Mustasukkainen mies
Miten saan miehen luottamaan minuun?
En saa tehdä oikeasti mitään ilman järjestöntä draamaa. Baarissa käynnit, liian kauan ravintolassa oleminen, työmatka miespuoliosen työkaverin kanssa ja koulun bileet ovat kaikki hänelle liikaa.
Hän kysyy aina kenen kanssa juttelen, kenen kanssa kävin syömässä, sitten inttää miksi kävelen työkaverini kanssa kotimatkan.. Olisi outoa olla kävelemättä, kun asumme samalla kadulla ja muutenkin juttelemme työasioita.
Mies on 6 vuotta vanhempi, mutta tuntuu 6 vuotta nuoremmalta. En ole ennen häntä seurustellut kuin yhden miehen kanssa, eikä se todellakaan ollut tällaista! En ole koskaan pettänyt, ja muutenkin olen aina tullut kotiin kun olen luvannut.
Hän pakottaa minun käyttämään taksia vaikka asutaan lähes keskustassa, ja suuttuu jos tuon 500m kävelen! Käyttäytyy muutenkin kuin joku holhoojani. Ei saa unta jos olen juhlimassa ja valittaa jos olen humalassa. Olen vasta 24 ja mielestäni minun kuuluu oikeastaan välillä juoda vähän liikaa. En ole sammunut vuosikausiin ja aina olen päässyt kotiin. En kaatuile enkä suuremmin nolaa itseäni.
Jos vertaa työkavereihin jotka ovat yli 30 ja koulukavereihin, niin olen mielestäni keskivertoa paremmassa kunnossa kaikissa illanvietoissa.
Miehen mielestä käyttäydyn kuin teini. Valittaa myös rahankäytöstäni vaikka se on omaa rahaani. Hänestä minun pitäisi laittaa säästötilille 400e/kk mikä on mielestäni tässä iässä, näillä tuloilla ihan liikaa.
Kommentit (18)
Eniten ahdistaa tuo mustasukkaisuus. Minulla on miespuolisia kavereita ja työpaikallakin yli puolet ovat miehiä. En silti ole kenestäkään heistä kiinnostunut, vaikka meillä onkin hauskaa. Hänen mielestään flirttailen heille, ja saan hänet tuntemaan itsensä idiootiksi jos olemme porukalla syömässä. En todellakaan flirttaile. Nauran jos he kertovat jotain hauskaa. Hänestä en ole oma itseni vaan ylivilkas bimbo. Olen sosiaalinen, mutta miehen kanssa kahden ehkä rauhallisempi, koska mies ei varsinaisesti ole eloisa ja hauska.
Olemme toistemme vastakohdat ja olen aivan järjettömän rakastunut mieheeni. Hän ei vain ymmärrä.
Ap
Menee yli tuon miehesi käytös. En ymmärrä miten jotku jaksavat kytätä kumppaninsa tekemisiä noin paljon. Suosittelen jättämään jos vaan voit, sillä hänen mustasukkaisuus voi pahentua ajan kuluessa.
En haluaisi jättää häntä, koska olen oikeasti todella rakastunut. Haluaisin, että hän luottaisi minuun. Häntä on aiemmin petetty, niin ehkei sen takia luota..
Hän sanoo minulle kaikesta todella suoraa, mitä kukaan ei ole koskaan tehnyt. Mutta hän sanoo myös hyviä asioita paljon.
Ap
Ihmettelen itsekin kuinka hän jaksaa kytätä tekemisiäni noin paljon. Itse en ole yhtään mustasukkainen, ollut koskaan, niin en osaa edes asettua hänen asemaan. Hän käy harvoin juhlimassa ja haluaisi minut aina mukaan, jos en vaikka koulujuttujen takia pääse, niin en todellakaan valvo hänen tulemisiaan. Yritän myös saada häntä enemmän ulos ystäviensä kanssa, mutta häntä ei enää kiinnosta juosta baareissa.
Hän on myös arvostellut vanhempiani liian vapaasta kasvatuksesta, kun meistä kaikki on lukiossa ollut vaihtovuoden muualla, ja itse olen myös pitänyt välivuoden matkustellen. Hän on joissain asioissa todella vanhanaikainen, mutta toisaalta se on piirre mikä tekee hänestä jollain tavalla haluttavan. En osaisi olla itseni kaltaisen miehen kanssa.. Mutta en myöskään osaa ilmaista kuinka tärkeä hän on.
Ap
Olet tunnekoukussa sairaaseen ihmiseen. Mietipä montako % ajasta olet varuillasi ja joudut puolustelemaan tekemisiäsi ja monta % ajasta aidosti vapautuneesti onnellinen hänen kanssaan pelkäämättä häntä?
Minä en missään tapauksessa suosittele jatkamaan suhdetta jossa kumppani pyrkii kontrolloimaan ja määräilemään täysi-ikäistä ihmistä kuin edunvalvonnassa olevaa. Ihan sama vaikka oisit kuinka rakastunut, ota järki käteen ja lähde!
Siten sinun ei tarvitse kirjoitella tänne muutaman vuoden kuluttua kuten sen tapauksen, jonka mies takavarikoi palkkarahat, lapsilisät, pahoinpitelee, solvaa ja pakottaa naisen nukkumaan pelkällä patjalla. Onko tuo se tulevaisuus jonka itsellesti haluat, täysin toisen vallan alla ilman mitään ihmisoikeuksia?
Mustasukkaisuus on luonnevika, eikä se parane koskaan. Joko pikkuhiljaa alistus miehen tahtoon, riitelet joka menosta tai lähdet.
Kaksi vaihtoehtoa: Kunnon keskustelu-> ehkä jopa parisuhdeterapia -> uusi alku.
Tai ero. Mustasukkaisuus voi pahentua tuosta, kohta kyttää puhelimet, kalenterit, menemiset minuuttien tarkkuudella. Nyrkkiäkin voi alkaa tulla, jos miehellä on edes pieni epäilys. Omilla teoilla et saa häntä mitenkään muuttumaan.
Tiedän pari tapausta: mustis-osapuoli väitti ettei luota niihin muihin miehiin vaimokkeen ympärillä. Nainen oli eloisa, äijä ei. Ero tuli, mutta siihen vaikutti muutkin asiat.
Toisen parin aiemmin petetty nainen kyttäili ja suuttui miehen naispuolisista kavereista. Hän hankki lopulta itselleen apua ja pui edellisen suhteen taakat lopullisesti pois. Nyt ovat onnellisia ja meno muuttunut täysin.
Jätä se. Tuo käytös ei tule muuttumaan kuin pahempaan suuntaan.
Ei tule onnistumaan tuo juttu. Lähde kun vielä pääset.
Mulla oli lukioajan parisuhteessa vähän sama meno. Kytättiin ja oltiin mustasukkaisia, esimerkiksi kaupungin keskustassa en olisi saanut käydä ollenkaan koska jokuhan voisi vaikka iskeä minua (kerran joku tuntematon ulkomaalainen kadulla pyysi minua kahville, ja tästä sain vihat päälleni).
Paras (tai pahin, miten sen nyt ottaa) tempaus oli varmaan se, että ollessani 16-vuotias heräsin eräänä aamuna siihen, että tämä eksäni soitti minulle ja puhelimessa raivosi kuinka en saa sitten käydä eräässä kaupunkimme yökerhossa. Täysi-ikäistymiseeni oli vielä 1,5 vuotta! Sanomattakin selvää, että eksä oli käynyt ko. yökerhossa muutaman kerran. Väitti tosin että ihan vain käynyt ja että hirveää oli. Ja minä en saanut suuttua siitä että hän oli käynyt yhden kaverinsa kanssa strippibaarissa...
Nykyisin minulla on uusi mies ja olen onnellisempi kuin koskaan. Olin niin väsynyt siihen helvetin kyttäämiseen ja jatkuvaan varuilla oloon, mitä uskaltaa sanoa ja tehdä ja mistä ettei vaan iske mustasukkaisuuskohtaus ja perkeleellinen raivo (mm. voinko jatkaa harrastustani koska harrastusporukassa on miehiä ja poikia).
Älä sinäkään ap jää roikkumaan tuohon suhteeseen, teet vain karhunpalveluksen itsellesi kun jäät. Minuakin näin jälkikäteen vain harmittaa, että tuhlasin yhteensä kolme vuotta siihen itsekkääseen mulkkuun.
Meillä on kahdestaan todella rentoa ja sellaista "sähköä ilmassa". Yritän tietoisesti olla välittämättä hänen kyttäämisestään, mutta esimerkiksi jos olemme isommalla porukalla syömässä, se on vähän haastavaa. Kun hän haukkuu minun olevan seurassa bimbo tai yli-iloinen niin eihän sellaista ole kiva kuulla.
Hänen mielestään puhun liikaa jaa liian nopesti hänen äidilleen, ja hän käskee mieluummin miettimään mielessäni vasta-argumentteja isänsä lausahduksiin. Hänen isänsä uskoi mm, että jokaisen eläke on korvamerkattu ja valmiina odottamassa, niin toki ilmaisin asian oikean laidan, tästä sitten väittelimme isäukon kanssa ihan hyvässä hengessä, niin mies valitti asiasta koko 30 min automatkan. Hänestä isänsä saa halutessaan elää harhakuvitelmissa, eikä minun tarvitse loukata häntä. Kun yritin selittää, ettei loukkaaminen ollut tarkoitukseni, mies katsoi niin vihaisesti, että meinasin alkaa itkemään.
Ehkä olen itsekin jollain tasolla riippuvainen miehen hyväksynnästä.. Hän saa yhdellä lauseella minut todella surulliseksi tai vaihtoehtoisesti todella iloiseksi..
Ap
menit sitten muslimin kanssa suhteeseen.
Mies saattaa kommentoida, että "ei susta ainakaan tohtoria tule" jos saan jostain kurssista 3. En ole edes haluamassa tohroriksi, mutta jollain tasolla tällainen kommentointi on masentavaa ja saa minut tuntemaan itseni todella typeräksi.
Sitten taas saattaa ylistää jotain kyhäämääni piparkakkutaloa, koska ei olisi uskonut minun olevan niin "taiteellinen". Tulen tällaisistakin kehuista lapsellisen iloiseksi.
Olen pari kertaa yllättänyt hänet koneeltani, koska omansa on rikki.. Kuitenkin kone toimii taas illalla.
Ap
Ei ole muslimi, ja on ihan hyvin koulutettu, mutta joissain asioissa äärimmäisen typerä. En jaksa riidellä hänen kanssaan, koska hän käytännössä vain inttää. Juuri kaikki menoni nostavat hänen stressitasonsa todella korkealle.
En ole tottunut tuollaiseen menojeni selittelyyn, koska edes vanhempani eivät kyselleet ja kytänneet noin paljon.
Olen sanonut, että hänen epäilynsä ovat ahdistavia ja loukkaavia, niin hänen mielestään niin ei olisi, jos olisin täysin rehellinen tai tehnyt kuten hän toivoi (eli jäänyt kotiin).
Näiden juttujen jälkeen mies varmaan kuulostaa kamalalta, mutta kun olemme kahdestaan hän on todella kiltti ja hyvää seuraa. Hän on myös ainoa lapsi joten ehkä sekin vaikuttaa..
Ap
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi jättää häntä, koska olen oikeasti todella rakastunut. Haluaisin, että hän luottaisi minuun. Häntä on aiemmin petetty, niin ehkei sen takia luota..
Hän sanoo minulle kaikesta todella suoraa, mitä kukaan ei ole koskaan tehnyt. Mutta hän sanoo myös hyviä asioita paljon.
Ap
Hän siis kostaa sinulle sen että häntä ole petetty? Oletko varma että hän puhuu totta? Ettei vaan kääntäisi omia juttujaan toisen tekosiksi.
Tuo mies ei ole parisuhdekelpoinen
Vierailija kirjoitti:
Ei ole muslimi, ja on ihan hyvin koulutettu, mutta joissain asioissa äärimmäisen typerä. En jaksa riidellä hänen kanssaan, koska hän käytännössä vain inttää. Juuri kaikki menoni nostavat hänen stressitasonsa todella korkealle.
En ole tottunut tuollaiseen menojeni selittelyyn, koska edes vanhempani eivät kyselleet ja kytänneet noin paljon.
Olen sanonut, että hänen epäilynsä ovat ahdistavia ja loukkaavia, niin hänen mielestään niin ei olisi, jos olisin täysin rehellinen tai tehnyt kuten hän toivoi (eli jäänyt kotiin).
Näiden juttujen jälkeen mies varmaan kuulostaa kamalalta, mutta kun olemme kahdestaan hän on todella kiltti ja hyvää seuraa. Hän on myös ainoa lapsi joten ehkä sekin vaikuttaa..
Ap
No kyllä kai on kiltti kahdestaan, kun ei ole ulkopuolisia "uhkia" lähettyvillä, ts. kun hän saa vahdittua sinua. Lisäksi tuo "en olisi tehnyt niin jos sinä olisit tehnyt toisin" on todella rasittavaa syyllistämistä. Sinä et ole vastuussa miehen idiotismista, vaikka tekisit jotain mistä mies ei tykkää.
Mutta ei, ei sisaruksien puute aiheuta tuollaista. Ainoat lapset eivät ole automaattisesti itsekkäämpiä ja kyttäävämpiä kuin sisarukselliset.
Lukaiseppas näin ensialkajaisiksi kanssasisariesi kokemuksia tuosta miestyypistä täältä ja pistä sit mietintämyssy päähän:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2564185/mustasukkaisen_kumppanin_sairaim…
Älä jatka suhdetta sen kanssa vaan lähde niin pian kuin voit ettei elämästäsi tule puhdasta hvettiä.
Oikeasti on olemassa miehiä joille ei tarvitse koko aikaa olla todistelemassa jotain. JUOKSE!!!