Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Vierailija kirjoitti:
Miehellä HSL:n (Helsingin Seudun Liikenne) bussikuskin puku päällä juhlissa! Ei raaski ostaa omaa pukua!
Aarne Tenkanen? Aarnehan on ratikkakuski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuin netissä yhteen mieheen (välimatkaa 80 km). Molemmilla on auto ja työpaikka. Kävin tämän miehen luona aika monta kertaa, vaikutti asialliselta ja mukavalta. Mun luona kävi peräti kolme kertaa, valitti aina bensan kalleudesta.
Tietenkin tein meille ruokaa niinä kolmena kertana, kun tapasimme mun luona. Ruoka näytti maistuvan, söi vuoan / kattilan tyhjäksi joka kerta. Itse ehdin ottaa pienen annoksen...
Kun olin miehen luona, hän teki ruokaa, mun annokset oli rajoitettu. Eli sain vain pienen määrän ruokaa, loput piti kuulemma säästää seuraavaa päivää varten töihin evääksi. Tällä miehellä ei ole rahasta pulaa, se on pakko mainita.
Tuli jotenkin todella p*ska fiilis, kun tosiaan mun tekemät ruoat söi melkein kaikki!
Eräs miespuolinen iäkkäämpi sukulainen käy viikoittain leipäjonossa. Sieltä sitten raahaa säkkikaupalla ruokaa vaikka ei tarvitsekaan. Hän nimittäin asuu velattomassa omistusasunnossa hyvällä alueella ja nauttii varsin hyvää eläkettä. Rahaa ei käytä juuri mihinkään, koska ei käy ikinä missään mikä vaatisi rahankäyttöä eikä omista myöskään autoa. Vaatteet ovat ikivanhoja ja uusia ei varmastikaan itse osta. Kertoilee joskus ylpeänä, milloin on löytänyt uudet hansikkaat bussipysäkiltä tai milloin takin kadulta...
Kävimme vanhempien luona, ajomatkaakin oli noin kolmesataa kilometriä yhteensä. Oltiin yötä, kolmelle hengelle oli tarjolla pieni nakkipaketti ja perunoita, joiden oli tarkoitus pitää nälkää loitolla tuntikausia. Lapsia oli kaksi, joista toinen murrosikäinen poika. Onneksi pystyttiin käymään paikallisessa pitseriassa.
Vierailija kirjoitti:
Kävimme vanhempien luona, ajomatkaakin oli noin kolmesataa kilometriä yhteensä. Oltiin yötä, kolmelle hengelle oli tarjolla pieni nakkipaketti ja perunoita, joiden oli tarkoitus pitää nälkää loitolla tuntikausia. Lapsia oli kaksi, joista toinen murrosikäinen poika. Onneksi pystyttiin käymään paikallisessa pitseriassa.
Siis neljä ihmistä yhteensä, ruuantarjoaja söi tietty kans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen pihi vaikkakin ok tuloinen. Mitäs vikaa siinä on? Hölmöhän se on rahaa tuhlata. Tarjoan kyllä ravintolassa kierroksen omalla vuorollani, tippaan tarjoilijoita ja pidän usein kutsuja kotona, joissa tarjotaan parasta. Toisaalta pesen minigrip-pusseja jos niissä on olluit esim. tuoreyrttejä pakkasessa, ei nyt kastiketta tms litkua kuitenkaan. Käytän teepussin kahdesti, Huuhetelen tyhjän viinipullon kastikkeen joukkoon, pakastan yrttien ja juustonjämät jos olemme lähdössä viikonlopuksi pois, ja napsin latureita irti pistokkeesta käytön jälkeen. Käytän pesukoneessa värisieppari-paperit uudelleen, jos niissä ei vaaleiden kamojen jälkeen ole lähtenyttä väriä. Kierrätän lastenvaatteita kavereille ja ostan paljon hyväkuntoisia merkkivaatteita kirpparilta. En tykkää heittää ruokaa pois joten valmistan usein edellisen päiuvän tähteistä vaikka pastakastikkeen tai keiton.
En ymmärrä miten ihmiset kummastelisivat tapojani, tuhlatkoon itse miten vaan mutta minulla rahaa riittää nyt perheen matkoihin ja kauniisiin huonekaluihin.
Tuttu oli ihmeissään kun hänen piheistä pihein yli 80-vuotias mummonsa ei käynyt lonkkaleikkauksen jälkeen yhtä paljon kävelylenkeillä kuin ennen. Kuitenkin leikkauksen olisi pitänyt parantaa lonkka ja tehdä liikkumisesta vähemmän kivuliasta. Kysyttäessä syyksi paljastui mummon säästävän uutta tekoniveltään, ettei sitä tarvitsisi uusia enää hänen elinaikanaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella sektorilla työskentelevänä henkilökunnalle ei ole koskaan työnantaja maksanut kahvia. Eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Enkä ole hoitoalalla, vaan toimistohommissa. Pikkujoulut on pitänyt maksaa useamman vuoden ajan itse.
Tunnen yhden ekopihin, joka ei käytä tavallista vessapaperia vaan ompelee pieni lappuja, jolla voi pyyhkiä. Isompaan hätään on kyllä vessapaperia, mutta pissakäynnit pyyhitään kangaslappuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni ja hänen paras ystävänsä. Molemmat, sekä isä että bestiksensä ovat dippainssejä, isä eläkkeellä (saa pöyristyttävän kovaa eläkettä), asunto/auto yms velattomia. Isän bestis on ison firman toimitusjohtaja, mutta tekee sivuduunia uimavalvojana tienatakseen vähä vielä extraa. Tilillä aina vähintään 10 000 e käyttörahaa.
Isä kulkee aina mitä mielikuvituksellisimmissa, kirpparilta hamstraamissa kledjuissa. Viimeksi oli haalinut kammottavan kelsiturkin: halpa ja lämmin, pakko ostaa.
Isän toimitusjohtaja kaveri kulkee edelleen 70-luvulla ostamissaan noin 10 v sitten pieneksi jääneissä vaatteissa.
Isä mainosti tässä että ovat tämän kaverinsa kanssa löytäneet "tosi halvan uuden kahvilan". Joo, työttömien ruokala.
Tottahan toki tämä äly & väläys kaksikko on löytänyt myös leipäjonot joista saa "vähän jonottamalla ilmasta ruokaa hei!" ...Että näin.
Vierailija kirjoitti:
55 jatkaa. Muistot tulvivat mieleen...
-Vanhat trikoovaatteet (ja muutkin ohutta materiaalia olevat) leikottiin palasiksi ja käytettiin kahvinkeittimen suodattimena. Mulle selvisi vasta teini-iässä, että niitä on kertakäyttöisiäkin ja useimmat normaalit ihmiset käyttää niitä eikä kankaanriekaleita 😂
Aivan ihanaa, jos selviäisikin että olen juonut jonkun tarjoamana hänen hikisisten jumppapöksyjen kautta suodatettua kahvia :D Hyi hitto. No, luultavasti ne vaatteet oli sentään pesty mutta silti todella kamala ajatus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni nauratti teininä kun isoäitini käytti teepusseja uudestaan ja uudestaan. Samoin hän lantrasi maitoa vedellä, että sitä riitti pidemmäksi. Keräsi myös kaikki jogurttipurkit talteen.
Nyt itse nelikymppisenä huuhdon maitopurkin jämät pienellä tilkalla vettä maitolasilliseen tai ruokaan. Teepusseja saatan käyttää parikin kertaa uudestaan. (haudutan teetä pannullisen ja 1 pussi riittää erinomaisesti pariin pannulliseen)
En silti tee tätä piheyttäni omasta mielestäni. Enkä säästä wc-papereissa tai vedessä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona jaettiin karkkipäivänä kuudelle lapselle 500g karkkirasia. Eli vanhin lapsi jakoi karkit muovimukeihin... :D
Meillä on neljä lasta, ja aikoinaan kun he kaikki olivat vielä lapsia, irtokarkkeja jaettion juurikin noin, että esim. 300 g ja se tasattiin kaikille lapsille. Jäätelöä ostettiin yksi paketti ja se jaettiin kuuteen osaan eli lapset plus isä ja äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksaessani velkaa varakkaalle tuttavamiehelle , hän sanoi et voisin maksaa markan korkoa. Suu loksahti auki, mut maksoin.
Pakko vastata tähän kun on tullut niin kuuluisaksi että lehdet kirjoittavat ja radiokin mainitsee. Olen siis itse pihi. Teen mm. oivariinin itse. Tässä ohje muille piheille; 1 litra halpaa ruokaöljyä (n.1,5 ekee), 2 pakettia tarjousvoita (a 1,5 ekee), hieman suolaa liuotettuna kuumaan veteen ja kaikki ainekset sauvasekoittimella kulhossa sekaisin. Näin tehden oivariinirasian hinnaksi muodostuu alle euro, ja on paljon parempaa kuin Valion johon on lisätty vettä reilusti. Välineet pyyhin töistä varastetulla paperilla ennen koneeseen laittoa, paperit laitan pannunpesään lämpöenergiaksi.
Nyt syön 29.10.2016 parasta ennen jugurttia, kun oli yhteensattumien johdosta jäänyt jääkaappiin. Ei muuten erota mitään vikaa jos vertaa tuoreeseen ja tätä aistinvaraista juttua ei piheys säätele.
Ex-miesystäväni osti aina ja vain punalapullisia tuotteita kaupasta. Jopa maitoa, vaikka hän käytti maitoa pelkästään kahviin. Yök, sanon minä! Onneksi itse en käytä maitoa lainkaan normiarjessa.
Lisäksi hän oli lokki muutenkin. Aina oli muka jotenkin järkevää minun maksaa baareissa ja kaupoissa ja hän sitten lupaili milloin siirtävänsä rahaa tililleni takaisin palkkapäivänään tai sitten ostavansa vastaisuudessa minulle jotain. On sanomattakin selvää, että eipä yleensä tullut mitään takaisin. Ja ne erittäin harvat kerrat, kun hän "maksoi" jotain takaisin oli tyyliä:
- Jos hän joskus maksoi minun osuuteni baarireissusta, niin se on aina tyyliä 1-2 juomaa, koska minä tapaan juoda tuon verran baarissa. Samalla hän itse juo aina baarissa useamman tuopin ja lisäksi teräviä. Hänen osuutensa baarijuomista on jo pelkästään useimmiten noin 50 e. Toki sillä kerralla, kun hän suostui maksamaan kaiken, ei hän itsekään sattumalta juonut niin paljoa kuin minun laskuuni!
- Kun hän kävi "kaupassa" omalla rahallaan, tuotteista oli ehkä muutama minun tai jotain yhteisiä ruokaostoksia ja suurin osa hänen omia kaljojaan.
Odottelin aikani takaisin maksamista ennen kuin kyllästyin lokkeiluun ja päätin suhteen. Oli suhteessa toki muitakin ongelmia. Pitävätkö tällaiset miehet naisia joinakin pankkeina vai miten voivat olla noin törkeitä? Hänen tulonsa olivat vieläpä hieman minun tuloja suuremmat.
Broidi on aivan äärettömän pihi, mutta ilmeisesti siksi hänelle onkin omaisuutta kertynyt.
Oltiin syksyllä landella nostamassa laituria. No broidi joutui lähtemään heti seuraavana päivänä, ja häneltä jäi mäyräkoirasta neljä kaljaa juomatta. Mainitsi sitten että tässä olisi kaljaa jos jollekin maistuu, ei hän näitä nyt jaksa takaisinkaan kantaa.
Janoisena miehenä ilmoitin että minulle kyllä maistuu, kiitos. No sitten tapahtui seuraavaa: hän kaivoi kaljanostokuitin ja laskimen, laski kaljan kappalehinnan ja totesi että se olisi sitten 4,20€.
Annoin koko vitosen ja pyysin pitämään loput.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni nauratti teininä kun isoäitini käytti teepusseja uudestaan ja uudestaan. Samoin hän lantrasi maitoa vedellä, että sitä riitti pidemmäksi. Keräsi myös kaikki jogurttipurkit talteen.
Nyt itse nelikymppisenä huuhdon maitopurkin jämät pienellä tilkalla vettä maitolasilliseen tai ruokaan. Teepusseja saatan käyttää parikin kertaa uudestaan. (haudutan teetä pannullisen ja 1 pussi riittää erinomaisesti pariin pannulliseen)
En silti tee tätä piheyttäni omasta mielestäni. Enkä säästä wc-papereissa tai vedessä.
Toinen nelikymppinen täällä. Ostan piheyttäni lähinnä punalappuisia ruokia ja pakastan ne (muisto opiskeluajoilta), mutta teestä en kyllä tingi. Yksi pussi kahteen pannulliseen..?! :D
Olin ekoja kertoja treffeillä kundin kanssa ja olimme menossa mökille. Käytiin ruokakaupassa, josta ostettiin reilu satasen kauppakassi ruokaa ja virvokkeita. Maksoin kassalla, mutta kysyin sitten voitaisiinko jakaa laskua. Ei kuulemma voida, koska hän maksaa bensat (n 30 €) ja mökin (kundin vanhempien, ilmainen). Kun sanoin, että ei mene minusta ihan tasan, vetosi hän, että auto maksaa muutakin kuin bensan (hankinta, huollot, katsastukset jne...).
Alue: Aihe vapaa
En tiedä mitä siellä taustalla on, mutta tällaista se on ollut kuulemma aina. Anopin (ovat siis eronneet aikoja sitten) mukaan saituus on apelle pakkomielle, mutta lopputulosta ei osannut ennenkään laskea. Esim. vhs-videonauhuria ei ikinä oppinut käyttämään, ja se oli sentään 20 vuotta sitten. Ei vaan kiinnostanut. Kännykän oppi - halvempi kuin lankalinja. Itse epäilen perusongelmaksi asiaa nimeltä asperger, mutta en ole neurologi eikä mitään diagnoosia luonnollisestikaan ole ikinä tehty. Siihen viittaavia piirteitä on kuitenkin paljon.
Melkein toivoisin, että muistisairaus todettaisiin, koske sen jälkeen voisimme hakea hänen edunvalvontaansa maistraatista ja laittaa raha-asiansa järjelliseen kuntoon ja yrittää myydä sen talon, että hän saisi tililleen rahaa menojen sijasta. (Todennäköisimmin talo lahoaa pystyyn) Esim. automaattikorttia ei ole (eikä tule!), niin että ajelee lähimpään pankkiin autolla nostamaan rahaa. Matkaa vaatimaton 60 km/suunta. Mm. eläkkeensaajan asumistukea ei suostu hakemaan, vaikka sitä saisi vuokra-asuntoon täällä päin, koska hakemuksen täyttäminen on aivan mahdoton tehtävä. Edes avustettuna. Ei ei ja ei. Hän ei mene sinne kunnanvirastoon kerjäämään. Mikään selitys siitä, miten asia hoidetaan nykymaailmassa, ei mene perille.
Että sellaista. Mies on ainoa lapsi, ja vanhempien ikääntyminen alkaa olla hänelle kauhuskenaario, vaikkakin äitinsä on vielä hyvässä kunnossa ja järjessä. Osanottoni teille, joiden lähiomaisilla on appiukkoni kaltaisia tapoja ja ajatusmalleja.