Designtavarat ja oikea arvo...Muutama euro vai satasia?
Iltapulut on taas pari päivää hehkuttaneet ihmisten muutaman euron kirpparilöydöistä, jotka ovat "huikean arvokkaita" Mutta missä niitä pyyntöhintoja maksetaan? Itselleni on päätynyt perintönä muutama Arabian/Iittalan esine; joista näkyy nettihintapyyntöjä 70-200€/kpl. Mutta kaupaksi ne eivät mene sen enempää Huutonetissä kuin Torissakaan saati paikallisella fb-kirpparilla. Yksi antiikkilipasto, josta täysin samanlaisesta näkyy antiikkiliikkeen pyyntö 300€. Ei mene 200€:lla Torissa; viidestä antiikkiliikkestä olen kysynyt ostohintaa eikä kenellekään kelpaa (tietäen että antiikkiliike maksaisi reippaasti vähemmän kuin pyytää ulosmyynnissä mutta maksaisi edes jotain) Mutta kun "ei ole tällä hetkellä tilaa"
Joten onko näiden "arvotavaroiden" oikea arvo nolla? 5-10€, sillä hinnalla ne liikkuisi kyllä. Vai missä on ne markkinat, jossa porukka maksaa paria euroa enempää vanhasta "designtavarasta"?
Kommentit (5)
En oikein usko noihin hintoihin ja sille iltalehden jutulle on naureskeltu. Meneekö myynti huonosti kun pitää oikein lehdessä mainostaa arvotavaraksi, jotta kaikki ryntäisi ostamaan. Niitähän saa väittää vaikka minkä arvoisiksi, mutta todelliset myyntihinnat on sitten ollu jotain muuta. Netistä suurin osa näkee vaan mitä niistä halutaan, ei sitä mitä niistä on maksettu.
Ihmiset uskoo sokeasti että omistavat jotain "arvokasta" Mutta arvoa on vasta kun joku oikeasti maksaa jotakin; pelkkä hintapyyntö ei ole mittari "arvosta"
Huonekalut ovat menneet jo vuosia huonosti kaupaksi. Kipot ja kapot, ne muutamat osa-alueet niistä, menee paremmin. Kun taloudellinen tilanne paranee, alkaa antiikki/vintagepuolellakin taas markkinat elpyä.
Nyt on huono aika myydä. Melkein säälittää antiikkikauppiaat.
Olen paljon seurannut nettihuutokauppoja. Vinkkinä myyntiin sanoisin, että laita "designtuote" aivan minimipohjahinnalla myyntiin. Tämä houkuttelee ostajia paikalle ja kun on useampi huutaja, saat varmasti aivan käyvän hinnan tavaroillesi. Siis aivan sitä luokkaa, mitä toiset pyytävät samoista tavaroista, mutta eivät saa niitä myytyä.