Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuorilla ei ole työhalua? (henkilökohtainen kokemus)
03.01.2017 |
Onko muilla kokemusta tästä?
Olen itse yrittäjä kotipalvelualalla, kesäisin teen myös puutarhatöitä palveluna yksityisasiakkaille. Olen joka kesä yrittänyt etsiä kesätyöhön nuorta tai paria avuksi koska töitä on enemmän: joka kerta on käynyt niin, että palkattu nuori roikkuu kiinni kännykässä tai tabletissa tai luuhaa nurkan takana ylipitkillä tupakkatauoilla ja työ jää tekemättä. Olen menettänyt pari asiakastakin koska kuulemma oli ihan toivotonta kun työ ei edisty, ja moni muu on todennut että turha tulla enää ollenkaan jollen tule henkilökohtaisesti tai toinen, yli 40-vuotias työntekijäni, joka kuulemma tekee hyvää työtä silloinkin kun en ole vahtimassa. Näiden nuorten kanssa on usein sitäkin, että aivan heti jo ensimmäisenä työpäivänä lyödään aivan läskiksi: kun sanon (tai kun toinen vakiotyöntekijä sanoo) että laita nyt se työ tehden, niin naamaa väännellään ja murjotetaan ja se kännykkä ilmestyy minuutissa taas takaisin käteen. Olen joutunut irtisanomaan jo parin päivän jälkeen, ja kerran tuli jopa tällaisen tytön äiti rähjäämään siitä että hänen lapselleen annettiin potkut eikä annettu mahdollisuutta: minkäs teet, kun tyttö tulee myöhässä töihin, istuu yliaikaa ruokatauolla, yrittää kärkkyä poispääsyä jo etuajassa ensimmäisinäkin työpäivinä ja työajallakin piileskelee pusikon takana puhelimessa poikaystävän kanssa? Useassa tapauksessa on saanut olla koko ajan päältä katsomassa että työ tulee tehdyksi, ja tässä työssä sitä itsekin pitäisi painaa työtä ja usein toisella työmaalla, ei olisi aikaa olla lapsenpiikana.
Vähän vaikea tilanne, koska ylimääräisiä apulaisia tarvittaisiin vain kesällä. Sama juttu sekä tyttöjen ja poikien kohdalla, ja nuorimmat ovat olleet yläkoululaisia ja vanhimmat ammattikoulusta juuri valmistuneita. Sitä mielellään antaisi nuorelle mahdollisuuden, koska pyrkijöitä on aina paljon, mutta en ole neljässä vuodessa kohdannut yhtä ainoaa hyvää nuorta työntekijää! Mikä noissa nuorissa siis on, kun ei se työ maistu? Miksi pyrkiä työpaikkaan jos ei sitä työtä tee?
Kommentit (45)
On todella vaikea saada hyviä työntekijöitä. Hyvä palkka ei ole edes tae siitä, että saat hyvän. Tässä parin 20-30v nuoren miehen verran kokemusta vuoden sisään. Minä siis se työnantajan roolissa. Haastattelut ja alku ollut lupaavaa. Sitten alkanut se alamäki. Minäkin olen joutunut muistuttamaan ja sanomaan varoituksen kera, että se kännykän räplääminen ei kuulu työaikaan. Erityisesti sen oman viihdekäytön. Toinen oli jopa niin härski, että jäi saikulle. Sai 3 päivää saikkua ja oli poissa 5. Ilmoittamatta. Työsopimus loppui koeajan puitteissa.
Ja jotenkin, vaikka nuorille, kuinka kerrot selkeesti miten menetellään ja toimitaan niin ei vaan tunnu menevän jakeluun.
On hirmu hankalaa löytää hyvää työntekijää, joka oikeesti hoitaa hommansa. Ja joka kykenee toimimaan sovituilla työpaikan säännöilllä yms. Jopa selkeät työajat tuntuu olevan vaikea noudattaa.
Jotenkin tuntuu, että miksi ne vaivatuisi oikeisiin töihin, kun kotona ollen saa rahan helpommalla. tekemättä mitään. Mulla alkaa olla vakaa uskomus siihen, että tämä puhuttu nuorten syrjäytyminen työelämästä (ja muustakin) on vaan laiskuutta. Valitettavan monella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumaailma on liian feminiininen. Kuria ja karttakeppiä ei ole. Opettajista n. 80% naisia. Miesauktoriteetti puuttuu. Tunneilla melua ja vahvaa maskuliinista kunnianhimoista kasvatusta ei ole.
Ratkaisu. Miesmalli takaisin kouluun ja työmoraalin kehitys agendan huipuksi. Testosteroni on kuitenkin se kunnianhimon ja energian hormoni.
No terve menoa miehet sinne kouluihin näyttämään sitä testosteronimallia. Mikä estää?
Ei saa tehdä.
opettajilla ei ole mitään valtaa enää ja huutaminen ei auta. Luokastakaan ei saa poistaa koska oppilas voi "pahoittaa mielensä/eksyä".
Kurin puutetta jota ei saa kuitenkaan käyttää, joten miten tuoda "testosteronia" opetukseen saamatta itse potkuja?
Edelliskesänä meidän tytär kyseli sattumalta juuri puutarhatöitä useammastakin firmasta eikä saanut viesteihinsä edes vasauksia. Mikä on kun ei yrittäjiä kiinnosta työntekijät ja yhteydenottoihin vastaaminen? Mitenköhän olisi käynyt jos olisin pyytänyt tarjousta jostain työstä tai yrittänyt tilata jotain palvelua sähköpostin kautta?
Ja hei, rahan takia sinäkin olet töissä. Harva sitä työtä tekee ihan vaan tekemisen ilosta.
Olen työurani aikana perehdyttänyt / ollut lähiesimiehenä kymmenille sesonkityöntekijöille, amisharjoittelijoille ja tettiläisille. Joukkoon on mahtunut sekä niitä nurkan takana lusmuavia puhelimenräplääjiä että oivaltavia ja oma-aloitteisia työntekijöitä. Suurin osa on ollut jotain siltä väliltä, aikaansaavia jatkuvassa ohjauksessa, enemmän tai vähemmän hitaasti kehittyen. Eli en yleistäisi kaikkia nuoria työhaluttomiksi.
Minulla on kokoaikaisena yksi varttuneempi työntekijä itseni lisäksi ja viime kesinä on ollut muutama varttuneempi (yli 30), kaikki ovat tehneet kivasti töitä, mutta ymmärtäähän sen että perheellinen ihminen kaipaa muutakin kuin kesätyötä. Palkka on ihan alan mukainen, ei mikään johtajapalkka mutta sen alan tason mukainen jolla koulutusta ei vaadita, ja vakiotyöntekijäni saa samaa palkkaa ja elää sillä kyllä. Ne alat joilla saa isompaa palkkaa ovat myös niitä joissa vaaditaan koulutusta. Jos ei motivoi hankkia koulutusta, ei kannata vaatia johtajatason palkkaa. On niitäkin ollut jotka ovat pyytäneet yli 30 euroa tunnilta. Työstä jossa ei tarvita koulutusta. Alan palkka on paljon matalampi. Ei millään tämän alan firmalla ole varaa maksaa insinööripalkkoja ruohonleikkurin ajelusta...
Tämä aikaisemmin kehumasi vakityöntekijä siis saa samaa palkkaa kun kaikki kesäduunaritkin koska "elää sillä"? Mistä tiedät? Voi olla että toinen paikka hakusessa koko ajan. Suosittelisin kyllä jonkinlaisen korotuksen pistämään ettei siihenkin paikalle tarvi "nuorta työhalutonta" ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavat tuli mieleen:
- Huono rekrytointi (pärstäkerroin valintaperusteena tai ihana kaveri joka on "pakko" valita)
- Palkka (ei kukaan tee ilmaiseksi työtä, itse olen tehnyt mutta seuraajaksi otettiin vain seuraava ilmaisorja. ei ikinä enää)
- Työolot/ehdot yms. Ajat ympäri korpea tekemässä 1h pätkiä ja työ alkaa vasta paikanpäällä klo 9 mutta pitää lähteä jo ennen klo 8 tms. ja matkat maksettava itse joka paikkaan jne.
- Työilmapiiri (juorutaan, kiusataan tai viedään muuten vain kunnia työstä ja syytetään mokista muita jne..)
Vierailija kirjoitti:
Mua kyllä ihmetyttää, kuinka KAIKKI nuoret kesätyöntekijät ovatkin sattuneet osoittautumaan työhaluttomiksi lusmuiksi. Jokaiselta työpaikalta löytyy oman kokemukseni mukaan joku mätä omena, mutta jos muita ei olekaan, niin outoa.
Kuinka olisi, jos jatkossa rekryisit vain reippaiksi tiedettyjä nuoria omasta tuttavapiiristäsi? Eivät kehtaisi lusmuilla.
Olisko samoja ihmetyksen ja ällistyksen paikkoja, kuin se että joidenkin parisuhteet päättyy aina riitaisaan eroon. Mistähän se voisi johtua että jotku ihmiset törmää aina samoihin vaikeuksiin uudestaan ja uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikoulussa opettava ystäväni puhui juuri aiheesta, veikkaan että samaa perua: siellä pitää kuulemma antaa jokainen työtehtävä yksi kerrallaan ja valvottava päältä että se tulee tehdyksi ja ettei se opiskelija jää puhelimeen tai karkaa muualle. Ja oltava heti valmiina antamaan toinen kun on yksi saatu valmiiksi, koska muuten se teini karkaa nurkan taakse puhelimen tai kaveriporukan kanssa. Eli ei motivaatiota olla koulussakaan, ei oma-aloitteisuutta, ja totuttu siihen että kaikki määräykset annetaan ja niiden noudattamista seurataan, ja jos ei seurata niin se tarkoittaa sitä että saa vetelehtiä laiskana. Yksi ystävän opiskelijoista (poika) oli todennut että on "julmaa" eristää nuori kavereistaan ottammalla puhelin pois, koska esimerkiksi Instassa reaaliajassa kommentoiminen kuuluu asiaan. Se puhelinkielto ei toimi edes amiksissa, saati sitten työpaikalla.
Minulla on aivan erilainen kokemus kuin ap:lla. Työtehtävät ovat hieman samanlaisia eli edellyttävät melko itsenäistä työotetta eikä pomo ole kaiken aikaa kurkkimassa selän takana.
Erona meillä on ainakin se, että työtehtäviin perehdytetään kunnolla ja aluksi töitä tehdään yhdessä. Siinä samalla tulee kerrottua olennaiset asiat taukojen pituudesta työterveyshuoltoon ja palkanmaksuun asti. Ikinä en ole ollut niin huono työnantaja, että olisin joutunut parin päivän jälkeen irtisanomaan jonkun työntekijän. Tuollainen kertoo enemmänvälipitämättömästä työnantajasta kuin surkeasta työntekijästä.
Ei kukaan ole valmis työntekijä ensimmäisinä työpäivinä, joten siksi jaksa ohjata, opastaa, toistaa ja neuvoa. Sen jälkeen luotan työntekijöihin ja he ovat aina osoittautuneet luottamukseni arvoisiksi. Olen sanonut, että aina kannattaa kysyä, oli sitten epätietoinen jostain tai halusi vapaata. Pahinta on mennä omin päin tekemään jotain tai vain jäädä ilmestymättä aamulla.
Meille kesä/kiireajantyöntekijät tulevat suositusten kautta. Suosittelijoina ovat edellisten kesien työntekijät, joista iso osa tosin on meillä 2-3 kesän ajan kunnes löytyy oman alan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin itse yläasteen vanhempainillassa, jossa opettaja puhui, että jos oppilas ei halua opiskella se ei ole hänen ongelmansa. Hmm no ehkä ei, mutta jos yläasteen opettajat ovat tuolla asenteella liikkeellä, mitäköhän niistä teineistä oikein tulee... Ei läheskään jokaisella murkulla ole tuossa iässä vastuun ottamisen kyky kovin korkea, vaikka olisi ihan fiksukin teini ja kohtuullisesti kasvatettu.
Jos koulussa oppii ettei tarvitse, jos ei huvita, niin samahan jatkuu kyllä helposti myöhemminkin.
Ei se ole yläasteen aineopettajan vastuulla (siis haloo, mietihän nyt itsekin) enää käännyttää sitä pikku janipetterijannicaa, jos vanhemmat ovat itse lusmuilleet omasta kasvatusvastuustaan. Ei se mene niin, että vanhemmat olisit vain niitä cooleja ja kaiken sallivia kavereita ja kotona aina kivaa, ja sitten koulu muka jotenkin maagisesti opettaisi kaiken pitkäjänteisyyden ja vastuun ottamisen.
Näitä ns hyviä kasvattajia ovat ne, joilla on tasainen lapsi, joka ihan itsekseen on vastuullinen. Itse olen esimerkiksi sellainen ollut jo lapsena. Kaikki tavarat aina tiptop, kokeista tasaisesti 9-10 eikä pieneen mieleenkään tullut häiriköidä. Ekan kesätyön hankin 14v ja poikkeuksetta sain kiitosta. Vanhempia ei kiinnostanut pätkääkään, isä teki ympärivuorokautista työviikkoa ja äiti keskittyi lähinnä näyttämään hyvältä. Toki hän muistaa aina kehua, kuinka hyvinkasvatettu olen...
Kasvatuksen hyvyys mitataan vasta siinä kun on haastava ja temperamenttinen lapsi, jolla työ/koulumoraali ei ole itsestäänselvää. Ja kasvatukseen tarvitaan tällöin vanhempien lisäksi ne muut aikuiset: opettajat ja muut. Kotoa tulee perusta ja päävastuu, mutta ei kukaan aikuinen lapsen elämässä voi pestä käsiään ja antaa perseillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumaailma on liian feminiininen. Kuria ja karttakeppiä ei ole. Opettajista n. 80% naisia. Miesauktoriteetti puuttuu. Tunneilla melua ja vahvaa maskuliinista kunnianhimoista kasvatusta ei ole.
Ratkaisu. Miesmalli takaisin kouluun ja työmoraalin kehitys agendan huipuksi. Testosteroni on kuitenkin se kunnianhimon ja energian hormoni.
No terve menoa miehet sinne kouluihin näyttämään sitä testosteronimallia. Mikä estää?
Ei saa tehdä.
opettajilla ei ole mitään valtaa enää ja huutaminen ei auta. Luokastakaan ei saa poistaa koska oppilas voi "pahoittaa mielensä/eksyä".
Kurin puutetta jota ei saa kuitenkaan käyttää, joten miten tuoda "testosteronia" opetukseen saamatta itse potkuja?
Ensin alapeukutetaan ja sitten kun tuodaan konkretiaa nykypäivän opetuksesta niin paetaan vuorille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen Sukulan suojatit...
AP vastaa: hakijoiden palkkaustoiveet työhakemuksessa ovat kohdanneet aika hyvin palkan kanssa, näitä mainitsemaani paria poikkeustapausta lukuunottamatta. Vakiotyöntekijäni on ollut minulla nyt 3 vuotta eikä ainakaan ole valittanut, tekee iloissaan työnsä. Saa kyllä selkeästi enemmän rahaa kuin työttömyyskortistosta ja tykkää muutenkin työstään, ahkera ja aikaansaapa ihminen joka oli ollut työttömänä monta vuotta. Palkka on sama kuin kesätyöntekijöillä, hän tosin tekee koko vuoden ympäriinsä eli lisänä lomarahat, ei se kummempaa, palkkaa tarkistettiin viime kesänäkin ylöspäin lakien mukaiseksi. Nämä nuoret joita olen yrittänyt työllistää taas etsivät usein nimenomaan kesätyötä, monella opinnot kesken ja kaivattaisiin sitä käytännön työkokemusta sitä varten kun joskus valmistuu. Mutta ei se työ vaan tunnu maistuvan!
Onko siis käsitettävä että nuoret saavat sitä rahaa kortistosta ja vanhemmilta kuitenkin liian paljon ja liian helposti, jos ei huvita elättää itseään rehellisellä työnteolla? Ei työ maistu vaikka rahaa saisi jopa enemmän kuin työttömänä lusmuamalla? Ehkäpä Sipilä on sittenkin oikeassa. Vai onko taas kyseessä se, että syytetään kaikkia muita paitsi itseä: vanhemmat sitä että eivät ole opettaneet vastuuta ja työnteon moraalia, ja nuoret työnantajaa, yhteiskuntaa ja kaikkea muutakin paitsi omaa laiskuuttaan.
Parina viime kesänä oli lievästi kehityshäiriöinen mies joka teki kuitenkin hienosti työnsä! Asiakkaat tykkäsivät kauheasti, hymyilevä ja ystävällinen ja reipas joka päivä, ja palkkaan tänä kesänäkin jos vain jaksaa tulla. Tänä vuonna en enää yritä palkata nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi syyllistyt ikäsyrjintään jos kerran vanhemmat työntekijät tekevät työn kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin itse yläasteen vanhempainillassa, jossa opettaja puhui, että jos oppilas ei halua opiskella se ei ole hänen ongelmansa. Hmm no ehkä ei, mutta jos yläasteen opettajat ovat tuolla asenteella liikkeellä, mitäköhän niistä teineistä oikein tulee... Ei läheskään jokaisella murkulla ole tuossa iässä vastuun ottamisen kyky kovin korkea, vaikka olisi ihan fiksukin teini ja kohtuullisesti kasvatettu.
Jos koulussa oppii ettei tarvitse, jos ei huvita, niin samahan jatkuu kyllä helposti myöhemminkin.
Jos käsitin oikein, että ei ole opettajan ongelma, jos nuori ei halua opiskella, niin sillähän sitä vastuunkantoa juuri opetetaan. Jos opettajan pitää HOUKUTELLA nuoria opiskelemaan, niin sehän johtaa juuri tähän, että työpaikoilla nuoria pitää houkutella työskentelemään. Kyllä se vaan on nuoren ihan itse tajuttava, että nyt pitää opiskella/työskennellä. Opetustaidot ovat taas asia erikseen ja asioista voi tehdä mielenkiintoisia tai tylsiä. Mutta ei opettajan tarvitse anella, että pliis, opiskelkaahan nyt :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumaailma on liian feminiininen. Kuria ja karttakeppiä ei ole. Opettajista n. 80% naisia. Miesauktoriteetti puuttuu. Tunneilla melua ja vahvaa maskuliinista kunnianhimoista kasvatusta ei ole.
Ratkaisu. Miesmalli takaisin kouluun ja työmoraalin kehitys agendan huipuksi. Testosteroni on kuitenkin se kunnianhimon ja energian hormoni.
No terve menoa miehet sinne kouluihin näyttämään sitä testosteronimallia. Mikä estää?
Ei saa tehdä.
opettajilla ei ole mitään valtaa enää ja huutaminen ei auta. Luokastakaan ei saa poistaa koska oppilas voi "pahoittaa mielensä/eksyä".
Kurin puutetta jota ei saa kuitenkaan käyttää, joten miten tuoda "testosteronia" opetukseen saamatta itse potkuja?
alapeukkujen sijaan tarvitaan vastauksia mutta niitä ei taida olla?
Varmaan löytyy lusmuilijoitakin, mutta yksi näkökulma (jonka joku jo mainitsikin): tukekaa niitä nuoria aluksi, varsinkin jos on tosi nuoria. Opastakaa ja neuvokaa mitä pitää tehdä. Kertokaa säännöt.
Itselläni oli kamala TET-kokemus yläasteiässä. Olin varmaan se lusmu työnantajan näkökulmasta, kännykkää ei sentään ollut. Ensimmäisenä päivänä minut jätettiin yksin seisomaan erään kauppaketjun kenkäosastolle. Harjoittelijan merkki paitaan ja se siitä. Ei opastettu, ei keksitty tekemistä. En edes tiennyt keneltä kysyisin kun olin yksin lähes koko päivän. Olin kauhuissani kun asiakas tuli kysymään jotain, en tiennyt mitään kengistä, lupasin etsiä myyjän joka osaa auttaa ja kauan sain aina etsiä. Menin välillä varastoon "piiloon". olin tuolloin vielä ujo, ohjausta olisin tarvinnut.
Nykyään olen itse esimies kaupan alalla ja palaute on ollut hyvää. Olen palkannut nuoria, jotka ovat olleet aivan helmiä. Toki alussa voi joutua muituttamaan kännykkäkielloista ja muista säännöistä, mutta ohjaamalla ja rohkaisemalla on kasvanut hienoja työntekijöitä.
Minulla on kyllä erilainen käsitys nuorista työntekijöinä. Motivaatiota saattaa tosin laskea se, ettei heille monesti suostuta maksamaan palkkaa milloin mihinkin tekosyyhyn vedoten.
Omalla alalla tuntuu olevan myös paljon vanhoja tekijöitä, jotka tekevät kaikkensa savustaakseen nuoret harjoittelijat ja vastavalmistuneet pihalle. Ei sellaisessa työpaikassa voi työskennellä kukaan.
Hain lukion lopulla suht isossa kaupungissa kymmeniin kesätyöpaikkoihin kiertäen esimerkiksi liikkeissä ja kaupoissa, hakemalla netissä. Pääsin työhaastatteluihin joihinkin paikkoihin.
Tulos: en päässyt kuin yhteen joka olisi ollut provikkapalkkainen puhelinmyyntityö jossa oli ihmeellisiä sopimusehtoja. Jätin ottamatta koska tiesin ettei minun myyntitaidoillani siellä olisi liksaa tehty.
Pääsin myös yhteen paikkaan jonka työnantaja tekikin oharit eikä yhtäkkiä tarvinnutkaan työntekijää. Hankin hygieniapassinkin sitä varten.
Hain välivuoden aikana työpaikkoihin ja pääsin siivoustöihin mutta heillä ei ollut oikein tunteja tarjolla.
Kun pääsin opiskelemaan välivuoden jälkeen, moni opiskelukaverini harmitteli kun kesätöitä ei vaan löydy. Ei se ole aina laiskuudesta kiinni
Mua kyllä ihmetyttää, kuinka KAIKKI nuoret kesätyöntekijät ovatkin sattuneet osoittautumaan työhaluttomiksi lusmuiksi. Jokaiselta työpaikalta löytyy oman kokemukseni mukaan joku mätä omena, mutta jos muita ei olekaan, niin outoa.
Kuinka olisi, jos jatkossa rekryisit vain reippaiksi tiedettyjä nuoria omasta tuttavapiiristäsi? Eivät kehtaisi lusmuilla.