvät niin täytyy keskustella ja miettiä jatko ja lopulta erota.
He ovat kuulemma käyneet vuosien mittaan pariterapiassa yms. Ja sanoi, että tunteita on mutta liitto ei toimi.
Vain lapset pitävät yhdessä.
Ei ole kuulemma helppoa hänelle ja ansaitsisin kaiken. Mutta hän ei pysty nyt antamaan enempää.
Eikä hän voi vaatia minua jäämään tai olemaan elämättä vapaasti vaikka hän olisi mustasukkainen ja tietää, että se on väärin.
Kaikenlaista on puhunut..
Mutta kauniisti hän puhuu vaimostaan.
Ei hauku tai syytä kaikkea hänen niskaansa. Vaan sanoo, että hänessäkin on vikaa.
Ap
Mieti nyt vähän itsekin. Jos kaikki tuo mitä hän vaimostaan ja avioliitostaan kertoisi olisi totta, ei hänellä olisi kertakaikkiaan mitään syytä salailla suhdettaan sinuun. Ollaan vaan kavereita, erosta puhuttu, molemmin puolin tunteet jo kuolleet, sovittu että ok olla muitakin ja vaimolla uusi jo onkin - millä ihmeellä hän perustelee sinulle salasuhteen tarpeen? Älä oikeasti lähde tuollaiseen vedätykseen mukaan.
Ikävää, että joillakin arki on tylsää vakiintuneessa suhteessa. Olen asunut saman katon alla mieheni kanssa 17 vuotta, ja vuosi vuodelta rakastamme toisiamme enemmän. Ja kyllä, seikkailemme yhdessä, romantiikka roihuaa, erotiikka on vuosi vuodelta upeampaa. Kumpikaan meistä ei kaipaa rakastaja(tart)a. Meillä on toisissamme enemmän kuin voisi unelmoidakaan. Jotkut typerät ihastumiset sinne tänne eivät vaikuta mihinkään. Mikä siinä arjessa on niin tylsää? Heittäkää telkkari helvettiin, lakatkaa toimimasta "niin kuin pitää", revitelkää.