Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Aikuisella miehellä oli melkein valmis tohtorintutkinto, hyväpalkkainen työ, satoja tuhansia pankkitilillä mutta ei raaskinut ostaa uusia vaatteita vaan kulki ikivanhoissa valkoisissa muodottomissa t-paidoissa, joitten kainalot olivat aivan keltaiset. Olisi tehnyt mieli ottaa iltapäiväkahvin kanssa pullaa, mutta totesi vain, ettei mielestään ollut sitä ansainnut. Toivottavasti ei tyypillä nykyään ole lapsia tai lemmikkejä. Vaimo pitäköön huolen itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi, laskee minuutteja kuinka kauan vettä lasketaan suihkussa käydessä. Kuulemma kahdesta viiteen minuuttiin on riittävästi.
Eihän suihkussa oikeasti tarvitse mitään kymmentä minuuttia, saatika kauemmin, valuttaa sitä vettä. Hyvin toimii kun ensin kastelee hiukset ja ihon hyvin ja sitten hana kiinni, sitten pesuaine hiuksiin (jos käytät) ja ihoon ja sitten pestään pois. Minulla on pitkähköt hiukset (noin kainaloihin asti) ja ei minulla mene koko suihkuoperaatiossa kuin noin viisi minuuttia, pesen hiukset ja itseni yleensä pelkällä oliiviöljysaippualla.
Ex-rouva oli aika vähissä varoissaan (kulutusluotot tyhjensivät tilin palkkapäivänä). Hän alkoi säästellä alkoholimenoissa. Ei ostanut viiniä, koska pystyi napsimaan minun oluitani. Olut ei hänelle normaalisti todellakaan maistunut, koska se mukamas lihottaa (aivan kuin valkoviini ja kebab eivät lihottaisi). Tätä jatkui muutama viikonloppu ja kaappiin kantamastani sixpakista sain juoda yleensä vain kaksi olutta. Yhtenä perjanaina hän oli juonut jo kolme olutta ja kaatoi neljännen viemäriin huomattuaan sen olevan ykkösolutta. Suuttui vielä aika messevästi, kun tajusi minun tehneen hänelle jäynän.
No, tuo oli ko. tädiltä ainoa säästämiseen viittaava tempaus. En ymmärrä, miten kaupallisen koulutuksen käynyt henkilö ei ymmärrä sanaa säästäminen tai omien varojen laskeminen.
Oma exäni ei antanut juoda mehua kuin yhden pienen lasin kerralla, koska "mehu maksaa". Kutsui ulos syömään/drinkeille ja valitti koko illan miten kallista kaikki on ja kotosalla ei olis menny niin paljon rahaa. Tyyppi myös söi aina samaa ruokaa, makaronit + jauheliha tai kana, riippuu mitä oli alennuksessa. Kasviksia ei raaskinut itse ostaa, teki salaattia vain jos minä tai äitinsä kustansi salaattitarvikkeet. Ravintolassa ei ottanut koskaan muita juomia ruuan kanssa, kuin vettä, koska maksaa...
Kaverin exä oli astetta pahempi: kun muuttivat yhteen, mies osti vain omat ruuat mitä piti erillään jääkaapissa. Heidän suhde päättyi siihen, kun kerran mies alkoi tosissaan nipottaa että tyttöystävä oli ottanut hänen kurkustaan pari siivua leivälle... Meinasi alkaa merkkaamaan ruokiaan, ettei vaan nainen taas sorru törkeästi varastamaan hänen elintarvikkeitaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ukilleni on ostattu lahjaksi uusi kahvinkeitin, mutta käyttää edelleen vanhaa keitintä, vaikka se valuttaa aina kahvia pöydälle.
Oletteko opettaneet häntä käyttämään sitä? Ehkä ei kehtaa sanoa ettei osaa käyttää ostamaanne keitintä.
Vähän myöhässä vastaan viestiin, mutta ukkini ei ole mikään "seniili", omistaa tietokoneen ja muutenkin perillä asioista. Uusi kahvinkeitin ei hirveästi erotu vanhasta kahvinkeittimisestä, on ihan tavallinen. Mutta pihi kun on :D No ei sentään pahimmasta päästä kuin mitä tarinoita täällä lukenut :D
Pidettiin nyyttäri meiningillä kavereiden kanssa pikkujoulut ja saituri tulee kahtakättä heittäen. Kun ollaan lähdössä kukin koteihinsa niin saituri ottaa käsilakusta tupperit ja alkaa laittaa piirakkaa ja pizzaa niihin. Kaikki katsoivat ihan ällistyneinä!!! Saituri ei tietään kysy että voiko ottaa,hän vain ottaa. Itse olen vähentänyt tuohon tyyppiin yhteydenpitoa,hän puhuu vain rahasta ja siitä mitä sai ilmaiseksi.
Vuosien varrelta:
- suihkuvesien (kerätty ties miten) käyttö wc:n vetämiseen
- digitaalisen rannekellon patterien säästäminen siten, että valoa ei saanut käyttää pimeässä kuin rajoitetusti. Arvioitiin aika siitä kun on viimeksi oli painanut light-painiketta ja lisättiin se edelliseen lukemaan
- kärpäslätkän korjaaminen parsimalla: lapa oli kokonaan irronnut ja se roikkui villalankojen varassa (osu nyt sillä kärpäseen...)
- käytettyjen partakoneen terien säästäminen "lasten askarteluihin"
- vain maahan pudonneiden omenoiden syöminen (mädäntyneen osan voi leikata pois), puussa oleviin ei koskettu, jos maassa oli vielä syötävää
- leipäpussin sulkijoiden säästäminen syksyn säilöntöihin, edellisvuotisetkin käytettiin uudelleen
- voipaketin kääreiden säästäminen vuokien voitelemiseen
- jogurttipurkkien käyttö juomalaseina (jemmassa satoja purkkeja vaikkapa sukujuhlia varten)
- saranoiden rasvaus kuukausittain, myös tuuletusikkunat jopa talvisin
- kauppamatkat jalkaisin, pyörällä tai potkukelkalla (luonnollisesti), pitemmille matkoille km-määrään sidotut eväät ("15 rusinaa riittää tähän")
- kalastajanlangat (kutomapiirin roskiksesta) ja kukkapakettien paperinarut säästettiin myöhäisempää käyttöä varten ("jospa vaikka joutuisi jotain solmimaan")
- rikkinäisten polkupyörän sisäkumien säästäminen paikkamateriaaleiksi (vielä viime vuosinakin)
- keväisin pihamaalta kerättiin pehmennyt lumipolanne, joka sulatettiin ja kuivattiin kesän aikana (hiekoitushiekka uusiokäytettiin)
- 60-luvun transistoriradiota (tästä mainittiin usein: oli kallis, säästää sähköä, koska ei tarvitse odottaa kuumenemista) kuunneltiin ainoastaan kaksi kertaa päivässä: uutiset kerran ja toisen kerran merisää (täysi maakrapu kaikesta huolimatta...)
- pohjallisten valmistaminen kenkiin itse (jotain sekalaista jämämateriaalia)
- puulattian maalaaminen kaatopaikalle jätettyjen maalien sekoitteella (väri sanoin kuvaamaton...kuivui useita kuukausia)
- lapsenlapselle joululahjaksi vanha taskulamppu (ei enää löytänyt mistään litteää 4,5 V patteria)
jatkanko?
Sukulainen sai alkuvuodesta yli sadantonnin perinnön, mutta jatkaa silti leipäjonossa käymistä pokkana ja ostaa vain punalappuisia tuotteita kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Ehkä et ole heidän suosikkivieraansa tuolla luonteella.
Saituus eli säästäväisyys on rikkauden SYY, ei seuraus.
Minut kutsuttiin heinäkuun alussa mökkeilemään sukulaisperheen luokse. Perhe on mies+vaimo+3-v lapsi. Kutsu oli perjantaista puoliltapäivin sunnuntai-iltapäivään. Koska menin sinne bussilla ja tuliaisten vieminen olisi ollut hankalaa, annoin perheen rouvalle 200 eur kattamaan minusta "aiheutuneita kuluja". Odotellessani kyytiä kirkonkylältä mökille ostin vielä kapan perunoita ja lapselle jonkin hiekkaleikkisetin. Tarjoilut mökillä olivat pe ja la illalla grillimakkaraa ja (vanhoja) perunoita, aamulla kaurapuuroa. Juomaksi vettä. Lauantai iltapvllä juotiin kahvit. Sunnuntaiaamuna nukuttiin niiin kauan, että ehdittiin syödä vain puuro, ennen kuin piti lähteä. Saunaa ei raaskittu lämmittää kuin lauantai-iltana ja vain n. 50 asteiseksi. Varmistivat näin ilmeisesti etten enää ikinä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Yhdessä päiväkodissa oli yksi pihi työntekijä.Pesi talon pyykkikoneissa perheensä pyykit ja kuivatti kuivauskaapissa.Käytti samaa teepussia kolmisen viikkoa ja kävi töissä suihkussa ettei tartte kotona käydä ja makseli työaikana laskujaan työpaikan koneella ettei tartte kotiin konetta tai nettiä maksaa.Asui hulppeassa omakotitalossa ja mies todella hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kutsui neljä kaveripiirimme ihmistä kesäiltaa saarelleen viettämään. Kutsu tuli siis häneltä ja se meni suurin piirtein näin: Tervetuloa kesän päättäjäisiin x paikkaan x aikaan. T: x
Ruokana oli ranskiksia ja nakkeja uunissa paistettuna ja emäntä peri niistä 5 euron maksun jokaiselta :D Kaveriporukassamme on tapana kutsua toisia illallisille. Tämä oli hänen versionsa traditiosta.
Oliko tuo kutsuja Emäntä?
Jos ei, syytä on molemmilla, kutsujalla ennen kaikkea.
Kerran tapasin miehen, joka oli niin pihi ettei viitsinyt edes panna loppuun asti kun olisi mennyt omista pusseista!
Itsekin olen säästeliäs, mutta olin aika huvittunut kun näin kaverini pesukoneessa tyhjiä jogurttipurkkeja.
Kyllä mäkin käytän voipakkauksen kääreitä voiteluun. Miksei?
Minulla on yksi kaveri, jonka nuukuus välillä ihmetyttää. Muistaa muistutella kaikille moneen kertaan jos he ovat hänelle velkaa esim. 50 senttiä, että "muistakaa sit että ootte mulle velkaa", itse ei ole niin tarkka jos on muille velkaa. Kylässä pyytää keittämään kahvia/teetä, itse ei tarjoa oma-aloitteisesti mitään jos ollaan hänellä. Nyyttäreille tulee tyhjin käsin kun "haha tulin vaan syömään". Jos joskus sattuu jotain tuomaan niin kauhea huoli siitä että saa viedä jäljelle jääneet huomiset mukanaan kun lähtee. Kaiken huippu oli kyllä se, että oli ajatellut (minulta ensin kysymättä) tulevansa pesemään pyykkinsä jatkossa mun luona. En antanut.
Yks tyyppi yritti myydä olutlasin pohjia ravintolassa.
Näin kuulin.
Vierailija kirjoitti:
Minut kutsuttiin heinäkuun alussa mökkeilemään sukulaisperheen luokse. Perhe on mies+vaimo+3-v lapsi. Kutsu oli perjantaista puoliltapäivin sunnuntai-iltapäivään. Koska menin sinne bussilla ja tuliaisten vieminen olisi ollut hankalaa, annoin perheen rouvalle 200 eur kattamaan minusta "aiheutuneita kuluja". Odotellessani kyytiä kirkonkylältä mökille ostin vielä kapan perunoita ja lapselle jonkin hiekkaleikkisetin. Tarjoilut mökillä olivat pe ja la illalla grillimakkaraa ja (vanhoja) perunoita, aamulla kaurapuuroa. Juomaksi vettä. Lauantai iltapvllä juotiin kahvit. Sunnuntaiaamuna nukuttiin niiin kauan, että ehdittiin syödä vain puuro, ennen kuin piti lähteä. Saunaa ei raaskittu lämmittää kuin lauantai-iltana ja vain n. 50 asteiseksi. Varmistivat näin ilmeisesti etten enää ikinä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Tolla rahalla oisit päässy hotelliin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi kaveri, jonka nuukuus välillä ihmetyttää. Muistaa muistutella kaikille moneen kertaan jos he ovat hänelle velkaa esim. 50 senttiä, että "muistakaa sit että ootte mulle velkaa", itse ei ole niin tarkka jos on muille velkaa. Kylässä pyytää keittämään kahvia/teetä, itse ei tarjoa oma-aloitteisesti mitään jos ollaan hänellä. Nyyttäreille tulee tyhjin käsin kun "haha tulin vaan syömään". Jos joskus sattuu jotain tuomaan niin kauhea huoli siitä että saa viedä jäljelle jääneet huomiset mukanaan kun lähtee. Kaiken huippu oli kyllä se, että oli ajatellut (minulta ensin kysymättä) tulevansa pesemään pyykkinsä jatkossa mun luona. En antanut.
Mulla oli samanlainen ystävä. Oltiin tehty porukalla lista mitä kukin tuo ja hän päätti ettei tuo mitään, koska joutui ostamaan junalipun.
Menin niin hämilleen , etten sanonut mitään. Oli uudenvuoden aatto ja pidettiin kekkerit mun luona.
Seuraavana vuonna kun alettiin puhumaan samasta, sanoin suoraan xx henkilö ei ole tervetullut. Siis tämä, joka yleensä laittaa alulle koko homman, otti yhteyttä ja kysyi käykö taas tänä vuonna. Henkilö ymmärsi yskän, aiheesta oli puhuttu. Kyseinen henkilö ei tuonut myös juotavaa, eli pummasi koko illan.
Joten hänet jätettiin pois listalta ja tämä itse oli kysynyt joltain mitä teet ja hän oli vastannut tulee mun luo. Otti sitten yhteyttä, ihmetteli kun en ole kutsunut . Sanoin kerta riitti. Sun takia ei ollut xx ruokapöydässä ja kukaan ei tykännyt kun pummasit juomaa. Hän väitti olin sanonut ei tietenkään tarvi tuoda ja kaikki olivat mielellään jakaneet juomat. Kerroin tämä ei pidä paikkansa ja siksi ei saa kutsua ja voi itse pitää kekkerit ja kutsua ketä haluaa .
Meni ehkä puoli vuotta, hänen siskonsa tartti kotivahtia ja kutsui meidät kaikki sinne. Tavan mukaan jokainen vei mukanaan omat juotavat ja porukalla suunniteltiin mitä syödään. Kutsuja sanoi sisko jättää jääkaapin täyteen, kun on kotivahtina , ei tarvi tuoda kuin omat juomat. No, me vietiin kuitenkin sipsejä, viinirypäleitä, keksejä jne, jokainen varmaan 20 e edestä. Oli tosi kiva ilta, laulettiin karaokea, istuttiin paljussa, tosi tosi hauskaa, naapureillakin...
aamulla ennen kun lähdettiin pyysi jokainen antaa 20 euroa ruuista. Annoin ja lähdin .
Vikat kekkerit, joihin olen osallistunut hänen kanssaan.
Tämän jälkeen tapasin mieheni ja uudenvuoden bileet meillä loppuivat.
Joskus se nuukuus ilmenee vain yksittäisissä asioissa mutta kertonee kuitenkin perusluonteesta. Kerran autoin tuttavaa kissan korvapunkkien hoidossa. Ennen lääketippoja oli saatava se töhnä pois korvasta. Tuttavani ojenteli pumpulipuikkoja ja minä puhdistin ja taisi olla toinen puikko menossa, kun hän hätääntyneenä kyseli, voisiko samaa puikkoa käyttää useamman kerran. En vastannut ääneen vaan pelkästään mulkaisin tyypin hiljaiseksi.