Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?

Tulee mieleen heti eräs iso purkillinen nappeja. Niitä oli säästetty 50-luvulta alkaen. Kaikista mahdollisista vaatteista ratkottiin napit heti kun ko. vaate oli menossa roskiin (siis matonkuteeksi). Kukaan ei tiettävästi koskaan löytänyt purkista juuri sopivaa nappia. Niitä oli yksinkertaisesti liikaa.

Sama ongelma tulee erilaisissa ruuvipurkeissa. Säilötään purkkiin about kymmenen litraa sekalaisia ruuveja (about 10 mm ja pienempiä, puuruuveja ja M-kierteisiä sekaisin). Sitten kun tarvitaan tietynlaista, etsitään tunti sopivanlaista ja yleensä turhaan. Halvemmaksi tulisi heittää sekalaiset ruuvit menemään ja hakea jokaiseen tarpeeseen uudet ruuvit. Mitä nykyään tehdään kupukantaisilla uraruuveilla, joihin tarvitaan ensin poraus?

Eräs tapaus on kun ei pysty lähtemään keväällä mihinkään kotoa. Joka aamu ja ilta lähdetään kiertelemään pulkkamäet ja kiekkokentät, josko hangen alta löytyisi hylättyjä liukureita tai jääkiekkoja. Niitä onkin sitten hyvä myydä kirpparilla pitkin kesää...

Kesäisin nuo lenkit tehdään tarkoituksella hautausmaan läpi, jotta voidaan ottaa mukaan kukkien kasteluvesiä (about limpparipullo kerrallaan).

Tottakai säästän napit.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.

Meillä ollaan saitoja tiettyjen vierailijoiden kanssa, sillä ollaan kyllästytty heidän lokkeiluunsa. Aikansa mentiin niin, että me saimme ostaa ruuat sekä heillä (vaikka meiltä oli vain yksi vieras heillä ja heillä koko perhe ruokittavana) että meillä. Siitä tuli niin hyväksikäytetty olo, että päätettin aloittaa nuukailu.

Älä kuljeta niitä. Joskus voi sanoa EI!

Piheys tuhoaa ihmissuhteita, en kestä äitiäni, joka laskee joka kahvikupillisen ja paljonko lastenlapset "kuluttavat" vieraillessaan. Aikoinaan ihmettelin, kun sisaren lapsenlapset eivät käyneet koskaan kylässä mummolassa,, mutta nykyästään ymmärrän paremmin. Nuuka ei anna itsestään mitään henkisestikään. Lapsenlapset kuluerä.

Yksi ja sama henkilö:

- omaa kuulolaitteen, jota ei käytä, koska paristot maksavat ---> mieluummin sitten on kuulematta

- vaihtaa autoonsa katsastuksen ajaksi riittävän hyvät renkaat. Katsastuksen jälkeen renkaat vaihdetaan kuluneisiin renkaisiin (ovat tosin niin kuluneet, että ovat turvallisuusriski. Asiatila ei kuitenkaan tätä herrasmiestä haittaa)

- aiemmin ajoitti puhelut siihen vuorokauden aikaan, jolloin puhelut olivat halvimmillaan

- vaatteet 80-luvun Ragazzi yms. muuta variksenpelätintasoa. Tais olla viime talvella jokin MicMac 84-talvitakki päällä (ei saanut oikein selvää teksteistä kun oli merkinnät niin kuluneet)

- omistaa auton, jota on jouduttu silloin tällöin aina työntelemään, koska bensiini loppui. Syy: ei voinut ostaa bensiiniä ajoissa, koska jollain muulla asemalla olisi saattanut olla vieläkin halvempaa tarjolla myöhemmin

Kaiken kukkuraksi, kaveri on miljonääri...

Vierailija kirjoitti:

Vuosien varrelta:

- - -

- käytettyjen partakoneen terien säästäminen "lasten askarteluihin"

- - -

jatkanko?

:) Tämä terien säilyttäminen on kyllä kaikista paras!!! Tulee mieleen vitsi "Mikä on pieni ja punainen huoneen nurkassa ja pienenee edelleenkin? Lapsi joka on saanut käsiinsä juustohöylän" :D :D :D

Jatka ihmeessä...

Eräs tuttava värjää hiuksensa itse, kampaajalla leikkaus max 2krt/vuosi. Pesee levitepurkit ja maitotölkit pakastaen niissä marjat. Kun saa lahjoja, säästää ne lahjapussit. Jos saa epämieluisia lahjoja, jemmaa ne ja antaa muille lahjoiksi.

Ostaa aina autot tonnilla (käteisellä), vaikka hyvätuloinen. Halvinta wc-paperia ja vertailee aina kilohinnat ihan kaikissa tuotteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin käytän voipakkauksen kääreitä voiteluun. Miksei?

Koska veitsikin on keksitty.

No en ehkä leipien voiteluun käytä mutta uunivuokien yms voiteluun kyllä käytän ennemmin voipakkauksen päällystä kuin veitseä, pintakin siinä menisi pilalle..

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole pihi, mutta käytän voipakkauksen käärettä vuoan voiteluun. Ei se veitsellä onnistu niin hyvin. Jos ei ole tyhjää voipakkausta, laitan voita leivinpaperiin, jolla voitelen.

Tai ohut pakastepussi toimii paremmin kuin leivinpaperi..

Vierailija kirjoitti:

Pomo ei osta työpaikalle kahvia, koska ei itse juo kahvia. Kolme naispuoleista työntekijää ostaa sinne omat teensä. Minä kahvini. Pomo keittää kaikenmaailman vierailleen kahvit minun kahveistani. Ei ole kysynyt lupaa, keittää vaan, no siis suodattaa.

Piilota kahvit tai laita lasku perästä - eihän tuommoinen nyt vetele pitemmän päälle..kerran, pari vielä ymmärtää..

Olin perheeni kanssa kylässä erään perheen luona. Siellä tarjottiin aikuisille erittäin laihaa kahvia 1 mukillinen ja lapsille 1 lasi lähes väritöntä mehua, koska se oli niin laihaa. Aikuisille tarjottiin 1 sokerikorppu ja lapsille puolikas korppu. Eipä tarvinnut käydä siellä uudestaan.

Ai kirjoitti:

Eräs tuttava värjää hiuksensa itse, kampaajalla leikkaus max 2krt/vuosi. Pesee levitepurkit ja maitotölkit pakastaen niissä marjat. Kun saa lahjoja, säästää ne lahjapussit. Jos saa epämieluisia lahjoja, jemmaa ne ja antaa muille lahjoiksi.

Ostaa aina autot tonnilla (käteisellä), vaikka hyvätuloinen. Halvinta wc-paperia ja vertailee aina kilohinnat ihan kaikissa tuotteissa.

Minä luovun pakastamisessa leviterasioista ja siirryn maitopurkkeihin. Ei ole mitään mieltä ostaa pakastusrasioita varsinkaan jos ei merkkaa sisältöä kunnolla ja joutuu sitten aukomaan jäisiä rasioita niin tahtoo kannet mennä hajalle. Maitopurkki on optimaalinen siinä mielessä että ne menevät vieri viereen ja tila tulee hyvin käytettyä. Laitan ensin pestyyn maitopurkkiin pakastuspussin ja sitten täytän sen.

Myös minä olen säästänyt lahjapapereita. Kaiken huippu oli kerta kun annoin joululahjaksi saamani konvehtirasian tyttärelleni syntymäpäivänä. Ei siinä mitään mutta kun oli jäänyt minun nimeni siihen rasiaan :(

Myös minä katson kilohinnat tuotteista. 

Tätini... En ole ikinä tavannut ketään samanlaista saituria. Olin mm. kerran 7-8 v. sen luona kylässä. Olin saanut satasen äidiltä omaan käyttöön eli esim. uuteen pehmoleluun. Olimme Linnanmäellä ostamassa lippuja ja täti muisti, että minulla oli satasen seteli taskussa. Se käytettiin sitten lippuun ja täti pisti vielä ylimääräiset rahat omaan taskuun... Vastaavanlaisia tarinoita minulla on satoja... :D 

Vierailija kirjoitti:

Minussa taitaa olla vikaa, kun löysin tästä ketjusta ihan järkeviä uusia säästövinkkejä: kuten vanhojen trikoovaatteiden käyttämisen kahvinkeitossa...

Vieraanvarainen olen, mielelläni ilahdutan varoillani ja omaisuudellani toisia, mutta rahasta tekee välillä tiukkaa pienituloisena, jos kaikkeen käyttää rahaa... Ison osan tuloistani vie lapasen harrastukset. Yhden kuukauden bruttopalkka menee kokonaan lapsen harrastuksiin vuodessa. Ainakin tähän asti tuohon on ollut varaa, kun on pihistänyt/säästänyt monessa muussa asiassa.

Peukutin lapasen harrastuksille xD

Ai kirjoitti:

Eräs tuttava värjää hiuksensa itse, kampaajalla leikkaus max 2krt/vuosi. Pesee levitepurkit ja maitotölkit pakastaen niissä marjat. Kun saa lahjoja, säästää ne lahjapussit. Jos saa epämieluisia lahjoja, jemmaa ne ja antaa muille lahjoiksi.

Ostaa aina autot tonnilla (käteisellä), vaikka hyvätuloinen. Halvinta wc-paperia ja vertailee aina kilohinnat ihan kaikissa tuotteissa.

Nämähän kaikki on järkevää taloudenpitoa joka palstalaisilla monesti on hakusessa. Ehdotatko itse että lahjakassit pitäisi heittää roskiin ja ostaa uusia kun itse tarvitsee? Eihän ne mene miksikään. Maitotölkeissä pakastaminen on ihan perus, mun äitini on jo 80-luvulla pakastanut esim hernekeittoa niissä.

Ai kirjoitti:

Eräs tuttava värjää hiuksensa itse, kampaajalla leikkaus max 2krt/vuosi. Pesee levitepurkit ja maitotölkit pakastaen niissä marjat. Kun saa lahjoja, säästää ne lahjapussit. Jos saa epämieluisia lahjoja, jemmaa ne ja antaa muille lahjoiksi.

Ostaa aina autot tonnilla (käteisellä), vaikka hyvätuloinen. Halvinta wc-paperia ja vertailee aina kilohinnat ihan kaikissa tuotteissa.

Itse olen keskituloinen enkä mielestäni pihi. Käyn esim. ulkona syömässä ja teatterissa jne. Silti värjään yleensä itse hiukseni ja n. 3 krt vuodessa käyn kampaajalla (leikkaus ja värjäys). Samoin lahjoista säästän ne joille ei itsellä ole käyttöä ja vien viemisinä muille. Lahjapussit tietenkin säästän, luulin että kaikki säästävät.

Reps ja kuset housuun nauraessa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosien varrelta:

- - -

- käytettyjen partakoneen terien säästäminen "lasten askarteluihin"

- - -

jatkanko?

:) Tämä terien säilyttäminen on kyllä kaikista paras!!! Tulee mieleen vitsi "Mikä on pieni ja punainen huoneen nurkassa ja pienenee edelleenkin? Lapsi joka on saanut käsiinsä juustohöylän" :D :D :D

Jatka ihmeessä...

Riman sahaaminen kahtia (kukkakepiksi): käytiin sisällä valikoimassa sopivan kokoinen ilmaisjakelulehti, joka levitettiin nurmikolle kivet painoina kulmassa. Sentin paksuinen rima sahattiin poikki. Lehti taiteltiin huolella kokoon ja poltettiin purujen kanssa takassa. Kivet säästettiin josko olisi jatkossakin jotain sahattavaa.

Kahdet housut, toisissa vetoketju rikki, toisissa polvet puhki. Molemmat housut leikattiin reidestä poikki ja ehjät osat ommeltiin yhteen. Rikkinäiset osat säästettiin.

Ikkunoiden teippaaminen, jotta rakosista ei vedä. Aikanaanhan tähän tarkoitukseen oli oma "ikkunateippinsä", jota ei enää luonnollisestikaan myydä. No, tällaistahan piti tietysti tehdä itse liimaamalla paperisuikaleita perunalla...

Hammastahna: pärjättiinhän sitä aikaisemmin ilmankin.

Kirpputoriharrastus: keräyslaatikoista haalittuja aikakausilehtiä, sähköparranajokone 70-luvulta (mukana hierontalaite), kokoharmaita villasukkia, tuohitöitä, taulu (lastulevyyn naulattuja nauloja, joihin kieputelluista langoista muodostuu kukkakuvioita), termospullo, maljakkoja (jotka osoittautuvat tuhkauurniksi ilman kantta)

Ymmärtänette/arvaatte sukulaisuussuhteeni? Hävettää. Ajattelen kauhulla tilannetta, jossa joutuisin esittelemään seurustelukumppanini. Ei ole vielä tapahtunut.

Aika tuttuja tarinoita tullut vastaan tässä ketjussa. Mulla oli kouluaikana kaveri, joka oli tosi nuukasta perheestä. Ei sentään laskuttaneet mistään, mutta muistuttivat, että minun pitää olla kiitollinen, kun he hyvää hyvyyttään jonkun banaanin tai itseleivotun allergiapullan antoivat laihan teen kanssa. Allergiapulla= ei maitoa eikä rasvaa, sokeriakin niukasti. En ollut köyhästä perheestä enkä käynyt heillä lokkeilemassa, mutta kaverin äiti halusi, että minäkin otan jotain, kun kerta olin kylässä. Katkaisin lopulta välit tähän kaveriin. Olin alkanut seurustella kivan miehen kanssa ja kaveri oli kateellinen. Yritti saada jopa kihlasormustani kokeiltavaksi. Kerran tarjosimme tälle kaverille kyydin kotiin ja hän sanoi matkalla, että "ei tarvi varmaan maksaa kyydistä, kun tää auto on niin huono, että hajoaa kohta." En ota kaveriksi facebookissa enkä vastaa mihinkään yhteydenottoihin. Hän muistaa joka pennin ja sentin, minkä on jollekin lainannut.

Toisen kaverin heivasin puoli vuotta sitten. Olin ystävystynyt vapaaehtoistoiminnassa mukavan ihmisen kanssa ja kutsuin hänet kahville. Se oli kyllä pahin virhe vähään aikaan. Hän alkoi tulla jatkuvasti ja saattoi istua tuntitolkulla ja vielä marisi jälkeenpäin, että kun kuivin suin piti olla. Tarjoilussa ei ollut vikaa, mutta kun minun tarjottavat kuulemma lihotti. Hänen jääkaappinsa oli niin täynnä tavaraa, että hyvä kun jääkaapin oven sai kiinni. Minäkin kävin kyllä jonkun kerran hänen luonaan, mutta kahvinjuomiset jäi siihen, kun kuulin tämän naisen sanovan, että kahvi oli keitetty jo pari päivää sitten, hän oli vain lämmittänyt sen. Minun luonani piti tietysti keittää uutta ja koko pannullinen ja hän kyllä joikin sen. Vaikka muuten olisi ollut ok kaveri, mutta jossain menee raja. Kaikkea edes viitsi kertoa.

Samaisen vapaaehtoistoiminnan kautta minua kutsuttiin yhden naisen luo joulukahville. Sinne oli tulossa muutama muukin. Oletin, että tulossa on mukava ilta naisten kesken ja saadaan jutella ja kahvitella. Tarjoilu oli laihaa mehua, terveysteetä ja mariekeksejä. Ilmeistä päätellen en ollut ainoa, joka ajatteli, että se oli eka ja vimppa kerta sen henkilön luona.

Järjestimme pienen keräyksen yhdelle kriisiperheelle, lähinnä ruokaa ja muuta tarvikkeita. Tämä muka-joulukahville kutsunut henkilö otti pois kaikki herkut ja sanoi, että "ei aikuiset ihmiset sellasia tarvitse". Ei ollut edes itse maksanut niistä. Siitä tuli kiistaa ja me muut pidimme huolen siitä, että perhe sai sen minkä olimme aikoneetkin. En sano enää edes kaupassa hei hänelle.