Synnytys ilman kivunlievitystä?

En harrasta sosiaalista mediaa, joten en altistu näille päivityksille, mutta sitä mietin, että jos joku hehkuttaa jotain, onko siihen pakko verrata itseään? Jos joku on tyytyväinen asiaan x, tarvitseeko jonkun asian y tehneen ajatella, että päivitys on suunnattu juuri hänelle, kun hän on tehnyt eri tavalla? Eikö asiasta x sitten voi iloita ihan asiana itsenään?

Mä oon synnytttänyt kaksi kertaa. Toisella kerralla oli kivunlievitys, kun se jotenkin oletusarvoisesti mulle annettiin (en pyytänyt), toisella kerralla ei. Toisella kerralla mulla luki synnytyssuunnitelmassakin "ei epiduraalia". Olen lukenut synnytyksistä, ja moneen kertaan törmännyt siihen, että jos tehdään joku lääketieteellinen puuttuminen, se yleensä johtaa toiseen puuttumiseen. TÄmän koin itsekin omassa synnytyksessäni, ja siksi halusin toisin. Joku muu sitten ajattelee toisin. 

Synnytys on henkilökohtainen kokemus, eikä minusta kannata verrata eri ihmisten synnytyksiä toisiinsa, saati pahastua siitä, mitä joku omastaan on kirjoittanut.

Ei ole kysymys siitä, että olisin pahastunut asiasta tai verrannut sitä itseeni. Se olisikin näin lapsettomana miehenä aika hassua.

Ihmettelin vain tätä ilmiötä, koska en ole sille mitään järkevää syytä keksinyt. Jos joku rehentelisi kieltäytyneensä polvileikkauksessa kivunlievityksestä, pidettäisiin tätä henkilöä luultavasti jotenkin vajaana.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys siitä, että olisin pahastunut asiasta tai verrannut sitä itseeni. Se olisikin näin lapsettomana miehenä aika hassua.

Ihmettelin vain tätä ilmiötä, koska en ole sille mitään järkevää syytä keksinyt. Jos joku rehentelisi kieltäytyneensä polvileikkauksessa kivunlievityksestä, pidettäisiin tätä henkilöä luultavasti jotenkin vajaana.

Ap

Polvileikkaus on lääketieteellinen toimenpide, kun taas synnytys on kehon luonnollinen tapahtuma, joka tosin hoidetaan sairaalaympäristössä. Jos tosiaan olet lapseton mies, on ilmeisesti niin, ettet ole juuri lukenut synnytyksestä? Siinä tapauksessa kerron sinulle, ettei esimerkiksi epiduraali vaikuta vain kipuun, vaan se myös yleensä heikentää supistuksia ja sen takia sen yhteydessä annetaan yleensä oksitosiinitippa (joka kiihdyttää supistuksia). Epiduraalilla on siis hyviä ja huonoja vaikutuksia. Siksi ei voi sanoa, että kivunlievityksestä "kieltäydytään", vaan lääketieteellinen kivunlievitys on valinta, joka ei mitenkään automaattisesti kuulu synnytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys siitä, että olisin pahastunut asiasta tai verrannut sitä itseeni. Se olisikin näin lapsettomana miehenä aika hassua.

Ihmettelin vain tätä ilmiötä, koska en ole sille mitään järkevää syytä keksinyt. Jos joku rehentelisi kieltäytyneensä polvileikkauksessa kivunlievityksestä, pidettäisiin tätä henkilöä luultavasti jotenkin vajaana.

Ap

Et voi verrata polvileikkausta synnytykseen :) synnytyksessä on mukana myös lapsi, joka ihan tutkitusti saa kivunlievityksestä haittoja. Ei kaikki, eikä isoja mutta jotkut perheet (äidit) haluavat tehdä valinnan välttää kipulääkkeitä tästä syystä. Tai jostain muusta syystä, ekana vastannut kirjoitti hyvin, että onko pakko verrata asiaa heti itseen/vetää herne nenään jos joku iloitsee luomusynnytyksestään. Ei se ole automaattisesti moite toisin tehneitä kohtaan :O

T neljä lasta, lievityksillä ja ilman synnyttänyt

Minulla on vähän sellainen olo että nämä mammat pröystäilevät sillä että synnyttivät luomuna. Minun mielestäni on älytöntä tehdä sellainen valinta jos kerran on mahdollisuus saada kunnolla helpotusta synnytykseen. Itse ajattelen näin, että mitä helpompi synnytys, sitä paremmin toipuu ja jaksaa hoitaa vauvaa. Ei niistä luomusynnytyksistä mitään mitalia saa. Mutta kukin tyylillään. Itse otin ,tietenkin epiduraalin.

Itse synnytin ilman puudutusta (Kivunlievitys kyllä oli käytössä, ilokaasu ja lämpimät geelipussit) ja mun mielestä se oli vaivaannuttavaa ja noloa, kun mieheni ja kätilöt kilpaa hehkuttivat miten hieno juttu se oli ja miten vauvastakin oikein huomasi asian kun oli niin pirteä verrattuna epiduraalivauvoihin. Se vaan jotenkin ajautui siihen tilanteeseen, kun synnytys eteni niin nopeasti ettei mitään ehditty antaa ja kokemus oli varsin hirvittävä ja rääyin kuin joku eläin. Tuli sellainen olo että olen jotenkin huono ihminen kun en ollut tyytyväinen synnytykseeni ilman puudutusta. Miksi helvetillinen kipu on jotenkin hieno juttu?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys siitä, että olisin pahastunut asiasta tai verrannut sitä itseeni. Se olisikin näin lapsettomana miehenä aika hassua.

Ihmettelin vain tätä ilmiötä, koska en ole sille mitään järkevää syytä keksinyt. Jos joku rehentelisi kieltäytyneensä polvileikkauksessa kivunlievityksestä, pidettäisiin tätä henkilöä luultavasti jotenkin vajaana.

Ap

Kyllähän hammaslääkärissäkin nykyään suurin osa ottaa puudutuksen. Miksi synnytyksen pitäisi pysyä kivikaudella?

Ennen ihmisiä leikattiin antamalla viinaryyppy tai puutikku hampaiden väliin, kuka nykyihminen suostuisi siihen?

Vapaaehtoisesti lapseton täällä ihmettelee

Minulle kätilö mainitsi, kun olin jo synnyttänyt (omasta tahdostani) ilman kivunlievitystä että tosi hyvä juttu, paljon parempi vauvalle.

En tiedä sitten.

Miksi otat tämän noin henkilökohtaisesti? Ei tässä kukaan ole väittänyt, että synnytys ilman kivunlievitystä olisi jotenkin väärin, vaan on kyselty syitä siihen. Eikä alkuperäisessä viestissä edes ollut pääpointti itse synnytyksessä, jokainen tehköön kuten haluaa, vaan siinä miten (ja minkä takia) asialla kehuskellaan. Siis mikä on se syy, että ilman kivunlievitystä synnyttäminen on monen mielestä niin paljon parempi tapa, että siitä jaksetaan kohkata somessa. Jos tähän oikeasti on joku selvä lääketieteellinen syy niin ymmärrän asian, mutta kätilöiden mukaan näin ei ole.

Olen lukenut että synnytykset venyvät nykyisin huomattavasti pidemmiksi kivunlievitysten takia koska ne heikentävät supistuksia. Supistusten kuuluu sattua ihan siitä syystä että ne saavat naisen ponnistamaan oikeina hetkinä oikealla voimakkuudella. Synnytysten pituuden venyminen ei ole koskaan lapsen etu.

Mua kanssa vähän ihmetyttää tuo "sankari" asenne, joka joillain on. Mun mielestä se on järjen köyhyyttä alkaa väkisin tuntemaan kipua. Saman olen huomannut ihmisillä hampaan paikkauksissa ja jopa poistossa. Ei puudutusta. Ei siitä mitään mitalia saa.

Itse olen kaksi kertaa synnyttänyt. Molemmat epiduraalin avulla. Huono puoli siinä on että kun kivut loppuu, tulee tylsää odotella ponnistusta :D

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vähän sellainen olo että nämä mammat pröystäilevät sillä että synnyttivät luomuna. Minun mielestäni on älytöntä tehdä sellainen valinta jos kerran on mahdollisuus saada kunnolla helpotusta synnytykseen. Itse ajattelen näin, että mitä helpompi synnytys, sitä paremmin toipuu ja jaksaa hoitaa vauvaa. Ei niistä luomusynnytyksistä mitään mitalia saa. Mutta kukin tyylillään. Itse otin ,tietenkin epiduraalin.

Jos nyt pysähdyt hetkeksi ajattelemaan tätä asiaa, niin et kai ihan tosissasi ole sitä mieltä, että joku synnyttää jollain tavalla siksi, että pääsisi pröystäilemään? Ja mihin perustuu ajatuksesi siitä, että synnytys, jossa ei ole käytetty kivunlievitystä, olisi jollain tavalla vaikeampi ja kivunlievityksellinen helpompi? Mulla itselläni on todella huono kokemus epiduraalista, ja kuten viestissäni nro 1 kirjoitinkin, laitoin jopa synnytyssuunnitelmaani, etten ehdottomasti halua sitä toisessa synnytyksessäni.

Vierailija kirjoitti:

Mua kanssa vähän ihmetyttää tuo "sankari" asenne, joka joillain on. Mun mielestä se on järjen köyhyyttä alkaa väkisin tuntemaan kipua. Saman olen huomannut ihmisillä hampaan paikkauksissa ja jopa poistossa. Ei puudutusta. Ei siitä mitään mitalia saa.

Itse olen kaksi kertaa synnyttänyt. Molemmat epiduraalin avulla. Huono puoli siinä on että kun kivut loppuu, tulee tylsää odotella ponnistusta :D

Väkisin tuntea kipua? Edelleen, se kivunlievitys on valinta, ei mikään synnytykseen automaattisesti kuuluva asia. Ihmisillä on ihan erilainen suhtautuminen kipuun. Mulle ainakin tuli toisen, hyvin sujuneen synnytyksen jälkeen todellinen voittajafiilis. Miksei sitä saa tuntea? Mitkä sitten ovat sellaisia asioita, joista sitä saa tuntea? Antakaa toisten iloita niistä asioista, joista haluavat iloita, ja iloitkaa itse sitten itsellenne tärkeistä asioista.

Jos ei nyt kuitenkaan leimata kivunlievityksettä synnyttäviä Duudsoneiksi. Anna heidän kertoa omasta kokemuksestaan kuten tahtovat, ei se ole hyökkäys ketään vastaan. Kukin valitsee sen mikä itselleen sopii, eikä tyylipisteitä jaeta.

Ja olkaa kiitollisia siitä että teillä on mahdollisuus valita! Itse synnytin ilman kivunlievitystä, koska asuinmaassani se ei ole oma valinta vaan lääkärin päätös (sektio sama juttu). Jokin lääketieteellinen syy sille on, en muista mikä, mutta Suomessahan aina toitotetaan ettei kivunlievityksellä ole negatiivista vaikutusta. Oma synnytys sujui hyvin, mutta pidän silti enemmän Suomen mallista, jossa synnyttäjää kuunnellaan, eikä kaikki ekstra maksa miljoonia. Synnytyspelkoisena ensisynnyttäjänä olisin varmasti valinnut eritavalla kuin tämän maan normin.

Itse aion seuraavan synnyttää ilman epiduraalia koska aiemmassa synnytyksessä juuri epiduraalin laittaminen oli se kamalin asia. Lämmin vesi, ilokaasu ja mikäs se piikin nimi olikaan joka pistetään kohdunsuuhun, niin ne otan kyllä.

Itse oon synnyttänyt puudutuksellq ja ilman. Puudutuksen takia tuli paljon komplikaatioita ja vauva oli uninen eikä syönyt, verensokeria mitattiin jatkuvasti pistämällä vauvaa kantapäähän. . Koin etten ollut kokenut synnytystä itse koska en tuntenut mitään ja kätilöt vetivät vauvan ulos. Toisella kerralla päätin etten halua samanlaista kokemusta vaan toiveena luomu tai edes joku muu puudutus kuin selkäydinpuudutus. Toinen kerta menikin sitten täydellisesti, turhaa olin kipua pelännyt, ei ollut mahdoton. Iloitsin siitä että sain niin hyvän kokemuksen, muut sitten totesivat että kyllä sulle olisi vaikeamman kokemuksen suonut, liian helpolla pääsit. Ei osattu iloita toisen puolesta vaan verrattiin omaan ja toivottiin toisellekkin kivuliasta kokemusta.

Minusta oli mukavampi synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Ne keinot, joita käytin kivunlievitykseen tuntuivat aivan riittäviltä ja tykkäsin kovasti siitä, että pystyin säätelemään niitä itse. TENSistä sain tehoja juuri silloin ja juuri niin paljon kuin tarvitsin, epiduraalin kohdalla olisin ollut lääkärin arvion ja ehtimisen varassa. Minulle on myös ollut tosi tärkeää liikkua aktiivisesti synnytyksen aikana ja etsiä sopivaa ponnistusasentoa, piuhat ja letkut estävät sen.

Somessa sitä ei kyllä hehkuttanut kukaan, kun emme ole FB:ssä. Enkä ajattele todellakaan "luomusynnytyksen" olevan mikään tavoiteltava ja paras juttu automaattisesti kaikille. Lopputulos tosiaankin ratkaisee, jos äiti itse on synnytykseensä ja valintoihinsa tyytyväinen, niin kaikki on hienosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys siitä, että olisin pahastunut asiasta tai verrannut sitä itseeni. Se olisikin näin lapsettomana miehenä aika hassua.

Ihmettelin vain tätä ilmiötä, koska en ole sille mitään järkevää syytä keksinyt. Jos joku rehentelisi kieltäytyneensä polvileikkauksessa kivunlievityksestä, pidettäisiin tätä henkilöä luultavasti jotenkin vajaana.

Ap

Kyllähän hammaslääkärissäkin nykyään suurin osa ottaa puudutuksen. Miksi synnytyksen pitäisi pysyä kivikaudella?

Ennen ihmisiä leikattiin antamalla viinaryyppy tai puutikku hampaiden väliin, kuka nykyihminen suostuisi siihen?

Vapaaehtoisesti lapseton täällä ihmettelee

Koska ensinnäkään synnytys ei ole lääketieteellinen toimenpide (kuten leikkaus) ja toiseksi kivunlievitys vaikuttaa synnytyksen kulkuun hidastavasti. Toki joissain tapauksissa kivunlievitys saattaa nopeuttaa synnytystä (esim. kipushokki), mutta epiduraalilla on ihan tutkitusti supistuksia heikentävä vaikutus.

Omasta kokemuksesta kumpikaan vaihtoehto ei ollut hyvä. Ensimmäisessä synnytyksessä sain epiduraalin, mutta sitten supistukset heikkeni. Toisen kanssa ei ehditty antaa ja kivut oli ihan helvetilliset. Jos vielä kolmannen kerran pitäisi synnyttää, niin en kyllä näillä kokemuksilla osaisi päättää etukäteen, kumpi tapa olisi parempi.

Epiduraali vei minullakin supistukset pois, ei ollut helppo synnytys kivunlievityksen vuoksi. Onneksi olin opetellut hengittämään ja lukenut ponnistusaihe, niin ei tarvittu imukuppia eikä tullut repeämiä. Sanoisin, että olkaa avoimia suuntaan ja toiseen, jotta saisitte itsellenne parhaan vaihtoehdon. Rehentely suuntaan tai toiseen on typerää ja estää avointa keskustelua.